Lue keskustelun säännöt.
17-vuotiaalle mielialalääkkeet?
30.05.2012 |
Hei!
Minulla on 17-vuotta täyttävä tyttö. Häntä kiusattiin todella pahasti ylä-koulussa ja siinä meni fyysinen että henkinen puoli aika sekasin. Sen verran paha stressi siitä kiusaamisesta tuli ja tyttö ei edes koskaan kertonut meille että häntä kiusattiin hyvin rankasti vaan yritti niellä kaiken kunnes kävi huonosti!
Mutta murrosikäisen mieli on murrosikäisen mieli valitettavasti ja silloin ajatellaan että on noloa tietty kertoa opettajalle kiusaamisesta... :(
Nyt ollaan muutettu toiselle paikkakunnalle, kuitenkin aika lähelle vielä tätä entistä paikkakuntaa, mutta tämä on huomattavasti isompi paikka ja tyttö ei törmää kiusaajiinsa enää niinkuin ennen ja muutenkaan jne. Hän tutustui myös todella suloiseen pari vuotta vanhempaan poikaan, poika oli tytölle kaikki tuki ja ohjasi hänet oikealle parantumisen tielle, mutta sitten meni suksi ristiin, koska tytön mielestä poika ei osannut antaa hänelle sitä hellyyttä ja huomiota, suojelevaisuutta mitä tyttöni olisi tarvinnut ja on nyt aivan masentunut sitten sen takia ja sanoo ettei jaksa enää yrittää kun tulee koko ajan vaan pataan ihan 6-0 :((
Mitä ihmettä kävi minun omalle rakkaalle pikkutytölleni joka oli vielä 10-vuotiaaseen asti niin iloinen ja eläväinen ja vapaa kaikista huolista! sitten 11v kun alkoi murrosikä alamäki alkoi ja meillä oli todella vaikeaa tuonne 15v saakka... minulla on ikävä sitä omaa pikkuistani joka oli tasapainoinen ja voi hyvin, tekee sydäntä särkevää katsoa äidin tuollaista että HÄNELLÄ ON MENNYT ELÄMÄ PILALLE TIETTYJEN RAUKKOJEN TAKIA... !!!! (sanon suoraan: vaikkei tämä äitinä järkevältä kuulostakkaan, mutta jos minulla olisi haulikko ja tietäisin etten jää kiinni niin kävisin huolettomasti ampumassa nämä kaikki jotta tyttäreni ei ikinä tarvitsisi pelätä enää heidän takiaan)
Uudenvuoden 2013 jälkeen, olen päättänyt että tyttö saisi jo muuttaa sitten itse kauemmas, toivottavasti vaikeat ajat olisi kokonaan sitten ohi ja alkaisi parempi aika...
Oikeasti, mutta tulisiko tässä vaiheessa turvautua sitten johonkin vahvoihin mielialalääkkeisiin, jotta tytön mieli nousisi ja olo rauhottuisi? pelottaa ihan ruveta antaa hänen syömään sellaisia, pelkään että teen karhun palveluksen, mutta jos psyyke ei muuten kestä ja hän on kohta mielisairaalassa sen takia!!!! Ajattelin että kaikki olisi helpottanut jo siinä vaiheessa kun peruskoulu saatiin päätökseen, mutta vissiin jäi sen verran pahat traumat ettei ne lähde hetkessä, veikkailisin jonkintasosta psykoosia koska todellisuuden tajukin meinaa välillä häipyä... Lääkäriin olemme varailleet jo aikaa
APUA!!!!
- Teija
Kommentit (10)
ihan normaalilta murrosikäisyydeltä, tuollaista se monella on ja iha itsestään menee ohi.
Et tuossa ainakaan nimitätin kerro mistään huolestuttavista masennusoireista. Ei kiusatuksi tuleminen ja parisuhteessa turpaan saaminen ja siitä allapäin oleminen ole mitään masennusta. Murrosikäisen mieli on myrskyistä, voi tuntua ihan että elämä loppuu kun joku poika jättää. Ei se tarkoita että on elämä pilalla ja kliininen masennus.
Voi kunpa osaisit tukea tuota tyttöä itse henkisesti ja valaa häneen uskoa parempaa tulevaisuuteen, niin ehkä ei tarvitsisi turvautua lääkkeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulosta siltä, että sinulla olisi nyt mikään oikea hätä. Kiusaamista on ollut muillakin, eikä siihen mitään mielialalääkkeitä tarvita. Ja joo, olisit voinut kirjotittaa omana ittenäs tänne. Anonyymejähän me kaikki katsos ollaan.
Ole huoleti, se menee kyllä ohi viimeistään muutamassa vuodessa. Tuossa iässä kaikki pikkuasiatkin tuntuu niin suurilta ja ylitsepääsemättömiltä.
miten voitte sanoa että ei se kiusaaminen mitään pahaa oo ollut, etenpäin vaan, kun ette edes tiedä millaisesta kiusaamisesta on ollut kyse! kummallista vähättelyä ja uhrin syyllistämistä. Viestissä sanottiin että kiusaaminen on ollut vakavaa ja tyttö on sen takia masentunut, joten psykologin apu olisi varmasti paikallaan. lääkäri määrää sitten lääkkeet jos niihin on tarvetta.
On syrjäytynyt omaan pieneen maailmaansa, koska tuntee vain niin olevansa turvassa, ettei kukaan voi satuttaa.
Kädet ja jalat viileltyinä. Siis kokonaan!
Ystäviä n. 4kpl, joista yksi tämä kusinen jätkä, sit yks ihan kiva tyttö ja on myös toinen kiva tyttö, ja juuri yksi hänen ainoista ystävistään teki myös itsemurhan...
Tytöstä tuntuu, että kun todellisuuden taju välillä häviää, että hän kulkisi kuin koomassa. Vahva alakulo. Ahdistuksen tullessa rupeaa ottaa henkeen ja sydän tykyttämään.
Onko tämä teistä normaalia?? Koitan ihan oikeasti hakea TYTTÄRELLENI täällä apua, minä en ole enää murrosikäiseksi jäänyt, että tuo oli todella törkeä loukkaus, oikeasti - Teija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä ainakaan lääkkeitä ilman terapiaa ja tiheää hoitokontaktia, eivät ne niitä kiusaamisesta jääneitä traumoja mihinkään vie, vaan ne pitää opetella käsittelemään.
en ole tiennytkään, että on olemassa erikseen mietoja ja vahvoja mielialalääkkeitä
t. ihan normaaleja mielialalääkkeitä syövä ja niistä apua saava mamma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.....koska tytön mielestä poika ei osannut antaa hänelle sitä hellyyttä ja huomiota, suojelevaisuutta mitä tyttöni olisi tarvinnut.....Ei kai pojan tarvinnut käydä terapeutiksi tytöllesi???
sitten 11v kun alkoi murrosikä alamäki alkoi ja meillä oli todella vaikeaa tuonne 15v saakka.....Ja mikähän meni pieleen???
HÄNELLÄ ON MENNYT ELÄMÄ PILALLE TIETTYJEN RAUKKOJEN TAKIA......Toisten syy kaikki!!!
ampumassa nämä kaikki....Hui!!!
Hankkikaa tytölle nopeasti lääkärin apua. Kertokaa vastaanotolla kaikki tytön ongelmat, vaikka niiden kohtaaminen kipeätä tekeekin. Lääkäri tekee sitten arvion lääkityksen ja muiden hoitomenetelmien tarpeesta.
Tärkeintä on nyt varata lääkäriaika.
Aikuiset ei kirjoita noin.