Olen niin väsynyt ja kyllästynyt kaveriini!

Kyseessä on siis hyvä kaverini (hänen mielestään ainakin olemme hyviä kavereita) johon minulla alkaa oikeasti mennä hermot.

Hän on yksinäinen, ja purkaa tätä sitten minuun. Kaveri on tulossa suurinpiirtein joka ilta kyläilemään. Heti kun pääsen töistä, puhelin soi.

Minulla on lapsi, muttä hänellä ei. Hän ei siis ymmärrä, että minun pitää tehdä lapselle ruokaa yms. enkä voi viihdyttää häntä joka ilta. Tosi inhottavaa keksiä aina hänelle joku tekosyy, ettei tule kylään.

Pahinta tässä on, se että kun hän tulee meille, hän ei lähde kulumallakaan. Saattaa tulla siis heti minun töiden jälkeen neljältä ja lähtee illalla 19-20. Yksinkertaisesti hän ei ymmärrä vihjailuista huolimatta lähteä, aina pitää melkein ajaa ulos. Tämä on oikeasti rankkaa, koska monta kertaa viikossa tulee kylään, toisin sanoen kutsuu itsensä kylään, ja edelleenkin kun meillä on pieni lapsi, niin en jaksa joka arki-ilta viihdyttää häntä.

Muutenkaan en oikein pidä hänestä (mieheni ei tykkää myöskään hänestä yhtään).

Kun hänen kanssaan puhuu, ei saa koko iltana puheenvuoroa. Muutenkin hän on kunnon nirppanokka, ja osaa olla välissä tosi rasittava.



Anteeksi tämä pitkä sepostus, mutta taas hän lähetti viestiä, että nähdäänkö huomenna... Argh! En jaksa häntä, mutta en suoraan voi pistää välejäkään poikki!