Miksi tyrkytät lastasi muiden syliin?
En halua sitä syliini, mutta miten ilmaisen sen ilman että loukkaan sinua?
Kommentit (49)
Pidä kädet sivuilla ja alhaalla lantion tasolla, hymyile ja sano "kiitos ei". Jos et nosta käsiä ja tartu vauvaan, tuskinpa äiti lasta lattialle haluaa pudottaa. Mikäli taas istut, kun sinulle ollaan tyrkyttämässä vauvaa, pidä kädet sylissäsi ja lausu taas kohtelias kieltäytyminen.
Näillä nikseillä olen selvinnyt kolmikymppiseksi pitelemättä kenenkään vauvaa. :)
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 20:39"]
En halua sitä syliini, mutta miten ilmaisen sen ilman että loukkaan sinua?
[/quote]
Kiusallani. JOs et ota, loukkaannun.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 22:11"]
Täällä yksi äiti, jolle on aivan v*n sama pitääkö kahvivieras vauvaa vai keittääkö se kahvit ja iskee pullat pöytään, kunhan tekee jommankumman, pliis. Vauvan synnyttyä meillä on rampannut jonkinmoista vauvan ihmettelijää, jotka ilmoittaa, että ihan vaan kahville tultiin, ei tarvi laittaa sen ihmeempiä. No sepä kiva. Laita sitten itse ne kahvit, jooko, ainakin silloin jos näyttää siltä että oon jumissa imetys-vaippa-nukutus-hyssytys -moodissa ja yöunia takana kaks tuntia. Argh! Osan kyläilijöistä oon torpannutkin ja osa ihanimmista on tuonut omat pullat mukanaan, mut sit on näitä jotka tyyliin pamahtaa paikalle (oltiin tossa lähellä), istuu ja kököttää ja odottaa tumput suorina kahvia.
[/quote]
Oih, tulee oma tuore äitiys mieleen! Olin kummissani kun väki tuli aina juuri kun vauva olisi pitänyt laittaa yöunille. Vierastava vauva huusi ja oksensi itkiessään iltapalansa ja seuraava yö oli täyttä helvettiä.
Kun vauva kasvoi isommaksi, kukaan ei tullut lasta katsomaan koska olisi voinut vaikkapa juttelemaan lapsen kanssa tai lukemaan lapselle. Pakko todeta etten vieläkään ymmärrä mitä ihmisten päässä liikkuu!
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 21:45"]
"On se niin söpö ja ihana, mutta minä en ole tottunut pitämään lapsia sylissä."
[/quote]
Näin ei kokemukseni mukaan kannata sanoa. Se kun toimii joillekin vanhemmille vain haasteena: nytpä opetetaan tämä lapseton olemaan luontevasti lasten kanssa. Blääh. -23
25, ihmiset tulevat katsomaan vauvoja toisaalta uteliaisuuttaan, toisaalta velvollisuudentunnosta. Muuten tuoreen äidin ja isän ystävät ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneet aikuisten hyvinvoinnista, kuulumisista ja seurasta, eivät lasten tapaamisesta. -23
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 22:08"]
Tähän mennessä tapahtunutta: tietenkään kukaan järkevä ihminen ei tyrkytä vauvaa toiselle. Mutta jos lapseton tuttu ei pitele lasta kyläillessä, välien rikkoutumisesta se sylittelyhaluton saa syyttää itseään.
[/quote]
Onko tuo OIKEASTI jonkun lapsettoman mielestä ihmeellistä? En mä ainakaan tarvitse lähelleni yhtä ainoaa ystävää/tuttavaa/kaveria, jolle lapseni ovat niin kummajaisia, että niitä ei voi edes avun antamiseksi pitää sylissä. Ei mulla kyllä sellaisia ihmisiä lähipiirissä olekaan.
En voisi itse kuvitella, että en auttaisi ystäviäni tai oikeastaan ketä vaan tuollaisella asialla. Pitelisin lemmikkirottaa tai käärmettäkin, vaikka en niistä niin välitä, jos siitä olisi apua toiselle ihmiselle.
Onkohan tässä kyseessä joku lapsettomien ja lapsellisten välinen tulkintaero. Lapsettomien mielestä vauvan sylissä pitäminen on jonkinlainen hellyydenosoitus lapselle (mitä se toki toisinaan onkin), mutta vanhemmille se, että joku muu pitää hetken vauvaa, on vain käytännön apua tai hetken lepotauko vauvasta.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 22:18"]
Pidä kädet sivuilla ja alhaalla lantion tasolla, hymyile ja sano "kiitos ei". Jos et nosta käsiä ja tartu vauvaan, tuskinpa äiti lasta lattialle haluaa pudottaa. Mikäli taas istut, kun sinulle ollaan tyrkyttämässä vauvaa, pidä kädet sylissäsi ja lausu taas kohtelias kieltäytyminen.
Näillä nikseillä olen selvinnyt kolmikymppiseksi pitelemättä kenenkään vauvaa. :)
[/quote]
Hyvä, käytännöllinen neuvo!
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 22:25"]
Onkohan tässä kyseessä joku lapsettomien ja lapsellisten välinen tulkintaero. Lapsettomien mielestä vauvan sylissä pitäminen on jonkinlainen hellyydenosoitus lapselle (mitä se toki toisinaan onkin), mutta vanhemmille se, että joku muu pitää hetken vauvaa, on vain käytännön apua tai hetken lepotauko vauvasta.
[/quote
???
Kaikki eivät vain halua pitää vauvoja sylissä. Ei se tilanne sen kummempaa tilannetta kaipaa. -23
En minäkään tykkää pidellä toisen vauvaa vaikka omia on. Apua voi toki antaa mutta siihen se jää. Siksi en myös tyrkytä vauvaa muille elleivät näytä sille että haluavat ottaa syliin. Ja vanhemmiten vauva saa kilarit jos joku häntä ottaa syliin, joten miksi aiheuttaa ikäviä tilanteita.
Mä en ole koskaan pyytänyt pitää kenenkään vauvaa sylissäni, paitsi jos olen nähnyt, että äiti yrittää tehdä jotain hankalaa vauva sylissä, kysyn haluaako, että mä pidän vauvaa sen hetken, että saa asiansa tehtyä.
En ole koskaan myöskään tarjonnut kenellekään vauvaa pidettäväksi, antanut kyllä, jos on pyydetty, ja jos on pitänyt itse mennä tekemään jotain, mitä on helpompi tehdä ilman vauvaa, olen laittanut vauvan kotona lattialle/sitteriin (josta se on niiden helppo ottaa syliin, jotka haluavat) tai antanut jollekin, jonka tosiaan tunnen - eli isälleen, kälylleni, veljelleni, mummille jne.
Niitä vauvoja on meillä ollut neljä. Ei todellakaan ole tullut mieleen ehdottaa kenellekään "haluatko syliin". Tuntisin itseni tosi hölmöksi niin sanoessani. Oletan, että kaverit on niin reippaita, että uskaltavat pyytää, jos haluavat (ja moni onkin niin tehnyt)
Miksi pitäisi pitää vauvaa sylissä. Pidätkö sinä turun puukottaja sylissä jos minä haluan
Mä en tykkää pitää yhtään vauvaa sylissä, koska ihokosketus on asia jota inhoan. Mukulat yrittää väkisin änkeä syliin jolloin tuuppaan pois ja kehotan, että menis ennemmin leikkimään. Pahimmat on vauvan tuputtajat, koska siitä et pääse "pakoon". Joudut feikkaamaan nollasta sataa ylläpitääksesi välit lapsen vanhempiin.
AP:n kysymys on enemmän kuin loistava! Kaikkea muuta "turhaa" on vastattu tyrkyttämisestä lähtien, mutta ei itse kysymykseen. Perheellisen silmissä lapseton ei koskaan tunnu ymmärtävän mistään mitään ja jos lapsista ei pidä niin joitain pidetään heti lapsivihaajina, vaikka näin ei ole. Lapsettomana voin sanoa, että moni perheellinen omaa itsekkään ajatusmaailman. Jos lapseton ei huoli vauvaa syliin niin riita on lähes varma. Kokemukseni perusteella voin sanoa, että lapsettoman vaihtoehdot ovat joko vanhempien jatkuva miellyttäminen tai lapsivihaajan status ja välirikko.
Mikko känsälä on omituinen mies kun se pitää mieluummin vauvaa sylissä kun stripparia.
Mulle taas tyrkytetää kissoja ja koit is - hyi vee
Keskitasoisesti kehitysvammainen mikko känsälä on omituinen mies kun se pitää mieluummin vauvaa sylissä kun stripparia.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi äiti, jolle on aivan v*n sama pitääkö kahvivieras vauvaa vai keittääkö se kahvit ja iskee pullat pöytään, kunhan tekee jommankumman, pliis. Vauvan synnyttyä meillä on rampannut jonkinmoista vauvan ihmettelijää, jotka ilmoittaa, että ihan vaan kahville tultiin, ei tarvi laittaa sen ihmeempiä. No sepä kiva. Laita sitten itse ne kahvit, jooko, ainakin silloin jos näyttää siltä että oon jumissa imetys-vaippa-nukutus-hyssytys -moodissa ja yöunia takana kaks tuntia. Argh! Osan kyläilijöistä oon torpannutkin ja osa ihanimmista on tuonut omat pullat mukanaan, mut sit on näitä jotka tyyliin pamahtaa paikalle (oltiin tossa lähellä), istuu ja kököttää ja odottaa tumput suorina kahvia.
Oletko yh vai miksi puoliso ei hoitanut kahvittelua?
Jos joku kristillisdemokraatti tunkee vauvansa mun syliin mä heittäisin sen seinään.
Joku kysyi miksei vauvaa voi laittaa makuulle. Kyllä usein voikin, mutta toisinaan taas vauva viihtyy paremmin, jos saa olla sylissä tai pystyasennossa josta näkee paremmin. Voin laittaa vauvani kyllä lattialle tai sitteriin, mutta silloin alkaa yleensä kitinä ja parku, ja sitten pitää aloittaa hyssyttely. Mielellään juttelisin kahvivieraani kanssa ilman taustaitkua. Mutta ymmärrän kyllä, jos joku ei halua ottaa vauvaa syliin, silloin kannattaa se reilusti sanoa, ei siitä tarvi tehdä mitään ongelmaa. Kannattaa tarjoutua vaikka itse siihen kahvinkeittoon tai sanoa äidille, että nähdäänkö seuraavan kerran ilman vauvaa, jos vauvan kanssa on epäluonteva olo.