Lue keskustelun säännöt.
Harmittaa lapselle annettu nimi
07.06.2012 |
Annettiin meidän ihanalle lapselle sellainen nimi, joka ei tunnu yhtään enää sopivalta. Enää en erityisemmin edes pidä koko nimestä.:/ Vaihtaakaan en kehtaa. Harmittaa. EI muuta.
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 16:23"]
Mikä se nimi on?
[/quote]
Jorma
Vaihda se. Jos se on vaikka Mirja Helena, niin vaihda Nina Mirja Helena.
Eli Nina esittää tässä nyt sitä nimeä minkä oikeasti haluaisit.
Voi tuntua oudolle ja, että mitä miutkin ajattelee, mutta tyyliin viiden vuoden päästä kaikki on jo ihan tottuneita uuteen nimeen ja varmaan jo aiemminkin.
Ja lapsen tiedoissa on aina, että Nina Mirja Helena, ent. Mirja Helena
Heh, meidän tyttö on jo 14 ja nyt ihmettelen miksi tuli annettua se nimi joka hänellä nyt on. Ehkä olin niin hormonipöllyissä vielä, väsynyt ja masentunut kun nimi piti keksiä, että nappasin ensimmäisen mitä mies ehdotti. Nimi sinänsä on kaunis ja ajaton, mutta nyt kun tuntee tytön vaihtaisin johonkin muuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä. Sitä nimeä on aikaa miettiä vähintään 9kk. Miten ihmiset ei osaa tossa ajassa päättä sellaista nimeä mikä ei myöhemmin kaduta?
Entäs toinen tai kolmas nimi? Olisiko niissä parempi käyttönimi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 16:38"]
En ymmärrä. Sitä nimeä on aikaa miettiä vähintään 9kk. Miten ihmiset ei osaa tossa ajassa päättä sellaista nimeä mikä ei myöhemmin kaduta?
[/quote]
Sen 9 kk:n aikana niitä nimiä pyöritteli kyllä useampia ja aina johonkin kyllästyi ja jokin ihan uusi nousi ykköseksi. Sen lisäksi se sukupuolikaan ei ole varmaa eikä lapsen ulkonäkö tai luonnekaan. Kaikki nimet eivät sovi kaikille vauvoille. Esim. Siro 5 kiloiselle on huvittava nimi, vaikka sitten aikuisena olisikin Sorja kuin mikäkin.
Meillä pojan nimeksi piti tulla aika erikoinen, mutta viime tingassa vaihdoin sellaiseen kivaan ja tavalliseen. Nyt 7 vuotta myöhemmin harmittaa, kun tämä kiva ja tavallinen on täällä haukuttu lähes aina, kun puhutaan lasten nimistä (silloin en hengaillut täällä) ja se erikoinen on edelleen erikoinen ja harvinainen mutta erikoisen nimien kaudella ei kuitenkaan mikään kummajainen.
Edelleen siis pidän siitä kivasta ja tavallisesta mutta kyllähän muiden haukkumiset on saanut miettimään, kannattiko nyt tuollainen nimi.
Toisen lapsen kohdalla valitsin sitten sen erikoisen ja tiesin vain yhden lapsen, jolla kyseinen nimi oli. Samana vuonna nimi olikin sitten 50 annetun nimen joukossa... Tätä nimeä en kuitenkaan kadu. Vaihtoehto olisi ollut samankaltainen in-nimi juuri sinä vuonna, joten en olisi saavuttanut mitään sillä, että olisin valinnut sen toiseksi parhaan.
Monet vanhemmat varmaan kipuilee lasten nimien kanssa siksi, että jokaisen nimimaku muuttuu vuosien saatossa. Jotkut toki pitävät saman nimen suosikkina koko ajan (äitini minun nimeni suhteen, päätti 15-vuotiaana nimeni ja antoi sen sitten minulle 8 vuoden jälkeen), mutta aika moni muuttaa mieltään moneen kertaan vuosien saatossa.
Pääasia, että nimi on ihan hyvä ja ok. Ei sen tarvitse olla paras. Väitän, että jos vaihdat 1-vuotiaan nimen, ei se uusi nimikään tunnu sen lapsen nimeltä. Ehkä jokin lempinimi tai toisen nimen käyttö auttaisi asiaa? Meillä lapsilla on kolme nimeä, joten saavat sitten murrosikäisinä valita, mitä nimeä haluavat käyttää. Kaksi ensimmäistä nimeä ovat molemmilla ns. muotinimiä ja viimeinen sitten sellainen iätön nimi, joten vaihtoehtoa löytyy.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 16:35"]
Ja lapsen tiedoissa on aina, että Nina Mirja Helena, ent. Mirja Helena
[/quote]
Ei näy missään muualla kuin Väestörekisterin tiedoissa, ns. virkatodistuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 16:35"]
Ja lapsen tiedoissa on aina, että Nina Mirja Helena, ent. Mirja Helena
[/quote]
Ei näy missään muualla kuin Väestörekisterin tiedoissa, ns. virkatodistuksessa.
Uskalsimme vaihtaa. Mikä helpotus! Ajattelin, että tuota joutuisi kauheasti selittelemään, mutta ollaan kuitattu se vaan, että asia on nyt vaan näin. Nimi ei tuntunut hyvältä ja teimme päätöksen hätiköidysti. Ja asia on kuitenkin vain meidän vanhempien välinen, joten ihmetelkööt. Ja ihmisillä on omiakin murheita, ei kukaan hetken päästä enää asiaa vatko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.06.2012 klo 22:42"]
Annettiin meidän ihanalle lapselle sellainen nimi, joka ei tunnu yhtään enää sopivalta. Enää en erityisemmin edes pidä koko nimestä.:/ Vaihtaakaan en kehtaa. Harmittaa. EI muuta.
[/quote]
Tiedän tunteen. Mua alkoi harmittaa heti ristiäisten jälkeen ja asia harmitti todella pitkään. Käytän nykyään lapsesta paljon erilaisia lempinimiä (tenava jo murrosikäinen, muuten:) enkä koe olevani enää antamani nimen vanki. Kerran kysyin, onko hän itse tyytyväinen nimeensä ja pitääkö siitä. Ja kun sanoi olevansa, niin ajattelin, että ehkä nimivalinta oli sitten ihan ok. Kaikkihan eivät nimestään opi koskaan pitämään.
Jos pidät lapsen toisesta nimestä, voit alkaa käyttää sitä tai sen muunnosta.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 16:14"]
Totuitko nimeen, vai vieläkö nyt vuoden päästä harmittaa? Mietin itse vakavissani vaihtoa, vaikka lapsi jo vuoden. Nimivalinta kadutti heti ristiäisten jälkeen, mutta ajattelin tunteen menevän ohi. Ei ole mennyt, vaan nimi harmittaa vieläkin.
[/quote]
Älä vaihda nimeä, lisää vaan siihen jotain. Asia voi olla merkityksellinen lapselle myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 16:35"]
Ja lapsen tiedoissa on aina, että Nina Mirja Helena, ent. Mirja Helena
[/quote]
Tuohan kuulostaa hyvältä.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 16:38"]
En ymmärrä. Sitä nimeä on aikaa miettiä vähintään 9kk. Miten ihmiset ei osaa tossa ajassa päättä sellaista nimeä mikä ei myöhemmin kaduta?
[/quote]
Ajatella, ihmiset ovat erilaisia kuin sinä. Mahdotonta!
[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 16:47"]
[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 16:38"]
En ymmärrä. Sitä nimeä on aikaa miettiä vähintään 9kk. Miten ihmiset ei osaa tossa ajassa päättä sellaista nimeä mikä ei myöhemmin kaduta?
[/quote]
Sen 9 kk:n aikana niitä nimiä pyöritteli kyllä useampia ja aina johonkin kyllästyi ja jokin ihan uusi nousi ykköseksi. Sen lisäksi se sukupuolikaan ei ole varmaa eikä lapsen ulkonäkö tai luonnekaan. Kaikki nimet eivät sovi kaikille vauvoille. Esim. Siro 5 kiloiselle on huvittava nimi, vaikka sitten aikuisena olisikin Sorja kuin mikäkin.
Meillä pojan nimeksi piti tulla aika erikoinen, mutta viime tingassa vaihdoin sellaiseen kivaan ja tavalliseen. Nyt 7 vuotta myöhemmin harmittaa, kun tämä kiva ja tavallinen on täällä haukuttu lähes aina, kun puhutaan lasten nimistä (silloin en hengaillut täällä) ja se erikoinen on edelleen erikoinen ja harvinainen mutta erikoisen nimien kaudella ei kuitenkaan mikään kummajainen.
Edelleen siis pidän siitä kivasta ja tavallisesta mutta kyllähän muiden haukkumiset on saanut miettimään, kannattiko nyt tuollainen nimi.
Toisen lapsen kohdalla valitsin sitten sen erikoisen ja tiesin vain yhden lapsen, jolla kyseinen nimi oli. Samana vuonna nimi olikin sitten 50 annetun nimen joukossa... Tätä nimeä en kuitenkaan kadu. Vaihtoehto olisi ollut samankaltainen in-nimi juuri sinä vuonna, joten en olisi saavuttanut mitään sillä, että olisin valinnut sen toiseksi parhaan.
Monet vanhemmat varmaan kipuilee lasten nimien kanssa siksi, että jokaisen nimimaku muuttuu vuosien saatossa. Jotkut toki pitävät saman nimen suosikkina koko ajan (äitini minun nimeni suhteen, päätti 15-vuotiaana nimeni ja antoi sen sitten minulle 8 vuoden jälkeen), mutta aika moni muuttaa mieltään moneen kertaan vuosien saatossa.
Pääasia, että nimi on ihan hyvä ja ok. Ei sen tarvitse olla paras. Väitän, että jos vaihdat 1-vuotiaan nimen, ei se uusi nimikään tunnu sen lapsen nimeltä. Ehkä jokin lempinimi tai toisen nimen käyttö auttaisi asiaa? Meillä lapsilla on kolme nimeä, joten saavat sitten murrosikäisinä valita, mitä nimeä haluavat käyttää. Kaksi ensimmäistä nimeä ovat molemmilla ns. muotinimiä ja viimeinen sitten sellainen iätön nimi, joten vaihtoehtoa löytyy.
[/quote]
No ei kai kukaannyt murrosikäisenä nimeään vaihda? Ja miksei lapsi jo ennen sitä saisi päätää, mitä kolmesta nimestään käyttää?
Varmaan joku semmoinen tapaus, että "Voi kun söpö vauva, annetaan sen nimeks Honey Boo-Boo Pupuliinitsi Namiskuukkeli" =D Sitten kun söpövauva vaihe alkaa loppumaan, niin harmitellaan, että tulipa annettua vääränlainen nimi. Sit se muuttuu Heidiksi tai Hannaksi.
Luulin olevani ainoa ihminen, jolle on käynyt näin! Mutta en iki maailmassa kehtaisi vaihtaa nimeä, vaikka kaduttaakin. Pelkään liian paljon muiden reaktioita.
minä painin aikoinaan samanlaisten tuntemusten kanssa. soitin kastepapille ja hän kehotti kuuntelemaan sydäntään ja vähät välittämään muiden mielipiteistä. jouduin vielä pohtimaan asiaa pari kuukautta ennen kuin kehtasimme ja uskalsimme vaihtaa nimen. vuoden päästä kukaan ei asiaa enää muistellut ja nekin sukulaiset, jotka vannoivat etteivät koskaan tottuisi uuteen nimeen eivät nyt voisi enää kuvitellakaan lapsellemme sitä alkuperäistä nimeä!
Totuitko nimeen, vai vieläkö nyt vuoden päästä harmittaa? Mietin itse vakavissani vaihtoa, vaikka lapsi jo vuoden. Nimivalinta kadutti heti ristiäisten jälkeen, mutta ajattelin tunteen menevän ohi. Ei ole mennyt, vaan nimi harmittaa vieläkin.