Lue keskustelun säännöt.
50-vuotiaana yliopistoon?
23.05.2014 |
Onko epäreilua viedä joltain nuorelta paikka?
Toisaalta miksikä ei, jos nyt on saanut lapsensa aikuisiksi ja voisi vihdiin tehdä mitä huvittaa vailla huoltovastuuta kenestäkään?
Mitäs raati on mieltä, saako viiskymppisenä aloittaa yliopistossa vai ei?
Kommentit (42)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 10:56"]
Toki, mutta miksi? Koska se on hienoa, haluat tietää, että pystyt vielä tekemään akateemisen tutkinnon? Joku muu syy?
Olen itse yliopistolla töissä ja vaikka Suomessa onkin akateeminen vapaus niin aina hieman ihmetyttää tapaukset, joissa selkeästi tullaan vain harrastusmielessä tekemään se tutkinto. Kun mahdollisuuksia olisi kuitenkin niin monia, avoimesta yliopistosta ja kaikenlaisesta täydennyskoulutuksesta lähtien. Eli miksi on pakko tulla yliopistolle juuri perustutkinto-opiskelijaksi (ja tosiaan viemään se opiskelupaikka joltain nuorelta, joka voisi työllistyä ko. alalle)?
[/quote]
Oletpa sinäkin avarakatseinen ;) Eiköhän täällä jokainen saa tehdä, mitä haluaa. Olet kyllä väärässä paikassa, jos todella olet yliopistossa töissä.
Jos viisikymppisiltä on suhteellisuudentaju niin kateissa että lähdetään vielä opiskelemaan yliopistoon niin pitää tehdä laimuutos jolla veronmaksajien rahoittamat tutkinnot rajataan nuoremmille joilla on vielä työuraa jäljellä.
Jos viisikymppisiltä on suhteellisuudentaju niin kateissa että lähdetään vielä opiskelemaan yliopistoon niin pitää tehdä laimuutos jolla veronmaksajien rahoittamat tutkinnot rajataan nuoremmille joilla on vielä työuraa jäljellä.
Jos viisikymppisiltä on suhteellisuudentaju niin kateissa että lähdetään vielä opiskelemaan yliopistoon niin pitää tehdä laimuutos jolla veronmaksajien rahoittamat tutkinnot rajataan nuoremmille joilla on vielä työuraa jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai saa aloittaa. Mä aloitin nelikymppisenä :)
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:15"]
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 10:56"]
Toki, mutta miksi? Koska se on hienoa, haluat tietää, että pystyt vielä tekemään akateemisen tutkinnon? Joku muu syy?
Olen itse yliopistolla töissä ja vaikka Suomessa onkin akateeminen vapaus niin aina hieman ihmetyttää tapaukset, joissa selkeästi tullaan vain harrastusmielessä tekemään se tutkinto. Kun mahdollisuuksia olisi kuitenkin niin monia, avoimesta yliopistosta ja kaikenlaisesta täydennyskoulutuksesta lähtien. Eli miksi on pakko tulla yliopistolle juuri perustutkinto-opiskelijaksi (ja tosiaan viemään se opiskelupaikka joltain nuorelta, joka voisi työllistyä ko. alalle)?
[/quote]
Oletpa sinäkin avarakatseinen ;) Eiköhän täällä jokainen saa tehdä, mitä haluaa. Olet kyllä väärässä paikassa, jos todella olet yliopistossa töissä.
[/quote]
Olen todella yliopistolla töissä :) Mielestäni olen ihan avarakatseinen, en vaan ymmärrä hinkua tehdä yliopistollista perustutkintoa vielä vanhemmalla iällä, jolloin siitä ei ole juuri mitään hyötyä yhteiskunnalle, joka opiskelun rahoittaa. Suomessa kun on hirveästi vaihtoehtoja, avoin yliopisto, avoin amk, kansanopistoja, kansalaisopistoja, työväenopistoja, täydennyskoulutuskeskuksia ja vaikka mitä, eli jos tiedonjanoa on niin vaihtoehtoja löytyy. Siksi haluaisin tietää, miksi ap haluaa juuri tehdä yliopistotutkinnon? Mitä lisäarvoa se tuo hänen elämäänsä? Koska tosiaan jos opiskella haluaa, on paljon erilaisia vaihtoehtoja, myös sellaisia, jotka eivät maksa yhteiskunnalle yhtä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:18"]
Totta kai saa aloittaa. Mä aloitin nelikymppisenä :)
[/quote]
Neli- ja viisikymppisen välissä on kymmenen vuotta. Sinä todennäköisesti ehdit hyödyntää tutkintoasi työelämässä ihan hyvin, viisikymppinen tuskin kovin montaa vuotta ainakaan.
Saa tietenkin, olen minäkin siellä. Tosin työn ohessa opiskellut n. 200 op:tä.
t. m-50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottaen huomioon miten "ilahtuneesti" työantajat suhtautuu 55+ vastavalmistuneisiin hakijoihin, niin ainakaan ihan uutta uudelle alalle suuntautuvaa perustutkintoa en lähtisi enää suorittamaan. Kyllä se on jo mielestäni resurssien haaskaamista. Eri juttu, jos on valmiina jo avoimessa suoritettuja opintoja, voi valmistua todella nopeasti ja työnantajakin tukee opintojasi.
Itse olen 44 v. ja luen avoimessa lakia, koska siitä on tukea työssäni (olen kirjanpitäjä).
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:55"]
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:15"]
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 10:56"]
Toki, mutta miksi? Koska se on hienoa, haluat tietää, että pystyt vielä tekemään akateemisen tutkinnon? Joku muu syy?
Olen itse yliopistolla töissä ja vaikka Suomessa onkin akateeminen vapaus niin aina hieman ihmetyttää tapaukset, joissa selkeästi tullaan vain harrastusmielessä tekemään se tutkinto. Kun mahdollisuuksia olisi kuitenkin niin monia, avoimesta yliopistosta ja kaikenlaisesta täydennyskoulutuksesta lähtien. Eli miksi on pakko tulla yliopistolle juuri perustutkinto-opiskelijaksi (ja tosiaan viemään se opiskelupaikka joltain nuorelta, joka voisi työllistyä ko. alalle)?
[/quote]
Oletpa sinäkin avarakatseinen ;) Eiköhän täällä jokainen saa tehdä, mitä haluaa. Olet kyllä väärässä paikassa, jos todella olet yliopistossa töissä.
[/quote]
Olen todella yliopistolla töissä :) Mielestäni olen ihan avarakatseinen, en vaan ymmärrä hinkua tehdä yliopistollista perustutkintoa vielä vanhemmalla iällä, jolloin siitä ei ole juuri mitään hyötyä yhteiskunnalle, joka opiskelun rahoittaa. Suomessa kun on hirveästi vaihtoehtoja, avoin yliopisto, avoin amk, kansanopistoja, kansalaisopistoja, työväenopistoja, täydennyskoulutuskeskuksia ja vaikka mitä, eli jos tiedonjanoa on niin vaihtoehtoja löytyy. Siksi haluaisin tietää, miksi ap haluaa juuri tehdä yliopistotutkinnon? Mitä lisäarvoa se tuo hänen elämäänsä? Koska tosiaan jos opiskella haluaa, on paljon erilaisia vaihtoehtoja, myös sellaisia, jotka eivät maksa yhteiskunnalle yhtä paljon.
[/quote]
Töihin opintojen jälkeen. Hänhän valmistuisi ehkä n. 55v. Sehän ei ole vielä paljon mitään. Töitä voi sitten tehdä vielä pari vuosikymmentä. Mitä olen seurannut, niin yliopistossa on töissä proffia ja muita, jotka olisivat voineet jäädä eläkkeelle jo vuosia sitten. Oikeastaan samalla logiikalla, jolla sinä haluat torpata viiskymppisten opiskelut, pitäisi heittää nuo eläkeikäiset proffat töistä, jotta he voisivat antaa tilaa nuoremmille, joita on paljon tarjolla.
Tiedätkö muuten, mikä tosiaan on syynä siihen, että monet kitkuttavat yliopistolla varmaan siihen 68 ikävuoteen saakka? Oikeastiko tieteenteon ja opettamisen ihanuus vai iso palkka ja eläkekertymät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilman muuta. Ihmisen oppimiskyky ei vähene iän tullen. Aika vasta joku nainen väitteli noin 80-vuotiaana. Mielestäni se, että kaikenikäiset voivat tehdä erilaisia valintoja elämässään, on hyvä asia. Se tuo mielekkyyttä elämään. Elämä ei ole vain lineaarinen suoritusten sarja, jossa kaikki pitää tehdä tietyssä järjestyksessä, vaan elämässä voi tehdä uudelleenarviointeja ja -orientoitumisia missä iässä vain.
Mitenkäs ne nuoret jotka suorittavat pari täysin eri alan tutkintoa? Meneehän siinäkin se toinen tutkinto hukkaan koska työ tehdään vaan yhdellä alalla. Se että yliopisto-opiskelija on nuori, ei takaa sitä että tämä tulee työskentelemään alalla jota opiskelee. Iäkkäämpi opiskelija taas luultavasti on jo töissä sillä alalla mihin hakee lisätietoa ja pätevyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvä muistaa, että niillä nuorilla on selkeä piste-etu todistusvalinnassa reaalin aineopintojen erillisen pisteytyksen takia. Vanhan yo-tutkinnon suorittaneilla tuo osuus jää nollaan. Eli vanhaa reaalia ei lasketa ollenkaan.
Eli hieman etumatkaa valinnassa nuoremmille kyllä annetaan :)
Avoimen kautta pyrkiville on oma väylä, eivät kilpaile samoista paikoista tuoreiden ylioppilaiden kanssa vaan heille on esim. 5 paikan kiintiö omassa pääaineessaan.
Ap, on aivan oikein. Jokaisella on vain yksi elämä, ja yliopistotutkinto tuo siihen uusia ulottuvuuksia. Olen itse opiskellut kaksi ja elämä olisi ollut toisenlainen ilman.
Mietin kans, olen kyllä aikoinani päässyt yliopistoon pääsykokeiden kautta mutta en ikinä valmistunut. Nyt mietin ihan eri alaa ja olisin valmistuttuani yli 50 v. Vanha reaali ei haittaa, pääsisin silti todistusvalinnalla aika moneen eri oppiaineeseen. Kuitenkin mietin, menisinkö ensin avoimeen niin olisi helpompi tehdä töiden ohella. Mikä ala ylipäänsä olisi helpoin opiskeluvalinta töiden ohella - verkko-opintoja ja tenttejä? Amk-tutkinnot ei käy, kun niissä on niin pitkä harjoittelu.
Näillä näkymin tulen tekemään töitä 70 vuotiaaksi asti, joten jos valmistun ennen ikävuotta 50, niin minulla on vielä semmonen 20 vuotta työuraa jäljellä :/ joten kyllä opiskelen, jos se takaa minulle työn jossa kykenen työskentelemään vielä noin vanhana.
Totta kai saa. Jos sisään pääsee, on paikkansa ansainnut. Yliopistossa on eläkeikäisiäkin.