Lue keskustelun säännöt.
Ihmettelen äitejä jotka olivat poissa ekaluokkalaisen kevätjuhlasta...
07.06.2012 |
Itselleni se oli niitä tapahtumia jota todella odotin ja sarjassa elämän tärkeitä muistoja. Luokan lauluesityksen kuvasin ja todistuksien jaon.
En voi ymmärtää että juuri eronneet äidit eivät vaivaudu paikalle lainkaan, ihan kuin ei välittäisi lapsen tärkeästä juhlasta, esitystäkin oli harjoiteltu koko kevät :(
Kommentit (63)
Tai siis mitä juhlia ? Lapuuden koulussani ei ollut koskaan kevätjuhlia. Äitini oli ekaa kertaa "kevätjuhlassani" kun pääsin ylioppilaaksi.
Eikä ekaluokkalaiseni ole kertonut mistään juhlista tänä vuonna. Enkä tiedä olisiko todistuksenjakoon saanut mennä viimeisenä päivänä mutta oletin oman koulukokemukseni perusteella että sen opettaja tekee rauhassa luokassa eikä siellä olisi ketään ylimääräisiä opettajan ja oppilaiden lisäksi. Kirkkoon olisi kyllä saanut mennä samaan aikaan lasten kanssa mutta muita kutsuja kevään tilaisuuksiin ei tullut (ja hyvä niin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koulusta tuli toive että vain esiintyvien lasten vanhemmat ovat tervetulleita. Koska lapseni luokka esiintyi joulujuhlassa, eivät nyt olleet esiintymisvuorossa.
"kevätjuhlat"= opettaja jakaa todistukset luokassa ja sitten kaikki lähtevät kotiin. Ei laulua, puheita tai mitään muutakaan esitystä. Jouluna on joulujuhlat, silloin lapset esiintyvät.
luokassa oli todistuksenjaossa tänä keväänä yksi lapsi, jonka vanhemmista kumpikaan ei ollut paikalla. Luokalla on reilusti yli 20 oppilasta, joten aika harvinaista tämä on.
Mutta ihan hirveästi kävi sääliksi se lapsi. Kuulin lapsen itsensä sanovan, että vanhemmat jäivät kotiin nukkumaan. Hän oli myös ainoa, jolle ei ollut huolehdittu lahjaa opettajalle annettavaksi.
Täällä meillä päin järjestettiin nyt juhlat ja todistuksenjaot erikseen. Kaikkiin neljän koululaisen juhliin ja todistuksenjakoihin olisi ehditty mukaan - isoin (yläkoululainen) kuitenkin pyysi, ettei enää tultaisi.
sitten kun olet vuosikausia käynyt yhden tai useamman lapsesi kevät- ja joulujuhlissa niin huomaat, etteivät ne ole ollenkaan niin ainutlaatuisia tilaisuuksia kuin nyt omassa erinomaisuudessasi kuvittelet.
Ja toiseksi, mitä se sinulle kuuluu onko jonkun äiti juhlassa vai ei. Mistä edes tiedät ketä siellä oli? Oliko sinulla mukana nimilista, josta tarkistit kenen äiti oli ja kenen ei. Entäs isät? Kuinka monen ei ollut paikalla? Mikset siitä inise täällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ette kyllä ymmärrä lainkaan ap kirjoitusta ja kuitenkin teistä suuri osa on itse opettajia!?
Kyse oli siitä että yh äidit eivät viitsi lähteä EKALUOKKALAISEN kevätjuhliin koska sattuu olemaan ISÄVIIKONLOPPU.
Kuka helvetti on niin kyylä, että oikein tarkkailee ja kartoittaa onko jonkun äiti kevätjuhlissa ja onko ko. äiti yh vai ei.
Ette kyllä ymmärrä lainkaan ap kirjoitusta ja kuitenkin teistä suuri osa on itse opettajia!?
Kyse oli siitä että yh äidit eivät viitsi lähteä EKALUOKKALAISEN kevätjuhliin koska sattuu olemaan ISÄVIIKONLOPPU.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on joku omituinen käsitys siitä, että lapselle isä olisi paljon vähäarvoisempi tai vähemmän rakas tai vähemmän odotettu kuin äiti. Luulisi, että jos lapsiparka saa tavata isäänsä vain joka toinen viikonloppu, se olisi hänelle oikea juhlahetki, kun hän huomaisi isänsä tulleen hänen juhlaansa.
Voitteko kuvitella, jotkut lapset voivat ihan oikeasti rakastaa isää enemmän kuin äitiä!
Opettaja ei muistanut kertoa kaikille vanhemmille...
Törkeintä oli se, että ope hutiloi ihan samalla tavoin myös joulujuhlan kanssa. Siitäkin kuulin sitten jälkikäteen.
Jos kyseessä on Wilma-viesti, se lähtee samalla napinpainalluksella kaikille huoltajille. Kaikki paperitiedotteet laitetaan oppilaan kautta kotiin. Se voi olla irrallinen tiedote tai reissuvihkoon kirjoitettu asia. Eikö kakarasi muistanut tuoda lappua tai saanut sanottua sinulle, että koulussa on juhla? Ehkä lapsukaisesi ei edes halunnut sinua sinne nolaamaan. Syytä lastasi, älä opettajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ajatellut, että jos on useampia sisaruksia voi olla niin, että äiti on toisen lapsen päättäjäisissä... Tai jotkut tekevät vuorotyötä eivätkä välttämättä pääse silloin viikonloppuna paikalle...
Itse nautin suunnattomasti ekaluokkalaiseni juhlasta, joka oli lämminhenkinen ja iloinen. Ymmärrän silti sen, että kaikki vanhemmat eivät pääse paikalle. Se on ko. perheen sisäinen asia eikä sitä kannata täällä kummeksua. Nauti AP sydämesi kyllyydestä ekaluokkalaisesi ja kohta tokaluokkalaisesi juhlista siihen keskittyen. Pikkuiset on niin ihania :)
Ei minunkaan äitini ikinä ollut missään koulun tilaisuuksissa ekaluokalta ylioppilaslakitukseen, ihan hyvä ja liiankin huolehtiva äiti silti ja pidettiin kivat yo-juhlat vieraiden kera kotona. Kaikilla nämä asiat nyt vain ei ole niin tärkeitä tai ei tykkää pynttäytyä. En itsekään muistele pahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen isä oli, eikä ekaluokkalaiset sitä paitsi esiintyneet juhlassa.
Mä olin sitten todistustenjaossa, isänsä oli silloin töissä. Isältään jäi näkemättä lapsen stipendin saanti, valitettavasti.
Katsos ap, normaalit ihmiset joutuu tekemään em. kaltaisia järjestelyjä. Kaikki eivät ole kahdeksattatoista vuotta kotiäitinä, vaan osallistuvat perheen elatukseen ja yhteiskunnan toimintaan.
Jotka laittoivat juhliin vain isän koska sattui olemaan isä viikonloppu. Äidit lepäävät ainokaisensa hoidosta kotona :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos niinkin vähäpätöinen henkilö kuin isä vain osallistuu : (
Ei sitä viikonloppuisä korvaa mitenkään, jokatapauksessa säälittää erolapset ja itsekkäät äidit :(
vaikka sairaanakin. Koulukin loppuu joten ei haittaa vaikka tartuttaisi jotain noroa kaikille.
Ja ap:lle kumarrus, erittäin hyvä äiti änkee siihen lavan viereen kuvaamaan.
Tarkennan vielä, että minun äitini oli kotiäiti eikä osallistunut koulun tilaisuuksiin. Enkä sitä ihmetellyt silloin enkä ihmettele nykyäänkään: hän ei vain tykkää käydä minkäänlaisissa juhlissa tms. On silti fiksu ja huolehtiva ihminen, jonka kanssa edelleen soitellaan joka päivä.
Tämä tosin olikin jo pari-kolmekymmentä vuotta sitten. Nykyään äideiltä tunnutaan vaativan liiankin kanssa, että koko ajan pitäisi olla siinä lapsessa kiinni ja valtavan aktiivisesti: perhepetiä, kestovaippoja, itse tehtyjä soseita, pitkälle mietittyjä lahjoja opettajille jouluna ja keväällä, lapsille koko ajan harrastuksia alle 1-vuotiaista lähtien jne. jne. Sivussa väännetään vielä jotkut kakkublogikakut vähintään joka toinen päivä.
Äitiydestä on tullut jotain suorittamista, jossa kaikkien pitäisi vielä heilua kameroiden kanssa joka kevätjuhlassa, jotta varmasti kelpaisi. Otetaan nyt hengähdystauko ja muistellaan sitä omaa lapsuutta: onko jäänyt kauheat traumat niistä kaupan soseista ja kestovaipoista ym. vähemmän osallistuvasta äitiydestä? Onko tunne, ettei itse ole kehittynyt normaaliksi lainkaan, kun ei äiti ollutkaan joka vanhempainillassa ylimpänä kukkona tunkiolla? Entä kun ei olekaan itse ollut vauvauinnissa tai muskarissa tai missä vain, vieläkinkö tuntuu kauhean syrjityltä?
Todennäköisesti vastaus on ei. Ja todennäköisesti edelleenkin ollaan niiden omien rakkaiden huithapeliäitien kanssa vähän väliä tekemisissä.
ei suorittamiseksi jos haluaa olla läsnä ja jakamassa rakkaalleen tärkeän tilaisuuden ja kokemuksen.
Huithapeliäiti onkin osuva kuvaus!
Syy se, että olen itsekin opettaja ja siis joka kevät itse jakamassa niitä todistuksia. Sen olen päättänyt, että ylioppilasjuhlissa omat lapset vievät voiton ;). Onneksi lasteni ala-asteella kevätjuhlat ovat aina eri päivänä kuin todistustenjako (poikkeuksena 6lk), joten olen aina päässyt katsomaan esityksiä arki-iltaisin. Mieheni oli tänävuonna sekä 1lk todistustenjaossa ja 6lk:n juhlassa. Ikävä kyllä ei 4lk:laisen eikä yläkoululaisen todistustenjakoon päässyt kumpikaan :(
Parempaakin tekemistä on kuin istua penkillä pitkät ajat ja katsella kun kakarat paskovat housuunsa lavalla kun iskee ramppikuume. Se ei ole hellyyttävää, se on ruokotonta paskaa. Ja mikä pahinta, näiden ruokottomien tekeleiden takana on vielä aikuiset ihmiset. Ja olet oikeassa, en välitä vähääkään lapsen "tärkeästä juhlasta".