Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen kauhusta kankea, pelotta synnytys jo nyt!
24.05.2012 |
Olen rv 12+2 ja mulla on nyt jo kauheet synnytyspaineet. Mulla on todella, todella kapea lantio, monella yläkouluikäisilläkin leveämpi ja todella pieni ja hoikka 24-vuotias nuori nainen. Olen lapsesta asti pelännyt toimenpiteitä, leikkauksia ja yms. Synnytys pelottaa ja stressaa hirveesti, pelkääm, ettei se mahdukkaan minusta ja sitten arvioivat painon väärin tms. Kaikki mahdolliset komblikaatiot pelottaa et ihan itkua välillä väännän varsinkin iltaisin. Mies vaan sanoo, että ihmisiä on synnytyänyt vuosituhannet, se on luonnollinen tapahtuma, ei sulle mitään tapahdu. Mutta ei tollanen auta oikeesti. En uskalla sanoa siitä kokoajan, kun se ei stressaa mistään.
Mulla on pieni alapääkin, varmaan repeän kahtia. Ja ei siinä kaikki, pelkäisin vielä enemmän keisarinleikkausta, mulla tulis varmaan paniikki, jos tietäisin että joku vetää mun masun auki, HYI!
Kammottava ajatus. Pelkään sitä h- hetkeä, kun joutuu lähtee sairaalaan ja olen kuullut et kättärillä henkilökunta menee liukuhihnalla, eivätkä kuuntele tai ymmärrä mun hätää ja pelkoa. Entä jos alan itkee paniikissa sit enkä saa sanoja suustani, voinko pilata synnytyksen totaalisesti? En
Voi pidätellä paniikkia siellä tai itkuraivoa, se tulee jos on tullakseen. Hermostuuko ne työntekijät itkupilleille?
Voinko syömisellä vaikuttaa lapsen painoon? Olen niin pieni, että jätin sokerin pois, syön kasviksia ja lihaa ja hedelmiä paljon, mutta viljatuotteet ja makeiset olen jättäny pois. Jospa musta mahtuisi pieni lapsi ulos sitten.
Kommentit (6)
että pelkäät synnytystä todella paljon ja haluat keskustella siitä etukäteen kätilön kanssa pelkopolilla. Vaadi sinne lähete. Siellä saat kysellä ja jutella pelostasi ja synnytyksestä ja toiveitasi kirjataan ylös. Itselleni tästä oli hurjasti apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole ennemminkin huolissaan sen jälkeisestä ajasta. Lapsen kasvatuksesta. Se sentään kestää about 20 v.
siinä ratkaisu. Kylä se myönnetään kun tarpeeksi kauan ruinaa. Sulla sitäpaitsi on ihan hyvät syyt sektion saamiseen
vaadi sektio siinä ratkaisu. Kylä se myönnetään kun tarpeeksi kauan ruinaa. Sulla sitäpaitsi on ihan hyvät syyt sektion saamiseen
Pelotti luomusynnytyskin mutta vielä kamalampi oli ajatus että makaan siellä leikkauspöydällä vieraiden ihmisten armoilla ja vatsani leikataan auki. Mä en ymmärrä miten voi olla joku joka pelkää vähemmän sektiota kuin alatiesynnytystä, kun siis nykyään siihen alatiehenkin saa kipulääkkeet.
älä missään nimessä yritä syödä huonosti. Ymmärrätkö ollenkaan, että miten huono asia vauvalle on syntyä pienipainoisena? Siinä voi käydä todella huonosti!
Lohdutukseksi voin sanoa, että vaikka sinua ei auta vakuuttelut, niin yritä silti järkeillä asiaa. Jos synnytys olisi niin kamalaa kun siitä puhutaan, niin kenelläkään ei olisi enempää kuin yksi lapsi.
Kannattaa puhua synnytyspelosta neuvolassa, niin pääset ehkä jyvälle siitä että mitä varsinaisesti pelkäät. kaikkea uutta on luonnollista vähän pelätä.
Itkuisuus ja paniikki voi johtua raskaushormoneista. Itse olin ainakin jälkeenpäin ajateltuna vähän erikoinen raskausaikana.. itkin nenäliinamainokselle, liikutuin kun kaksi vanhaa naista ihasteli kukkia kukkakaupassa (?!), mietin että mitäs jos sikiö kärsii ahtaanpaikankammosta, kuten minäkin, että onko hänellä kurjaa masussa (?!?!!)
Lisäksi useimmilla ihmisillä rupeaa raskauden loppupuolella väsyttämään jo koko raskaanaolo, varsinkin jos on jotain vaivoja tai kovin iso maha. Siinä vaiheessa vain toivoo että raskaus jo päättyisi.. tulee mieleen jopa että aivan sama miten se vauva tulee ulos, kunhan tulee.. itse pelkäsin keisarinleikkaukseen joutumista, mutta loppuvaiheessa sekin olisi ollut ihan sama.. olisin ollut valmis vaikka oksentamaan vauvan.
mutta syö ihmeessä hyvin ja terveellisesti. Vauva kasvaa ja ottaa tarvittavat aineet kasvuunsa, sinä olet se joka jää puutteeseen (mm. aivoista saa rasvaa vauvan kasvuun, jos ei äiti syö rasvaa).
Synnytin kätilöopistolla ja sain ihanan kätilön, joka kuunteli minua ja osasi juuri sopivasti neuvoa/tukea/antaa olla rauhassa.
Alue: Aihe vapaa
Juuri synnyttäneenä voin sanoa, että älä pelkää. Synnytys on toki koettelemus kenelle tahansa, mutta epiduraali auttaa kipuun loistavasti.
Lantion kapeutta ei voi arvioida ulkoapäin, itsellänikin on ulospäin kapean näköinen lantio, mutta lapsi tuli sieltä helposti pihalle. Lisäksi, mikäli lapsi vaikuttaa kooltaan suurelta suhteessa lantioosi, lantion koon riittävyys selvitetään etukäteen. Mikäli lapsi ei synnytyksen aikana mahdu laskeutumaan, synnytys ei etene, jolloin tehdään sektio. Lapsi voi "juuttua kiinni" ainoastaan siinä tapauksessa, että on hartioistaan suurempi kuin päästään, näin käy lähinnä raskausdiabeetikkojen lapsille.
Syömisellä ei juurikaan voi vaikuttaa lapsen kokoon, lapsi ottaa omansa. Toki, jos painoa ei tule kohtuuttomasti raskauden aikana, voi ehkä edesauttaa, ettei tule suuren suurta lastakaan, mutta tämä perustuu lähinnä diabeteksen ehkäisyyn. Esim. oma lapseni oli 2880g ja painoni nousi 9kg odotusaikana, kaverini lapsi oli reilusti yli kolmikiloinen (siis normaalikokoinen), vaikka kaverilleni tuli painoa vain kolme kiloa, ja oli lähtöpainoltaankin hoikka.
Kannattaa ottaa pelko puheeksi heti seuraavalla neuvolakäynnillä, jotta saat ajan pelkopolille ja synnytykseen liittyvät asiat voidaan käydä rauhassa läpi. Yleensä tieto helpottaa pelkoa.
Tsemppiä, hyvin se menee!
T. lääkäri