Miksi opettajat ei vaihda ammattia
Kamala valitus, kuinka työ on raskasta ja huonopalkkaista ja ei saa tarpeeksi lomia ja liian pitkät päivät. Kun loma vain nukutaan kun ollaan niin uupuneita jne..
Miksi ette opettajat vaihda ammattia? Esim. hoitoalalla on pula henkilökunnasta, töitä riittäisi. Samoin sosiaalityöntekijöitä. Raksallekin kaivattaisiin naisia töihin. Raksatyöntekijöistä on pulaa.
Ihme vinkumista opettajilta. Ei sitä opettajan työtä kukaan pakota teitä tekemään.
Tympäisee tuo jatkuva valitus ja sitten vielä odotetaan, että vanhemmat kerää kimpassa rahaa teille ja antaa ylimääräisiä lahjuksia, että jaksatte työssänne.
Kommentit (33)
Nelisen vuotta sitten lopetin opettajan hommat. Eikä ole edes vaikeaa, kun olen matematiikkaan erikoistunut luokanopettaja, niin ihan hyvin pärjään diplomi-insinöörien ja ekonomien kanssa kilpailussa liike-elämän hyvistä työpaikoista. Aikoinaan ajattelin että pitäisi kouluttautua uudelleen jos haluaa vaihtaa alaa, mutta kasvatustieteen maisteri kelpaa kyllä sellaisenaan vaikka mihin.
Mulla myöskin matematiikan aineenopettajan opinnot LO:n lisäksi. Kiinnostus heräsi alanvaihtoon juuri nyt! Mitä töitä teet /olet hakenut?
Tällä hetkellä olen projektipäällikkönä energia-alan yrityksessä. Aikaisemmin olin henkilöstöpuolella teollisuudessa.
Vielä kymmenisen vuotta sitten tilanne oli se että opettajat kiinnostivat yrityksiä lähinnä vuorovaikutustaitojensa ja ihmissuhdeosaamisensa vuoksi. Nykyään entistä enemmän matemaattis-luonnontieteellisten taitojen ansiosta, koska niitä ei enää insinööreille ja tradenomeille opeteta jottei koulutus olisi heille liian vaikea. Mutta luokanopettajakoulutuksessa noiden asioiden merkitys on vain korostunut.
En koskaan valita siitä ja teen sitä sydämellä. Olen suuren koulun opettajista varmasti 5 parhaimman ja tykätyimmän opettajan joukossa.
Ainut mutta on se, että olen homeelle altistunut töissäni ja minä joka tykkään töistäni en varmasti pysty sitä työtä kohta enää tekemään. Yksi kollegani jäi jo pois töistä ja toinen lähtee juuri lukemaan uutta alaa tämän saman ongelman vuoksi. Molemmat loistavia opettajia ja tulee olemaan suuri menetys koulullemme, että he lopettavat.
Minä olen uhrannut jo terveyteni työlleni. Etsin puhdasta koulua itselleni, mutta koko Helsingistä ei löydy moista. Surullisin olen kuitenkin niistä kymmenistä tuhansista oppilaista, jotka jatkuvasti altistetaan samalle kuin minä. Heidän ikäpolvensa tulee olemaan todella sairasta, koska he altistuvat jo koko kouluaikansa homeille.
Mihin ammattiin minun kannattaisi opiskella, että pääsisin eroon homekouluista? Päiväkodit ja sairaalat eivät ainakaan houkuttele.
opettajan ALOITTAMAN valitusketjun? Itse en nimittäin ole koskaan törmännyt sellaiseen. Sitä vastoin olen itsekin osallistunut useaan ketjuun, joka on alkanut "mitä opettajat ovat muka tehneet ansaitakseen niin pitkän loman" tmv. Pääsääntöisesti opettajat ovat tyytyväisiä työhönsä. Ihan varmasti joka alalta löytyy epäkohtia, joista pitää olla myös lupa valittaa. Opettajan työ nyt vaan sattuu olemaan sellaista, että jokainen luulee tietävänsä siitä kaiken ihan vaan sillä perusteella, että on itse käynyt koulua.
Nelisen vuotta sitten lopetin opettajan hommat. Eikä ole edes vaikeaa, kun olen matematiikkaan erikoistunut luokanopettaja, niin ihan hyvin pärjään diplomi-insinöörien ja ekonomien kanssa kilpailussa liike-elämän hyvistä työpaikoista. Aikoinaan ajattelin että pitäisi kouluttautua uudelleen jos haluaa vaihtaa alaa, mutta kasvatustieteen maisteri kelpaa kyllä sellaisenaan vaikka mihin.
Mulla myöskin matematiikan aineenopettajan opinnot LO:n lisäksi. Kiinnostus heräsi alanvaihtoon juuri nyt! Mitä töitä teet /olet hakenut?
Tällä hetkellä olen projektipäällikkönä energia-alan yrityksessä. Aikaisemmin olin henkilöstöpuolella teollisuudessa. Vielä kymmenisen vuotta sitten tilanne oli se että opettajat kiinnostivat yrityksiä lähinnä vuorovaikutustaitojensa ja ihmissuhdeosaamisensa vuoksi. Nykyään entistä enemmän matemaattis-luonnontieteellisten taitojen ansiosta, koska niitä ei enää insinööreille ja tradenomeille opeteta jottei koulutus olisi heille liian vaikea. Mutta luokanopettajakoulutuksessa noiden asioiden merkitys on vain korostunut.
Sinulle voisin opettaa hiukan lähdekritiikkiä ja käytöstapoja, Ap! ;)
Olen tähän vuoteen asti nauttinut työstäni enkä kyllä ole kuulunut valittajiin. Työ on tosin muuttunut haasteellisemmaksi vuosi vuodelta. Oma elämäntilanteenikin on muuttunut. Enää en voi käyttää rajattomasti iltojani ja viikonloppuja kokeiden korjaamiseen, perhekin vaatii oman aikansa.
Suurin ero entiseen on työmäärä kodin ja koulun yhteistyön puitteissa. Kun aloitin työni 2000-luvun alussa, kuului seiskaluokan luokanvalvojan tehtäviin pitää kerran viikossa luokanvalvojantunti, joka oli yhtä tuskaa, kun se oli tietysti aina iltapäivästä ja asiaa oli ehkä 15 minuutiksi. Tämän lisäksi seiskojen vanhemmille piti pitää vanhempainvartit mutta ei enää kaseille ja yseille ja vanhempainiltoja oli kaksi pakollista.
Aloitin taas urakan seiskaluokan kanssa viime syksynä. Puisevat lv-tunnit ovat muuttuneet jo vuosia sitten joustaviksi lv-varteiksi kerran viikossa. Vanhempainvartit ja kolme pakollista vanhempainiltaa pitävät työmäärän samana, mutta tämän lisäksi jo syksyllä palaveerattiin extraa kolmen oppilaan HOJKS-päivityksen merkeissä. Palaveerasin myös oppilashuoltoryhmän kanssa seiskoistani, järjestin neljä vanhempaintapaamista häiritsemisen takia ja pidin KiVa-koulutunteja. Päivittäin tarkistin vanhempien viestit Wilmasta ja kirjasin sinne poissaolijat, myöhästyneeet, häiriköijät ja ne tsempanneet. Wilmassa kävin vähintään kahdesti päivässä.
Nyt keväällä homma on karannut käsistä ja palavereja vanhempien kanssa on ollut tiiviisti. On koulukiusaamista, erityisen tuen suunnitelmaa, luokalle jäämistä jne. Tuntuu, että koululta ja opettajalta pitää löytyä ratkaisu lapsen joka ongelmaan - tai oikeammin perheen joka ongelmaan. Tämän lisäksi on suunniteltu leirikoulua ja viestitelty siitäkin vanhempien kanssa. Kaikesta tästä ylimääräisestä saan palkkaa reilu 80 euroa kuukaudessa. Viime kuun tuntipalkka luokanvalvojuudesta oli huimat 3 euroa!
Nyt en enää nauti työstäni. Kaikki nämä palaverit ja päivitykset yms. vievät aikaani siltä todelliselta työltä. Ehkä koen vain stressiä, ja ensi vuonna kaikki on toisin. Tai sitten tosiaan on edessä työpaikanvaihto.
Lokaa tulee vielä enemmän niskaan, odotukset ja vaatimukset aivan älyttömät, hojkseja ei ole vaikka tuen tarvetta on ja resursseja tarvittaisiin, palkka selvästi heikompi, loma-ajat lyhyemmät, työaika pidempi... Ja ne vanhemmat.
Oliko vielä jotain?
Homma menee niin päin, että täällä palstalla aina morkataan opettajia ja kirjoitetaan virheellistä tietoa! Jos ja kun opettajat haluavat oikoa virheellisiä käsityksiä, se koetaan "valittamisena"!
Sanopa mikä muu ammatti saa näin paljon lokaa niskaansa täällä palstalla!
Entä sanopa toinen ammatti, jossa vaatimukset, odotukset ja velvollisuudet työtä kohtaan ovat yhtä kovat kuin ne on opettajilla!
Sanopa vielä sellainenkin ammatti, missä joutuu yhtä koville kuin esim. yläasteen ope 24 murkun kanssa tai alaasteen ope 30 mussukan kanssa, joista viidellä on hojks?
Ja mielelllään ammatti, jossa palkka on suunnilleen sama!
Ja mainitsepa vielä sellainenkin ammatti, jossa joutuu kuuntelemaan vanhempien vinkumista asiasta jos toisesta samaan tahtiin kuin ope työssään joutuu???
Odottelen mielenkiinnolla vastauksiasi.
Lokaa tulee vielä enemmän niskaan, odotukset ja vaatimukset aivan älyttömät, hojkseja ei ole vaikka tuen tarvetta on ja resursseja tarvittaisiin, palkka selvästi heikompi, loma-ajat lyhyemmät, työaika pidempi... Ja ne vanhemmat.
Oliko vielä jotain?Homma menee niin päin, että täällä palstalla aina morkataan opettajia ja kirjoitetaan virheellistä tietoa! Jos ja kun opettajat haluavat oikoa virheellisiä käsityksiä, se koetaan "valittamisena"!
Sanopa mikä muu ammatti saa näin paljon lokaa niskaansa täällä palstalla!
Entä sanopa toinen ammatti, jossa vaatimukset, odotukset ja velvollisuudet työtä kohtaan ovat yhtä kovat kuin ne on opettajilla!
Sanopa vielä sellainenkin ammatti, missä joutuu yhtä koville kuin esim. yläasteen ope 24 murkun kanssa tai alaasteen ope 30 mussukan kanssa, joista viidellä on hojks?
Ja mielelllään ammatti, jossa palkka on suunnilleen sama!
Ja mainitsepa vielä sellainenkin ammatti, jossa joutuu kuuntelemaan vanhempien vinkumista asiasta jos toisesta samaan tahtiin kuin ope työssään joutuu???
Odottelen mielenkiinnolla vastauksiasi.
Ai haastavampi työ: kuinka usein vastaat YKSIN esim. 27 lapsen hyvinvoinnista n. 20 tuntia viikossa? Luokanope tekee sitä vuoden ympäri!!
Kuinka usein yrität YKSIN saada 27 lasta oppimaan esim. kellonajat? Luokanopelta tätä odotetaan tuskin kuitenkaan eskarissa näin tapahtuu??
Eskarikeväällä ja eka luokan syksyllä lapsilla on muutama kuukausi enemmän ikää, mutta luokanopettajan oletetaan pärjäävän yksin lasten kanssa!
Perustele: miten työsi on vaativampi kuin luokanopettajan?
Eikä varmasti ole työaika pidempi lastentarhanopettajalla! Kait nyt sinä sentään ymmärrät, että open hommaan kuuluu muutakin kuin se 24-30 tunnin pitäminen??? Hassua. Minulla on aina suuria ongelmia sopia tapaamisia eskariopettajien kanssa, kun itse pääsisin palavereihin aikaisintaan klo 14.15. On kuulemma liian myöhäistä???
Kuinka paljon ja usein teet työtä omalla vapaa-ajallasi?
Kuinka paljon enemmän täällä palstalla on haukuttu lastentarhanopettajia kuin peruskoulun opettajia?
Joka neljäs opettaja vaihtaa alaa viiden vuoden sisällä valmistumisesta.
Jotka kyllästyvät katsomaan vierestä, kun virkasisko palaa kesäksi "töihin" ja vie leivän suusta...
Opettajien siirtyminen muihin ammatteihin näyttää olevan lisääntymässä, varoittaa opettajien ammattijärjestön OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.
Hänen mukaansa varsinkin nuoret opettajat harkitsevat alan vaihtoa, koska työrauhan ylläpito luokassa on muuttunut yhä vaativammaksi.
OECD:n raportin mukaan koulukuri on laskenut Suomessa vertailumaista kolmanneksi huonoimmaksi. Taakse jäävät vain Argentiina ja Kreikka.
Kurinpitoon liittyy Heljä Misukan mukaan toinenkin opettajien murheenkryyni, juridisoituminen.
- Tämä tarkoittaa sitä, kun huoltajat tulevat lähinnä juristin kanssa kouluun syyttäen, että nyt on meidän lasta kohdeltu huonosti. Koulu on aina väärässä. Ennen vanhemmat uskoivat ja tukivat opettajaa: he kysyivät, mitä tässä voidaan yhdessä tehdä.
Nykyisin koulun työrauhan ylläpidosta uhkaa tulla nuorallatanssia.
- Opettajan täytyy koko ajan miettiä, mitä hän voi ja mitä ei voi tehdä. Meidän mielestämme nyt on tarpeen keskustella tästä, koska kaikki juridisoituu.
...ja sitten vielä odotetaan, että vanhemmat kerää kimpassa rahaa teille ja antaa ylimääräisiä lahjuksia, että jaksatte työssänne.
Itsehän te väkisin niitä kippoja ja kukkia opettajille tungette!
En minä ole koskaan mitään pyytänyt, mutta sivistyneenä ihmisenä en toki kehtaa kieltäytyä, enkä ääneen moiti edes "viinipulloa" tai muuten mielestäni sopimatonta lahjaa.
Hyvin moni opettaja on jo alaa vaihtanut, tai vaihtamassa. Mutta yllättävän moni on vaihtanut hoitoalalta opettajaksi. Itse tunnen ainakin kolme sellaista.
Nykyään entistä enemmän matemaattis-luonnontieteellisten taitojen ansiosta, koska niitä ei enää insinööreille ja tradenomeille opeteta jottei koulutus olisi heille liian vaikea. Mutta luokanopettajakoulutuksessa noiden asioiden merkitys on vain korostunut.
Kivasti kehaiset itseäsi... Oletko nyt ihan varmasti fiksumpi kuin kaikki dippainssit yhteensä?
ja täydellisyyden tavoittelijoita. Siitä johtuu, että väsähtävät. Väsähtäisivät ihan missä työssä tahansa.
Tunnen useita opettajia ja suurpiirteisimmät tyypit ottavat rennommin eivätkä yritä tehdä kaikkea täydellisesti tai paremmin kuin muut eivätkä yritä pelastaa oppilaidensa elämää. Nämä tyypit jaksavat hyvin työssään ja nauttivat lomistaan ekoista päivistä lähtien.
Pilkunviilaajaat taas tekevät aina liikaa töitä (muidenkin), jotkut yrittävät pelastaa kaikki oppilaat ja sekaantuvat liikaa heidän asioihinsa (jopa vapaa-ajallaan). Nämä tyytpit ovat väsähtäneet jo syyslomaan mennessä ja vasta heinäkuussa pystyvät alkaa nauttimaan lomastaan, kunnes taas alkavat stressata elokuun koulujen alkamisesta.
Uskon, että em. tyypit olisivat esim.terveyskeskuslääkärin tai sosiaalityöntekijän työssä aivan uupuneita lyhyenkin ajan jälkeen. Kyllä se on valitettava tosiasia, että usein työssäuupuminen on ihan itsestä ja omasta asenteesta kiinni!