Mä olen harjoitellut sanomaan raiskaus

mutta mies ei ole rikas eikä erityisen komea. päättelen tämän tietyistä jutuista.



ei edes käynyt mielessä, että pitäisi soittaa äidille. miksi ihmeessä?

5-kymppinen Ap yrittää kirjoittaa kuin 2-kymppinen tyttö. joopa joo. yritä enemmän, ei mene läpi.

Etkä ollut vielä valmis hyväksymään sitä?

Etkä ollut vielä valmis hyväksymään sitä?

ap

Etkä ollut vielä valmis hyväksymään sitä?

Pitäis tietää vähän enemmän?

käynyt siellä terapiassa (jos olet kuka oletan)?



Mua on käytetty lapsena seksuaalisesti hyväksi enkä ole sen takia yhtään sen huonompi kuin kukaan mukaan. Se, kelle "kelpaa" riippuu ihan muista asioista kuin näistä. Susta tuntuu kelpaamattomalta nyt koska sinulle tehtiin väkivaltaa, et kuitenkaan todellisuudessa ole millään tavalla entistä huonompi.

Tehdään ikään kuin linjoja ja seuraan ja tutkin niitä. Se on aika vaikeaa. Tulimme lopputulokseen, että en puhu rikoksesta vaan väärästä ja oikeasta. Terapeutti sanoi, että jos nostaisin oikeusjutun, minut revittäisiin kappaleiksi ja juttu olisi väistämättä lehdissä, nimeä myöten. Enkä mä sitä edes halua. Haluan käydä tämän loppuun mielessäni ja ajatella sen pieneksi, olemattomaksi. Mä mietin kahden välillä: raiskaus vai paskaa seksiä. Tähän asti olen ollut jälkimmäisen kannalla, mutta sekään ei tunnu ihan oikealta vaihtoehdolta. Mä sovitan ajatuksiini tuota toista vaihtoehtoa.

Niille, joiden kanssa mä liikun, ei todellakaan kelpaa sellainen nainen. Kavereille kyllä, mutta miehille ei. Minusta tulisi ihan uusi ihminen enkä olisi enää se, jona minut tunnetaan. Liikaa painolastia, liian paha tahra. Niinpä minä muutan tämän muiston ja unohdan sen sitten, ihan kohta.

ap

käynyt siellä terapiassa (jos olet kuka oletan)? Mua on käytetty lapsena seksuaalisesti hyväksi enkä ole sen takia yhtään sen huonompi kuin kukaan mukaan. Se, kelle "kelpaa" riippuu ihan muista asioista kuin näistä. Susta tuntuu kelpaamattomalta nyt koska sinulle tehtiin väkivaltaa, et kuitenkaan todellisuudessa ole millään tavalla entistä huonompi.

tää ei liity pelkästään tähän tapahtumaan, mutta onko sun pakko sitten liikkua vain tuollaisissa piireissä, joille kelpaa vain täydellisiltä vaikuttavat ihmiset? Nimenomaan vaikuttavat, kukaan ei ole täydellinen, eivät nämä sinun tuttavasikaan, vaikka ehkä kovasti yrittävät antaa itsestään itselleen ja muille sellaisen kuvan. Ette elä missään chick lit tv- sarjassa jossa ei koskaan tapahdu mitään pahaa ja kaikki on kivaa ja kevyttä. Veikkaan, että aika monella sinun tuttavistasikin on vaikka mitä juttuja menneisyydessä. Kun tarkemmin tutustuu ihmisiin, niin paljastuu kaikenlaista. Jos ei konkreettisesti ole mitään "luurankoja" kaapeissa niin mielessä kyllä.

Että oliko tarkoituskin tapahtua juuri niin. En tiedä. Ja sitäkin mietin, jos olisi vielä yksi hyvä kerta, muuttaisiko se tämänkin muiston toisenlaiseksi.



ap

mitä täällä saitilla uskaltaa tästä kirjoittaa, ettei luulla, että olisin ollut jotenkin innostunut, kun sellainen valtava into voi tosiaa pilata koko maineen.

oli jotain korkeampaa johdatusta tuo hetki. aivan ihanaa! kiitos vielä kerran! harmi, että jouduin sitten karkaamaan pian sen jälkeen.

Mulla on heissä hyviäkin ystäviä. Me tunnemme toisemme myös perheidemme kautta, joten pitäisi tehdä todellinen irtiotto vaihtaakseen piirejä.

Onhan sitä toki kaikenlaista tapahtumaa menneisyydessä (esim. hallussapitosyyte, mutta ei minulla), mutta ei tällaista. Mä jäisin ikuisesti sinkuksi, jos juttu tulisi kaikkien tietoon.

ap

tää ei liity pelkästään tähän tapahtumaan, mutta onko sun pakko sitten liikkua vain tuollaisissa piireissä, joille kelpaa vain täydellisiltä vaikuttavat ihmiset? Nimenomaan vaikuttavat, kukaan ei ole täydellinen, eivät nämä sinun tuttavasikaan, vaikka ehkä kovasti yrittävät antaa itsestään itselleen ja muille sellaisen kuvan. Ette elä missään chick lit tv- sarjassa jossa ei koskaan tapahdu mitään pahaa ja kaikki on kivaa ja kevyttä. Veikkaan, että aika monella sinun tuttavistasikin on vaikka mitä juttuja menneisyydessä. Kun tarkemmin tutustuu ihmisiin, niin paljastuu kaikenlaista. Jos ei konkreettisesti ole mitään "luurankoja" kaapeissa niin mielessä kyllä.

mieti, että tapaisit vielä miehen ja harrastaisit seksiä hänen kanssaan, jotta tuo tapaus jotenkin muuttuisi toiseksi?? Ei se niin mene. Se tapahtui mitä tapahtui, varmasti terapiassa selkiää, että miten sen sitten loppujen lopuksi itse koet. Ei sitä itse tapahtumaa enää mikään pyyhi pois, varsinkaan mikään "uusinta" miehen kanssa. Opit kyllä elämään tapahtuneen kanssa, millä nimellä sitten lopulta sitä kutsutkaan. Oot nyt mun mielestä ns. tilassa, joka ei ole lopullinen sinä, se oikea sinä on olemassa edelleen.



En tarkoittanutkaan, että sinun pitäisi kellekään tuosta kertoa, jos et halua, tai että pitäisi koko kaveripiiri hylätä, tarkoitin vain, että ehkä niitä miehiä kannattaa etsiä sellaisistakin piireistä, joissa hyväksytään ihmiset sellaisina kuin nämä ovat. Jos miehen pitää olla rikas ja komea, niin eiköhän niistäkin joku täyspäinen löydy, omien tuttaviesi ulkopuolelta.

Kuulostan varmaan tosi pinnalliselta ja tyhmältä ja lapselliselta. Itse asiassa mä haluaisin kaikkein eniten kertoa äidille, mutta sitä mä en voi tehdä.

ap

mieti, että tapaisit vielä miehen ja harrastaisit seksiä hänen kanssaan, jotta tuo tapaus jotenkin muuttuisi toiseksi?? Ei se niin mene. Se tapahtui mitä tapahtui, varmasti terapiassa selkiää, että miten sen sitten loppujen lopuksi itse koet. Ei sitä itse tapahtumaa enää mikään pyyhi pois, varsinkaan mikään "uusinta" miehen kanssa. Opit kyllä elämään tapahtuneen kanssa, millä nimellä sitten lopulta sitä kutsutkaan. Oot nyt mun mielestä ns. tilassa, joka ei ole lopullinen sinä, se oikea sinä on olemassa edelleen. En tarkoittanutkaan, että sinun pitäisi kellekään tuosta kertoa, jos et halua, tai että pitäisi koko kaveripiiri hylätä, tarkoitin vain, että ehkä niitä miehiä kannattaa etsiä sellaisistakin piireistä, joissa hyväksytään ihmiset sellaisina kuin nämä ovat. Jos miehen pitää olla rikas ja komea, niin eiköhän niistäkin joku täyspäinen löydy, omien tuttaviesi ulkopuolelta.

Se, mitä sinulle tapahtui, ei ole mitenkään sinun syysi. Olen pahoillani puolestasi ja on hienoa, että olet siitä toipunut. Minä taas olen itse osittain vastuussa.

ap

käynyt siellä terapiassa (jos olet kuka oletan)? Mua on käytetty lapsena seksuaalisesti hyväksi enkä ole sen takia yhtään sen huonompi kuin kukaan mukaan. Se, kelle "kelpaa" riippuu ihan muista asioista kuin näistä. Susta tuntuu kelpaamattomalta nyt koska sinulle tehtiin väkivaltaa, et kuitenkaan todellisuudessa ole millään tavalla entistä huonompi.

harrastaisit seksiä miehen kanssa uudestaan, niin voisihan se periaatteessa olla hyvää (et tosin taatusti nauttisi siitä lainkaan, mutta teknisesti hyvää), sitten sinulla olisi tuo "tapahtuma" ja sitä "hyvää" seksiä. Ei se uusinta menneisyyttä kykene muuttamaan.



No, kukapa ei haluaisi rikasta ja komeaa miestä, tarkoitin vain, että jos haluat miehen olevan tietyn tasoinen (kuten kaikki haluavat, tasoerot vain vaihtelee) niin uskon, että sieltä hyvistä piireistä löytyy kuitenkin joku, joka kaikesta ulkoisesta hyvästä huolimatta tajuaa olevansa vain ihminen, ja että muutkin ovat vain ihmisiä. Mä olen ollut vaikka millaisissa elämäntilanteissa, jotka paperilla katsottuna tekisivät minusta maailman vähiten kiinnostavan kumppanin, sitä en kuitenkaan miesten mielestä ole. Tärkeintä on se, miten mitäkin asioita käsittelee ja miten niihin suhtautuu. Kunhan olet tämän tapahtuman saanut käsiteltyä niin se ei tunnu sinusta enää maailmanlopulta, jolloin se ei ole sitä muistakaan.



Ehkäpä jonain päivänä voit ja kykenetkin kertomaan äidillesi.

En tiedä sitäkään, menikö kaikki niin kuin hän suunnittelikin. En ole enää vastannut miehelle. Äidille mä en voi kertoa ikinä, koska silloin hän saisi tietää koko jutun, sen suhteenkin.

ap

harrastaisit seksiä miehen kanssa uudestaan, niin voisihan se periaatteessa olla hyvää (et tosin taatusti nauttisi siitä lainkaan, mutta teknisesti hyvää), sitten sinulla olisi tuo "tapahtuma" ja sitä "hyvää" seksiä. Ei se uusinta menneisyyttä kykene muuttamaan. No, kukapa ei haluaisi rikasta ja komeaa miestä, tarkoitin vain, että jos haluat miehen olevan tietyn tasoinen (kuten kaikki haluavat, tasoerot vain vaihtelee) niin uskon, että sieltä hyvistä piireistä löytyy kuitenkin joku, joka kaikesta ulkoisesta hyvästä huolimatta tajuaa olevansa vain ihminen, ja että muutkin ovat vain ihmisiä. Mä olen ollut vaikka millaisissa elämäntilanteissa, jotka paperilla katsottuna tekisivät minusta maailman vähiten kiinnostavan kumppanin, sitä en kuitenkaan miesten mielestä ole. Tärkeintä on se, miten mitäkin asioita käsittelee ja miten niihin suhtautuu. Kunhan olet tämän tapahtuman saanut käsiteltyä niin se ei tunnu sinusta enää maailmanlopulta, jolloin se ei ole sitä muistakaan. Ehkäpä jonain päivänä voit ja kykenetkin kertomaan äidillesi.

Muuten se kummittelee mielessä vaikka loppuelämän. Sinut on siis raiskattu. Toipuminen alkaa siitä.