Lue keskustelun säännöt.
"Nauroin maha kippurassa", "Meinasin tukehtua nauruuni", "Olin kuolla nauruun"..
07.06.2012 |
"En voinut muuta kuin nauraa" ym. naurujutut.
Minua niin suunnattomasti ärsyttää nuo liioitellut nauruhokemat, ihan kuin joku jossain kaupan käytävillä, sukujuhlissa tai mammakerhossa ihan oikeasti nauraa tikahtuakseen noin.
Eikö riitä selvittää vaikkapa tyyliin "Meinas kyllä naurattaa" tai "hymyilytti"?
Kommentit (28)
on höpönlöpöä.
En usko että näin on kenellekään todellisuudessa käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sai joskus männävuosina lähipizzeriassa aina porkkanoita :)
sai joskus männävuosina lähipizzeriassa aina porkkanoita :)
tää tuli nyt kyllä täysin väärään ketjuun ja aiheutti mussa sellaisen reaktion että naurahdin hieman ääneen.
En kylläkään kieriskele lattialla naurusta ;)
mutta se joskus, kun joku sanoo (=kirjoittaa) että lensi kahvit näytölle. Kuinkahan monella oikeesti on lentänyt kahvit näytölle?
ja näytön lisäksi näppäimistölle. Ei menny rikki näppäimistökään onneksi, koska iso osa pärskyi juurikin näytön jalkaan ja vain vähän lensi itse ruudulle tai napeille.
Mutta oli kyllä varmaan niitä once-in-a-lifetime-kokemuksia.
Viimeksi tämän videon kanssa meinasin oikeasti tukehtua nauruun: http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/netherlands/9313591/Or…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lasketaanko se, että hirveässä yskässä sain naurukohtauksen ja vedin limaa väärään kurkkuun. lima jäi sellaselle "kuplalle", joka esti hengittämisen. puhkesi kauhean kakomisen jälkeen, mutta tuntui kuin tukehtuisi.
Nauroin niin kovasti,
että hirveässä yskässä sain naurukohtauksen ja vedin limaa väärään kurkkuun. lima jäi sellaselle "kuplalle", joka esti hengittämisen. puhkesi kauhean kakomisen jälkeen, mutta tuntui kuin tukehtuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nauroin niin kovasti,
että hirveässä yskässä sain naurukohtauksen ja vedin limaa väärään kurkkuun. lima jäi sellaselle "kuplalle", joka esti hengittämisen. puhkesi kauhean kakomisen jälkeen, mutta tuntui kuin tukehtuisi.
maha menee kippuraan?
Siis ymmärrän että ihminen menee kippuraan, mutta että pelkkä maha?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos jo lähtökohtaisesti ns. hauskaa juttua kerrotaan, niin onko pakko siihen perään vielä mainita, että KYLLÄ NAURATTI.
Onko paha juttu, jos ihminen nauraa ihan ääneen, eikä vaan "meinaa naurattaa" tai "hymyile"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta se joskus, kun joku sanoo (=kirjoittaa) että lensi kahvit näytölle. Kuinkahan monella oikeesti on lentänyt kahvit näytölle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
absurdi mielikuva päähän kun joku kirjoittaa "huutonaurua".
Ajattelen silloin ihmistä, joka kirjoittaa ilmeenkään värähtämättä tietokoneensa ääressä huutonauravansa.
että jos jo lähtökohtaisesti ns. hauskaa juttua kerrotaan, niin onko pakko siihen perään vielä mainita, että KYLLÄ NAURATTI.
Oikeastaan paljon mieluummin olisi voinut vielä jättää koko jutunkin kertomatta, eikös niin?
Eli jos nauraa, niin pitää olla kertomatta että nauroi. Kauheaa on kertoa, että nauratti hillittömästi. Ja vielä sitäkin pahempaa on käyttää ylipäätään puheessaan adjektiiveja tai adverbejä.
Mieluiten vain tökötetään vakavina, ja melkein hymyillään jos tulee oikein pakottava tilanne. Sitten voidaankin kääntyä pois eleettömästi ja palata jämptisti kukin omaan poteroonsa. Terveisin näin meillä pohojanmaalla.
Mistä ap tietää että ihminen on oikeasti "hymyillyt" jos sanoo nauraneensa maha kippurassa?
Jos sanon melkein tikahtuneeni nauruuni, niin silloin olen nauranut niin että henki meinaa loppua. Olen myös joitain kertoja sylkäissyt kahvit näytölle kun yllättäen on tullut naurupurskaus. Työpaikan kahvihuoneessa varsinkin saa usein nauraa niin että kahvit lentää pöydälle ja henki meinaa salpautua.
Ap ei varmaan naura tarpeeksi kun toisten nauruista puhuminen ärsyttää.
ja nähty, kuka oli kippurassa ja kuka käppyrässä. Mitä niitä koettuja asioita kertomaan muille, jotka eivät eläneet itse hetkeä? Ketä lopultakin kiinnostaa kuulla? Saa vain aikaan väkinäisiä hymyjä ja odotusta päästä äkkiä kertojasta eroon.
mutta olen kyllä ihminen, joka sopivassa mielentilassa saan sellaisia naurukohtauksia, että henki ei meinaa kulkea, tai vatsaan sattuu, kun nauraa niin hirveästi. Ja kyyneleet valuu silmistä. Kyllä se silloin on jotain muuta kuin 'hymyilemistä'.
Mistä ap tietää että ihminen on oikeasti "hymyillyt" jos sanoo nauraneensa maha kippurassa?
Jos sanon melkein tikahtuneeni nauruuni, niin silloin olen nauranut niin että henki meinaa loppua. Olen myös joitain kertoja sylkäissyt kahvit näytölle kun yllättäen on tullut naurupurskaus. Työpaikan kahvihuoneessa varsinkin saa usein nauraa niin että kahvit lentää pöydälle ja henki meinaa salpautua.
Ap ei varmaan naura tarpeeksi kun toisten nauruista puhuminen ärsyttää.
vaan se että jotkut aivan selvästi liioittelevat.
LOL
ja tämän kirjoitan ilman hymyn häivää huulillani.