Lapsi aloitti pianotunnit eikä homma innosta. Saako heti antaa periksi?
Soittotunteja ollut nyt ehkä neljä. Ei halua harjoitella läksyjä, minä en saa opastaa tai saa hepulin. Ennen tuntia kiukkuilee ettei halua tunnille. Itse tunti saattaa mennä hyvin tai sitten valittaa opelle että on väsynyt. Lapsi on hyvin musikaalinen (laulaa, tanssii) mutta nuotit ja aloituskappaleiden tylsyys lamauttivat. Sanonko opelle että katsotaan uudestaan kun lapsi isompi? On nyt 7 v eli ei ihan pieni.
Kommentit (6)
jos haluaa aloittaa uudelleen. Onko yleensäkään itse halunnut soittaa vai onko harrastus enemmän vanhempien mieleen?
jätä se lapsi rauhaan. Älä puutu harjoitteluun, älä opasta äläkä painosta tekemään soittoläksyjä. Osaa lapsista sellainen ahdistaa ja tulee inho koko harrastusta kohtaan. Koulussa on jo paljon oppimista ja vaatimuksia, niitä ei aina halua lisää harrastuksesta vaan sen haluaisi olevan pelkkää huvia.
Mutta jos sitttenkään ei halua niin älä ihmeessä pakota, voi koittaa myöhemmin uudestaan jos häntä vielä kiinnostaa.
sopiva ikä aloittaa soittoharrastus.
On hurjan vaikeaa omaksua nuotteja, jos ei niitä ole ennen nähnyt, mutta siinähän ne oppii kuin aakkosetkin. Se vaatii harjoittelua. Lasta varmaan harmittaa, kun on niin vaikeaa eikä heti osaa soittaa loistokkaasti Frontside-Ollieta :D . Kannusta, kannusta, kannusta, iloitse jokaisesta vähänkin sinnepäin menneestä harjoituksesta. Älä opasta, koska lapsen intoa latistaa se, että hän on äidin silmissä huono. Anna lapsen itsensä opetella rauhassa.
Älä anna periksi.
ensin itse pianon ääressä omia sävellyksiään ja nautti siitä. Halusi aloittaa soittotunnit kun kaverikin soittaa hienosti. Eli ei oikeastaan ollut vanhempien toive, vaikka kyllä minä tähän harrastukseen kannustin.
into latistuu, kun lapsi huomaa, että ei osaakaan kaikkea tuosta vain. Näin kävi minulle, näin kävi pojalleni (soittaa pianoa) ja näin kävi tyttärelleni (soittaa selloa). Meillä oli jo etukäteen sovittu, että jos soittotunnit haluaa aloittaa, niin vuosi pitää jatkaa. Kevään päättyessä (lapseni aloittivat syksyn alussa) saa sitten lopettaa, jos silloin vielä haluaa.
Kaikissa tapauksissa (minä ja molemmat lapseni) kävi niin, että keväällä oli jo oppinut niin paljon, että innostustus oli tullut uudelleen takaisin ja lapsi (aikaisemmin minä itse) halusikin jatkaa ihan omasta tahdostaan.
Tuolle innostukselle on kuitenkin yksi edellytys: kotonakin pitää harjoitella suhteellisen säännöllisesti, jotta jotain edistystä tapahtui. Meillä oli sellainen sääntö (sovittu jo ennen soittotuntien aloittamista), että joka päivä pitää harjoitella, mutta päivän harjoitus saa ihan hyvin kestää 5-10 minuuttia, jos enempää ei huvita. Jo tuolla lyhyellä harjoituksella lapseni edistyivät hyvin, kun harjoittelu oli tosiaan säännöllistä. Kaverit, jotka harjoittelivat kaksi kertaa viikossa puoli tuntia kerrallaan, edistyivät paljon hitaammin.
Nyt molemmat lapseni ovat jo pitkällä. Esim. molemmat ovat suorittaneet musiikkikoulun päästötodistuksen.
Lapsi aloitti soittotunnit omasta tahdostaan. Opekin on oikein kiva. Jotenkin häntä masentaa nuo paperit ja nuotit ("en tajuu!") ja kai hän yllätyi siitä että yksinkertaisinkin kappale vaatii harjoittelua.