Tyttäreni kirjoitti ihan alakanttiin yo-kirjoituksissa.

eli olet teetättänyt läksyt hyvin jne mutta oikeasti ei osaa mitään?



Itsellä ka 7 ja kirjoitin muuten samoin mut viimeinen L.

Itsehän varmaan tiesi, mitä teki?



Vai onko tälläkin tytöllä ollut juuri ennen kirjoituksia "suuria"! tragedioita?

joka ei oikeasti osaa ajatella omilla aivoillaan ollenkaan ja jota äiti on painostanut. Huhheijaa, hyvää elämää vaan tytölle, ei tule helppoa noilla edellytyksillä.

minunkin tyttäreni kirjotukset meni täysin penkin alle, ihme että yleensä sai lakin.

Lukion todistus on kyllä mahtava. Aina voi yrittää korottaa arvosanoja.

Minun tyttäreni vakava perussairaus äityi pahaksi marraskuussa ja osan kirjotuksista tytär teki sairaalasta käsin. Ei vakavasti sairas pysty huippusuoritukseen tippakädessä ja nuppi sekasin. Elämän mukana tuomat yllätykset eivät aina ole mukavia, mutta niistä kyllä selvitään

Itsekin kirjoitin alakanttiin, mutta pääsin ensiyrittämällä yliopistoon pääsykoetulosten perusteella.

en lukenut kirjoituksiin ollenkaan, ja ennen erästä ainetta kävin edellisenä iltana baarissa pämppäämässä, aamulla sitten viime tingassa ehdin paikalle, lainasin kirjoitusvälineet joltakin ja sain siitä aineesta L:n. Muuten tuli keskiarvoksi kirjoituksista E.

Muussa tapauksessa (jos siis opiskelupaikka ei aukea yliopistosta tai muualtakaan) kannattaisi paria kolmea itselle tärkeää ainetta yrittää vielä korottaa.



Kuka tahansa voi epäonnistua ylioppilaskirjoituksissa, joten kannattaa vain muistuttaa tyttöä että on ylpeä hyvistä numeroarvosanoistaan.



ps. olen itse mennyt yliopistoon hädin tuskin seiskan ylittävällä yo-todistuksella.

Onpa tosi mahtavaa kannustusta täällä!



Tosi monet uusivat ainakin jonkin aineen. Näin varmaan kannattaa tehdä sen enempää surematta. Kokeet ovat kuitenkin läpi ja se on pääasia.



Kenties tyttösi luotti liikaa aiempaan menestykseen ja suuren kokonaisuuden kertaaminen jäi vähille. Ehkä hän ei ollut kokeessa tarpeeksi huolellinen ja antanut parastaan.



T.Ope

Jos tarpeen, arvosanoja voi korottaa. Nyt on lakki tulossa, ja sitten katsotaan eteenpäin.

kävin korottamassa myöhemmin floppaamani äidinkielen. Kyllähän se epäonnistuminen harmitti vietävästi. Eli kaikki harjoitukset kirjoittelin hyviä aineita ja kirjoituksissa sitten alemman arvosanan alimpia pistemääriä. Onnistuin korottamaan, kun paineita ei enää ollut kokonaissuorituksesta. Samalla nostelin ruotsia, kun oli tullut työskenneltyä Ruotsissa tuossa välissä. Paperit parani ja pääsin hakemaan haluamaani koulutukseen, kuten korottamisen tarkoituksena olikin.



Että aivan hyvin voi vaikka käydä yrittämässä uudelleen, jos intoa ja tarvetta on.

Mietin, että oliko tytöllä kovat jännitykset kirjoituksiin liittyen? Onko voinut jännittää niin, että on mennyt koetilanteessa lukkoon?



Tai oletko huomannut muista asioista, että suurten kokonaisuuksien hallinta kuitenkin tökkii, vaikka yksittäisistä kursseista onkin saanut hyviä arvosanoja?



Voisiko noissa joissain ikävissä vastauksissa olla jotain totuuden siementä, eli että opiskelutekniikka on pielessä? Opettelee ulkoa koealueita, jotka on kohtuullisen suppeita, mutta todellista oppimista ei tapahdu eikä yo-kirjoitusten laajuutta pysty opettelemaan ulkoa.



No oli miten oli, hän on joka tapauksessa ylioppilas, ja se on hieno saavutus lukion hyvän pääsykokeen lisäksi. Ilman muuta kannattaa edelleen hakea sinne minne haaveilee ja tsempata pääsykokeisiin. Opiskelutekniikka-asiaa kannattaa pohtia kyllä jossain vaiheessa, ettei tule jatko-opinnoissa ongelmia.



Onnea uudelle ylioppilaalle ja äidilleen!

Tiukilla olisi ollut saada koko lakki ja sen jälkeen vasta tyhmänä pidettykin.

ainakaan, jos tähtää yliopistoon. Pääsykokeisiin tsemppausta sitten vaan.

Mietin, että oliko tytöllä kovat jännitykset kirjoituksiin liittyen? Onko voinut jännittää niin, että on mennyt koetilanteessa lukkoon?

Tai oletko huomannut muista asioista, että suurten kokonaisuuksien hallinta kuitenkin tökkii, vaikka yksittäisistä kursseista onkin saanut hyviä arvosanoja?

Voisiko noissa joissain ikävissä vastauksissa olla jotain totuuden siementä, eli että opiskelutekniikka on pielessä? Opettelee ulkoa koealueita, jotka on kohtuullisen suppeita, mutta todellista oppimista ei tapahdu eikä yo-kirjoitusten laajuutta pysty opettelemaan ulkoa.

No oli miten oli, hän on joka tapauksessa ylioppilas, ja se on hieno saavutus lukion hyvän pääsykokeen lisäksi. Ilman muuta kannattaa edelleen hakea sinne minne haaveilee ja tsempata pääsykokeisiin. Opiskelutekniikka-asiaa kannattaa pohtia kyllä jossain vaiheessa, ettei tule jatko-opinnoissa ongelmia.

Onnea uudelle ylioppilaalle ja äidilleen!

Ihan oikeasti. Minä muutin 15v jo asumaan yksin toiselle paikkakunnalle lukion takia.Ei minun läksyjäni ole ikinä kukaan teetättänyt.

eli olet teetättänyt läksyt hyvin jne mutta oikeasti ei osaa mitään? Itsellä ka 7 ja kirjoitin muuten samoin mut viimeinen L.

on korkeampi kuin lopulta olikaan.

Paljon parempi kun mun,joten ei muuta kun eteenpäin elämässä. Eikö ole hyvä että edes pääsi läpi? Jos tyttös haluaa niin käy uusimassa. Mutta se on hänen oma asia. Ei ne arvosanat nyt noin hirveästi voi vanhemmille merkata... Jos yhtään lohduttaa,mulla oli huonompi ja olen silti pärjännyt elämässä ja työelämässä,yliopistoon päässyt jne... Numerot on vaan numeroita,eikä ne kerro mitään ihmisestä itsrstään. Hyviä juhlia!:)

Syitä epäonnistumiseen voi olla monia, joko lukiossa on kiltti ja ahkera opiskelija saanut helposti hyviä arvosanoja tai sitten yo-kokeet ovat vain olleet liian jännä paikka.

ja luin kirjoituksiin vain tärpit ja kirjoitin yleisarvosana M.n. Reaali meni laudaturina läpi, vaikka en lukenut kuin muutaman pätkän ulkoa.



Oli pirun hyvä tuuri kun tärpit osui. Eli ei yo-kirjoitukset tosiaan vaadi mitään suuria kokonaisuuksia. Pelkkää ulkolukua ja onnea. Kielet meni suht hyvin ja repäisin aineista täydet pisteet kun opettelin ulkoa todella hankalia lauserakenteita, joita pystyi käyttämään aiheessa kuin aiheessa.



Siksi vähän naurattaa nämä vastaukset, että tyttö ei muka ole osannut mitään ja ei osaa isoja kokonaisuuksia. Kirjoituksista pääsee hyvin läpi kun on tuuria ja täsmälukee ulkoa määrätyt jutut.



Minulla ei oikein ollut mielenkiintoa kouluun, joten ei tullut yleisesti ottaen kovin opiskeltua.



Se 15 v kotoa lähtenyt.

mutta yo-kirjoitukset menivät paria ainetta lukuunottamatta ihan penkin alle. Se oli silloin ihan hirveä asia, jota häpesin kauan aikaa, vaikka jälkikäteen osaan vähän paremmin ymmärtää, että mikä meni vikaan.



Mutta ne hyvät uutiset: jos tyttäresi haluaa ammattikouluun tai ammattikorkeaan, niin niihin voi hakea myös todistuksen arvosanoilla. Jos taas yliopistoon, niin yo-arvosanoista on harvoin hyötyä muille kuin niille, joilla ne ovat e:n ja l:n tasoa. Loput kilpailevat keskenään kiintiössä, jossa katsotaan vain pääsykoetuloksia.



Ja kun pääsee jatko-opintoihin, niin yo-arvosanoilla ei enää ole mitään merkitystä, ja opinnot tarjoavat ihan uuden mahdollisuuden saada uusia onnistumisen kokemuksia ja menestyä niissä aiempaa paremmin.



Eli lyhyesti sanottuna mitään ei ole menetetty yo-kirjoituksissa, paitsi ehkä pari stipendiä. Hetken ajan kun purkaa pettymystään, niin sitten kannattaa suunnata kohti jatko-opintoja. Ja jos jokin arvosana erityisesti jää kaivelemaan, niin ainahan voi uusia.