15-vuotias tytär seurustelee 17-vuotiaan pojan kanssa.

Mikään ei ole siis omasta nuoruudestani muuttunut.

että luottamus voisi säilyä. Tietääkö hän ehkäisystä, osaako/uskaltaako rajata kuinka pitkälle mennään?

Mikään ei ole siis omasta nuoruudestani muuttunut.

ap

Anna tyttäresi elää omaa elämäänsä. Ei se poika tule olemaan aviomies, mutta tärkeä vaihe hänen elämässään.

ollut lapsi 15-vuotiaana?

että ikäero on 2 vuotta eikä 10 vuotta.



Tuon ikäisillä voi olla vielä melko viatontakin, mutta siltä varalta että ei ole, lienee hyvä jättää ehkäisyvälineitä saataville...



Muistan kun mun oma äiti alkaessani tuon ikäisenä seurustella heti oli lykkäämässä pillereitä mulle, vaikka meillä meni melkein vuosi ennen kuin lakanoitten väliin päästiin...

ollut lapsi 15-vuotiaana?

ap

todella vanhanaikainen.



Mun silloinen 14 v tyttö alkoi seurustelee 16 v pojan kanssa.

Viisi vuotta mennyt ja asuvat nyt yhdessä ja ovat onnellisia.

Anna lastesi kasvaa.

Mikään ei ole siis omasta nuoruudestani muuttunut.

ap

kutsuis lapseksi.

En itsekään tykkäisi jos tyttäreni seurustelisivat tuon ikäisinä. Tee ainakin selväksi se, ettet hyväksy tuossa iässä mitään sänkyhommia. Ja kyllä, 15v:t on vielä aikalailla lapsia, vaikka ovatkin nuoria.

Vanhanaikaista olisi nimenomaan se että itkisit vuoden päästä muka-romanttisissa maalaishäissä kun raskaana olevaa tytärtäsi viedään vihille.

Mikään ei ole siis omasta nuoruudestani muuttunut.

ap

Ja mitä sun tykkäämiset tähän kuuluu?

15-vuotiaan tytön kanssa. Tyttö täytti - onneksi - juuri 16.

Juu, eikä ole viatonta TODELLAKAAN. Muutakin tehdään kuin kyykkää pelataan.

Tytön vanhemmille on asia ok, meille eivät tule yöksi. Seinät pahvia jne. Meille ei pieneen tilaan kahta pariskuntaa mahdu.



Mulla on tyttö tuossa kasvamassa, eikä hän TODELLAKAAN roudaa 16-vuotiaana ketään kotiin yökylään.

olen tiukentanut iltarientojen kotiintuloaikoja. sanokaa mitä sanotte, mutta mun tehtävä äitinä on pitää rajat ja kyllä se vain niin on, että tuonikäine on ihan lapsi vielä. PUssailu ok, muu ei. ap

Pidä tiukka linja, niin pitäisin minäkin,jos tulisi tuollainen tilanne.

En tykkä yhtään! Kuulemma on viatonta ja uskon näin, mutta äkkiähän tuo vakavaksi voi muuttua. Mun mielestäni seurustelun alaraja kulkee jossain 16-vuotiana, mielelläni vasta 17. Olenko liian jyrkkä ja vanhanaikainen vai onko muita samankaltaisia?

ei kuulu seurustella, puhumattakaan seksiä OO (((

omani aloitti seurustelun 18v

toivon samaa nuorimmaiseltakin

se kasvatu se kasvatus .

lapselle pitää puhua pienestä saakka lasten saamisesta ja itsekunnioituksesta ja siitä että seksuaalisuudesta nauttiminen toisen ihmisen kanssa kuuluu kahden aikuisen ihmisen välille.



Eritoten pitää puhua ehkäisystä ja siitä että mikään ei ole koskaan varmaa ja että pitää varautua joko pitämään lapsi tai aborttiin, joista kumpikaan ei ole kovin kevyt ratkaisu, mutta voi olla edessä jos seksiä harrastaa.



Uskomatonta soopaa taas että kaikki teinit harrastaa seksiä. Samaa p*skaa kuin että kaikki juo ja kaikki polttaa ja kukaan ei kestä yhtään päivää mökillä ilman pleikkaa. Kukaan teini ei myöskään tee kotitöitä.

Järjetöntä bullshittiä jonka uskoo vaan ne jotka ajattelee asioista muutenkin sen mukaan mitä seuraava vastaantulija huutelee siitä että tää on normaalia ja kaikki tekee näin ja tää pitää olla.



Kasvattakaa lapsenne pienestä pitäen. Näin ollen kun tietoa on vapaasti jaettu, eikä asioita lakaistu maton alle, lapsi kykenee murrosiässä itse miettimään asioita hiljalleen perusteellisemmin, myös sitä mitä tarkoittaa vapaus valita, että se tarkoittaa vastuuta joka tulee päätöksen mukana.



Ja vielä jollekin joka urputti: aivan ehdottomasti saa olla hyväksymättä seksiä omassa kodissa. Sama homma on siinä ettei osta lapselle viinaa. Ei se tarkoita sitä etteikö muualla lapsi voisi tehdä idioottimaisuuksia, mutta on täysin eri asia aktiivisesti mahdollistaa ne.



Joku syy siihen on ettei lapsi voi elää lapsuutta ja nuoruutta lapsenomaisesti vaan on niin kiire aikuisuuden kokeiluihin. Lapset on lapsia vielä alle 18v. ja sen soisi heille suotavan. Kyllä se aikuisuus omine vastuineen sieltä väistämättä tulee.

Eksyin jotenki lukee tätä keskusteluu ja mietin iha tosissaa et mikä kaikkii vaivaa? Millä perusteella 2 vuotta on liikaa? Oke riippuu kyl aika paljo henkisest tasosta ja ajatusmaailmasta, et ei voi kyllä yleistää, mut näin yleisesti ottaen iha normaali suhde. Ite oon 15 likka ja oma äitee nimenomaan sanonu et mun jätkäkaverin olis hyvä olla vuoden kaks vanhee ku minä.



Ja sori vaan vanhanaikaaset äiteet mut jos te tosissaa kuvittelette, et se estäis teidän lapsia nussimasta jos ette päästä heitä yöks toistensa työ. Jos ne tahtoo nussii nii eikähä ne tee sen sitte vaikka kadulla keskellä kirkasta päivää! :DD



-15-likka

kun 15-vuotiaana aloin seurustelemaan 18-vuotiaan pojan kanssa, olisi se maksanut välini vanhempiini.



Ap:ta kyllä ymmärrän ja itsekin toivon, että omat lapseni olisivat hieman vanhempia kun seurustelu tulee ajankohtaiseksi.



Mutta on syytä muistaa, että nuorten seurustelussa voi olla myös aidot ja vahvat tunteet ja vakavat aikoimukset.



Niin ja mulle ei käynyt huonommin, vaikka aloitin seurustelun 15-vuotiaana (ja seksin 16-vuotiaana), Nyt täytän 30-v on kaksi lasta, aviossa oltu 8 vuotta. Ei ole jäänyt opiskelutkaan, yksi maisterin tutkinto on ja toinen tulossa. Avioliitto voi hyvin ja siitä on ollut yllättävän paljon taloudellista hyötyä, että on elänyt yhteistaloutta jo parikymppisestä; nyt on melkein velaton talo. Rakkautta ja seksiä riittää. Näin meillä.

17/2+7=15,5



Siinä rajoilla menee. Jos lapsesi on syntynyt alkuvuodesta homma on jees. Jos taas loppuvuodesta, neuvoisin odottamaan muutaman kuukauden ennen vakavampaa seurustelua. Voisit tietysti iän vahtaamisen sijaan esim. tutustua laspesi uuteen kaveriin, mutta eiväthän arvonsa tuntevat AV-mammat sellaista tekisi.