Lue keskustelun säännöt.
Surettaa kun en saa enää lapsia..
31.05.2012 |
Lapsiluku täynnä siis. Miehen kanssa etukäteen sovittiin kuinka monta lasta halutaan. Nyt tuo luku on täynnä. Koen jonkinlaista surua ja haikeutta, että en enää koskaan koe vauvan saamisen ihmettä ja iloa. Ennen viimeistä lasta olin täysin sinut päätöksen kanssa, mutta nyt kun lastensaamisvaihe on elämässä ohi, niin yllättäen kyseenalaistan itse tekemääni päätöstä..
Olen onnellinen näistä lapsista mitä minulla on ja ymmärrän etten voi lisääntyä loputtomasti, mutta silti tunnen mitä tunnen..
Onko muita samaa asiaa "surevia"?
Kommentit (13)
ymmärrän sinua hyvin. Itse en voi saada enää lapsia sairauden takia ja se on ollut suuri suru. Olen surrut sitä jo seitsemän vuotta (vieläkin olisi aikaa saada se vauva, olen 35-vuotias). Kavereitten vauvauutiset saattavat vieläkin saada kyyneleet silmiin, vaikka niistä vilpittömästi iloitsenkin. Huomasin kyynelehtiväni jopa Ruotsin pikkuprinsessan syntymää. :)
Tsemppiä sinulle! Tämä ei ole kuitenkaan mikään pikku juttu, vaan vaatii käsittelyaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
menee ohi. Terveyssyistä lapsiluku jäi myös pienemmäksi, mistä haaveilin. Nyt en voisi kuvitellakaan enempää lapsia meille, kun murkkuikäkäkin kolkuttelee ja arkirealismi on tullut tutuksi.
Eipähän jää kaivelemaan että mitä jos ja jos. =) Vauva aika on pieni hetki siitä kaikesta kasvatustyöstä.
että jos asia vaivaa vielä vuosienkin päästä niin onko päätös silloin oikea?! Olisi kurjaa vanhempana miettiä, että miksi en tehnyt enempää lapsia vaikka olisin halunnut. Tosin mies tuskin enää suostuu yhteenkään lapseen, että sinänsä ei varmaan tosissaan tarvitse enää miettiä tätä. Ap
kun aikaa kuluu osaatte iloita, niistä yhdestä tai kahdesta lapsesta, ettekä sure niitä "puuttuvia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
me sovittiin, että hankintaan kaksi lasta. Nyt kun nuorempi alkaa olla jo leikki-ikäinen, niin on aika haikea olo.
Ei kolmas tietenkään ole poissuljettu, mutta elämisen puitteet toisaalta on rakennettu vähän siihen suuntaan, että perhekoko olisi nyt tässä.
Miksi surra sitä mitä ei ole? Nauti siitä mitä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain neljännen lapseni 28-vuotiaana ja minut steriloitiin kun olin 29. Päätös oli täysin järkiperäinen, vaikka sydän sanoi toista. Pari vuotta tein surutyötä, mutta nyt 36-vuotiaana tiedän, että päätökseni oli oikea. Pystyn olemaan hyvä äiti kohtuu täysipäisenä näille neljälle. Nyt vanhin on 16 ja nuorin 8 ja elämä on kohdillaan. Odotan aikaa, jolloin saan lapsenlapsia, hoitelen sitten niitä mussukoita =).
me sovittiin, että hankintaan kaksi lasta. Nyt kun nuorempi alkaa olla jo leikki-ikäinen, niin on aika haikea olo.
Ei kolmas tietenkään ole poissuljettu, mutta elämisen puitteet toisaalta on rakennettu vähän siihen suuntaan, että perhekoko olisi nyt tässä.
Vielä vähän aikaa sitten olin vakaasti sitä mieltä, että näin oli täydellistä. Nyt mietityttää.. Toisaalta tiedostan, että tämä voi olla se transitio-vaihe, kun ei ole enää vauvaa (ja tietää ettei tule) ja iskee se haikeus, mikä taas itsessään ei ole tarpeeksi hyvä syy yrittää vielä yhtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
melko tavallista tuntea näin. Toivottavasti ajan kanssa helpottaa fiilikset. Ap
että suurella osalla äideistä on "yksi syntymätön lapsi". Siis että olisi halunnut vielä yhden mutta syystä tai toisesta sitä ei tehty/saatu.
Minusta aika kaunis ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni kaksi lasta, ja sen jälkeen tuli sairaus, jonka aikana en voi lasta tehdä. En tiedä paranenko, mutta luulen etten saa enempää. Olen aina haaveillut 3-4 lapsesta. Suru on nousemassa pintaan.
tosin sairaus on kestänyt vuosia jo ja olen vanhettunut ja kohtukin jouduttiin poistamaan :(((
mutta on hieman helpottanut sureminen ja olen onnellinen näistä kahdesta ihanasta lapsesta.
mutta vielä kaihertaa, kun naapurit ovat aina raskaana... viidettä ja neljättä toinen jo odottaa...
Itselläni kaksi lasta, ja sen jälkeen tuli sairaus, jonka aikana en voi lasta tehdä. En tiedä paranenko, mutta luulen etten saa enempää. Olen aina haaveillut 3-4 lapsesta. Suru on nousemassa pintaan.