TOUKOJEN UUSI VIIKKO 21.11--------
Kylläpä hämmästyin kun etsein meidän viikko pinoa enkä sitä mistään löytänyt ja nyt saan minä sen aloittaa...kerrankin näin.
Tänne kuuluu hyvää, Ada on ryöminyt kohta kuukauden päivät, vauhti on todella luja.Neuvolassa sanottiinkin että voi olla että ei ala lainkaan konttaamaan kun menee niin vauhdilla eteenpäin. Runsas viikko sitten hän oppi taputtamaan käsiään ja nyt on tullut vilkutus.Niin ja samaan aikaan kun aloitti ryömimisen niin hän alkoi kääntyä kyljelleen, sellaiseen poseeraus asentoon, jestas että on ylpeä itsestään siinä, mutta kyllä on äiti ja isikin=)))
Nämä on kyllä aivan ihanaa aikaa kun kun koko ajan lapset oppii uutta.Aika menee lujaa vauhtia eteenpäin kohta täytetään 7 kuukautta ja tulee joulu.....ja äitiysloma loppuu, kääk.
Perjantaina käytiin neuvolassa, painoa on nyt yli 9 kiloa ja pituutta yli 70cm.Kun Ada täytti 6kk aloitettiin kaurapuuro ja kalat, hyvin ovat maistuneet ja tänään annoin hieman neljän viljan puuroa, eikä siitä tullut mitään oireita, ihanaa.Sanoivat neuvollassa kun tytöllä ei ole mitään allergioita tullut eikä meilläkään minun mieheni kanssa niitä ole niin voi aloittaa suoraan kauran jälkeen neljän viljan puuro varovasti.
Hampaita kovasti odotellaan, ikenet kutiaa, mutta mitään ei tule pintaan.
Nyt täytyy lähteä siivoamaan niin kauan kuin tyttö vielä nukkuu parvekkeella.
Nelli&Ada 6,5kk (2.5)
Kommentit (13)
Viime viikolla käytiin siellä Taysissa kehityskontrollissa. Sitä ennen oli DIPP-tutkimuksen käynti (eli diabetestutkimusjuttu). Siellä aina otetaan verinäyte, tällä kertaa se ei mennyt ihan hyvin. Puudutusrasva oli mennyt jotenkin vinoon ja " hyvä" suoni ei ollut siinä kohdalla. Niinpä näyte yritettiin ottaa huonommasta suonesta. Se karkasi aina neulan alta ja oli se kyllä melkoista ronkkimista! Tyttö huusi ihan suoraa huutoa, kun kättä ronkittiin neulalla. Ei saanut täti ekalla kertaa suonta kiinni ja piti toisen kerran kokeilla. Onneksi vihdoin suoni löytyi ja veritipat saatiin talteen. Kyllä minuun sattuu vieläkin, kun ajattelen tuota tapahtumaa! Aivan kamala kokemus, varmaan sekä äidille että tyttärelle.
Kontrollikäynnillä mitat oli 65,6cm ja 6750g. Eli ihan hyvin se paino on lähtenyt taas nousemaan. Muutenkin olivat lääkäri ja fysioterapeutti tyytyväisiä neidin kehitykseen, kontrollit lopetetaan näiltä osin. Viivi näytti tietysti kaikki temput tädeille, niinkuin kuuluukin.
Viiville on puhjennut viikonlopun aikana kaksi uutta hammasta! Ylhäälle on tullut ykkönen ja kakkonen oikealle puolelle. Alas näyttää tulevan myös oikealle kakkonen, vasemman puolen hampaista ei ole mitään merkkejä! Aika hassua. Samalla, kun puhkesi ensimmäinen ylähammas, neiti oppi narskuttamaan hampaita. Kyllä on inhottavan kuuloista! Mutta niin mukavaa Viivin mielestä.
Viikonloppuna opittiin myös toinen uusi taito. Sormilla pärisytetään huulia. Ihanaa katsoa, kun käsi lähtee suuhun päin ja huulet menevät tötterölle, mutta käsi ei aina mene huulille asti vaan " vilkuttaa" vaan vieressä. Hassu tyttö!
Kovasti meillä mennään ryömien eteenpäin, vauhtia riittää. Meillä kans neiti menee kyljelleen poseerausasentoon. On se niin hassun näköistä! Istumaankin koittaa nousta. Eilen kävikin haaveri, kun yritti illalla väsyneenä istumaan ja oli helistin kädessä. Kaatuikin siitä helistin suussa naamalleen. Joku pieni haava tuli suunpieleen, kun oli verta suunpielessä. Onneksi ei sen pahempaa. Yöllä ähelletään edelleen, päiväunet ovat 30min-1h (kolmet päikyt päivässä), tosin nyt nukkuu vaunuissa jo kolmatta tuntia. Eilen nukkui vaan kahdet päikkärit, eli varmaan siirrytään pikkuhiljaa vaan kaksiin päikkyihin. Ei tuota unta tunnu riittävän päiväsaikaan.
Mitäs muuta... Ostettiin syöttötuoli ja siitähän aukesi taas uusi maailma tytölle. Oli aivan innoissaan, kun näkee mitä me touhutaan " yläilmoissa" . Kiinteetkin löytävät paremmin suuhun, kuin sitterissä syötettäessä. Tosin pää kyllä pyörii paljon enemmän nykyisin. Ja koiralle on kiva pudotella maissinaksun palasia lattialle. Nyt on koirakin ymmärtänyt, että vauvastahan onkin enemmän hyötyä kuin haittaa... ;) Eipä mulla kummempia, hauskaa viikkoa kaikille!
-Saibu ja Viivi-
Pakkasta viisi astetta tänä aamuna! Brrrrh! =)
Meillä ei J ole oppinut viime aikoina mitään uutta. Odotamme kyllä pojan lähtevän liikkeelle hetkenä minä hyvänsä. Konttausasennossa huojuu ja kiljahtelee siihen malliin että kohta se tapahtuu ja silloin alta pois! Ensimmäistä ylähammasta odotan myös lähipäivinä, nyt on kulma jo valkoisena pilkottamassa ikenessä.
J oli eilen hoidossa mummillaan kun olimme miehen kanssa katsomassa Smackdownia Areenalla. Kivaa oli =), ihan kelpo viihdettä. Ainoa mitä ihmettelimme oli pikkupoikien (ja -tyttöjen!) suuri määrä katsomossa. Telkkarista Smackdown tulee vasta reilusti puolenyön jälkeen, ja ohjelman alussakin sanotaan " kielletty alle 15-vuotiailta" . Niin mitä ihmettä ne ala-asteikäiset, jopa tarhaiässä olevia siellä näkyi, tekee siellä areenalla sitä katsomassa sitten? En ymmärrä. Ei nimittäin todellakaan ole mitään lapsille sopivaa!
Mummilla ollessa J oli syönyt kuin hevonen muttei juonut mitään kun ei nokkamuki kelpaa vielä ja tuttipulloa ei osaa käyttää. Kotiin tullessa kelpasi kyllä tissi ja yön nukkui kuin tukki. Nukuttiin jopa pommiin aamulla (ensimmäistä kertaa nahkavekkari EI soinut) ja meinattiin myöhästyä jumpasta...
Mukavaa viikonalkua kaikille Toukoille
toivottelee Sannael ja J (4.5.)
Tuli pitkät röplät kirjoiteltua ja kaikki hävis..Arghhhhh!!! Ärsyttää!! No ei ku uusix. Lyhennettynä, kun Linda o hereillä. Päikkärit on ihmeesti pidentyneet. Ulkona Linda nukkuu melkein kaikki päikkärit ja ihan kiva kun kerkee kotona rauhassa laitella juttuja. Kummallista sillee, kun luulin, että unet vähenis ajan myötä..No ei siis siinä valittamista.
Liikkeelle ei ole tarvetta vielä, eikä kauheesti merkkejäkään siitä. Pyllyä nostelee mahalla ollessaan vaan.. Olen toisaalta ihan tyytyväinen ettei tarvi kokoajan juosta perässä. Yksi hammas on kanssa alhalla ja muista ei vielä tiatoo.
Töihinlähdöstä, apua se on jo 4 kk päästä. En aio tehdä kuin ehkä 25h/vko, että kerkee siinä vähän olemaan pikkasen kanssa. Nyt lauantai olis pikkujoulut ja odottelen niitä innolla. Ihanaa päästä kavereiden kanssa syömään ja juttelemaan. Toki muutaman siiderin kera myös. Siskollani on helppo vahtihomma, kun Linda menee nukkumaan jo 19 paikkeilla.
No nyt täytyy leikkiä Lindan kanssa ja ihanaa joulunodotusta kaikille!!!
T: Wera ja Linda pian 6kk (29.5)
Täällä sairastellaan. Danilla pientä nuhaa ja hieman lämpöä. Päivät menee sit ihan täysin kitistessä eikä nukkumisesta päivällä tahdo tulla yhtään mitään. Viime yön nukkui suht hyvin, toivottavasti nukkuis hyvin ensi yönkin.
Meillä myös edetään ryömimällä aikamoista vauhtia. Kaikki kiinnostaa kovasti. Hurjasti Dani huutaa, jos ei saa haluamaansa. Tahtoa siis löytyy.
Muuten täällä ei mitään erikoista. Meillä odotetaan jo kovasti joulua. Ittekin oon jo muutamana päivänä kuunnellut joulumusiikkia. Aivan ihanaa!! Onhan nyt vielä aika aikaista, mut joulu tulee niin pian, eikä joulun jälkeen viitti enää kuunnella.
Jouluisin tunnelmin; Ninni-pinni & Dani 6,5kk
Lähettiin tänään ikeaan aamusta kymmenen aikaan. Siiri oli herännyt kaheksan kieppeillä ja oli jo aika väsynyt. Ajattelin, että nukahtaa varmaan pian. No, mutta ei mitään! Nukahti vasta autossa paluumatkalla kotiin 13:30. Aikamoinen " sissi" , kun jaksaa vaan taistella unta vastaan. Äitille se on vaan joskus vähän raskasta, kun yleensä se on sitten semmoista kitisemistä. Siiri nukkuu muutenkin päikkirit tosi huonosti, jos ollaan liikkeellä. Parhaiten nukkuu partsilla vaunuissa. Tänään siis nukuttiin vaan yhet n. 2 tunnin päikkärit. Yleensä Siiri nukkuu kuitenkin 3x1-2 h päikkärit.
Meillä ei vielä ryömitä eikä kontata. Hampaita on 2, alhaalla.
Soseita syödään näin: päivällä kasvis (nyt oon aloitellut lihat broilerilla), iltapäivällä hedelmä/marja ja illalla riisipuuro luumusoseella. Soseiden syönnissä on nyt tullut pieni ongelma. Siiri syö tosi mielellään iltapäivän hedelmä/marja-soseen ja iltapuuron, mutta päivällä ei mene oikeestaan enää mikään alas. Oon tehnyt soseet tähän asti itse ja ajattelin, että jospa ne on jotenkin mauttomia. No, kokeilin sitten tänään kaupan valmissosetta, mutta sekään ei maistu. En tiedä pitäiskö lopettaa kokonaan iltapäivän hedelmä/marja-soseiden antaminen ja tarjota vaan kasviksia ja lihaa. Vai mitä pitäis tehdä? Osaako joku neuvoa?
Jouluvalmistelut on mulla jo hyvässä vauhdissa. Joulukortteja on ihana tehdä ja suunnittelen jo miten koristelen kotia. Eilen haettiin koristeet vintiltä. Joulukuusta meille ei varmaan tule. Meijän kissat taitais kaataa koko kuusen.
Hyvää viikon jatkoa!
Elina ja Siiri (6.5.)
Täällä yksi väsynyt äiti! zzzz....
Kolme yötä ollaan kaikki kolme nukuttu huonosti. Daniel palasi kahden kuukauden yökukkumisen jälkeen yhteen yösyöttöön. Olin niin onnellinen! :) Mutta nyt sitten jälleen kolme huonoa yötä. Tosin syy löytyi tänään suusta, eli toinen hammas oli pujennut. Kyllä sitä on odotettukin kun ensimmäinen tuli jo kuukausi sitten! Ehkä yöt nyt taas rauhottuisi!
Meillä syödään tällä hetkellä kaksi kiinteää päivässä. Aamupäivällä kasvissosetta (itsetehtyä) ja iltapäivällä (maidotonta) lempeää riisiensipuuroa + marjasosetta. Kasviksista olemme maistelleet perunaa, porkkanaa, kukkakaalia ja maissia. Kaikki muut paitsi maissin olen itse valmistanut. (Sain jonkinnäköisen inspiraation vääntää soseita ;).) Marjoista olemme maistelleet ainoastaan luumua, ruusunmarjaa ja mustikkaa. Tämän lisäksi poika on kahtena päivänä saanut lasten riisipuuroa. Äitini löysi kaupasta maidotonta Muksu lempeää ensipuuroa. Olen sekoittanut hiutaleet veteen. Daniel ei ole saanut muuta maitoa kun äidinmaitoa.
Olemme edenneet kiinteiden suhteen varovasti, sillä Danielilla todettiin viime viikolla atooppinen iho. Tosin olemme nyt saaneet ihon hyvään kuntoon, joten toivottavasti mitään ruokaallergioita ei enää ilmene. (Epäilin ennen lääkäriin menoa maissia ja ruusunmarjaa.) Lääkärin ohje oli syöttää kaikkia ruokia, mutta uusia aina viikko kerrallaan. Puuron aloitin rikkonaisten öiden takia. Yritän kuitenkin vielä välttää maitoa tuon ihon ja aikaisempien mahakipujen takia. Nyt haluaisin kyllä pikapuolin aloittaa lihat. Seuraavaksi maistellaan kuitenkin vielä persikka.
Joulua odotan minäkin. Olen aina ollut jouluihminen, ja nyt tämän pienen ihmeen jälkeen :) joulu tuntuu erityisen tärkeältä. Olemme jouluaaton vanhempieni luona. Veljeni perheineen tulee myös. Heidän puoltoistavuotias jo ymmärtääkin jotain joululahjoista! Koristeet hain viime viikonloppuna kellarista ja esille ne laitan loppuviikosta. Ens viikonloppu on pikkujoulu! Kortit, tietenkin pienokaisella somistettuna tilasin juuri Ifiltä! Eipä saatu poikaa hymyilemään kameralle, mutta suloinen tonttukuva saatiin kuitenkin. (Danielilla oli päällään punainen pyjama ja tonttulakki ja hän makasi lampaantaljalla :)!)
Hyvää aurinkoista (ainakin pk-seudulla) toivoo
Mamma ja Daniel, vajaa 6kk
Täällä edelleen pähkäillään miten joulun viettäisi ja mitä ostetaan lahjaksi kaikille suvun lapsille. Tuntuu, että vaikka ei ostaisi mitään kallistakaan, niin silti rahaa menee ihan hurjasti. Toki voisi tehdä lahjoja itsekin, mutta tänä vuonna ei ole kertakaikkiaan aikaa kun tuo neiti työllistää niin kokopäiväisesti.
Soitin töihin, että voisin viikonloppuisin tehdä keikkaa jos osastolla on sairaslomia. Mies saa opetella olemaan pitempiä aikoja tytön kanssa ja itse saisin aikuista seuraa ja pysyisi kädentaidot ja lääkeoppi mielessä paremmin. Niin ja tietysti pieni lisä kukkaroon tekisi poikaa.
Tyttö on nykyisin ihan hauskaa seuraa, naksuttelee kielellään ja ilveilee. On kyllä flirtti neito, mutta taitaa kuulua tähän puolen vuoden ikään tämä into viihdyttää toisia hauskoilla tempuilla, vaikka sitten sylkikuplien puhaltelulla. Istuu lattialla ja syöttötuolissa kuin tatti, kiirettä ei ole lähteä liikkeelle nyt kun istuminen on niin kivaa. Ja jos pitää päästä toiseen paikkaan, kiljutaan äiti apuun, kun niin ei tarvitse itse nähdä vaivaa ;-D
Parisuhdepuolelta kävin lukemassa jonkun perheenisän tilityksen siitä kuinka vaimo tiuskii ja stressaa ja miten se miestä harmittaa. Tuli mieleen, että olisi oma mies voinut sen kirjoittaa. Voi että miten tämän parisuhteen saisi taas terveeksi. Haluaisin olla herttaisempi, tasapainoisempi ja kärsivällisempi vaimo, mutta se toteutus on niin vaikeaa. Tiuskin, äyskin, puran kiukkuni mieheen, seksi ei maistu jne. Mies on ihana kuin mikä ja koittaa olla kärsivällinen. Ei lähde tappeluihin ja kiukutteluun mukaan. Avioelämä on kriisissä vaikka naimisiinmenosta on aikaa vasta 2 kk, pöh.
Aina tämä menee valituksen puolelle, vaikka loppujenlopuksi elämässä on kaikki kohdallaan ja lapsi on terve. Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen mikä kaikki on hyvin elämässä eikä kehitellä joka leivänmurusta hurjaa kriisiä :-) Nälkä taas, äkkiä syömään ennen kuin tyttö herää. Voimia kaikille yöunien vähyydestä kärsiville tai muuten vaan kärsiville, hih.
Kaisu ja Veekku (9.5)
Syntyi 22.5. Paino 2 viikkoa sitten 7580 ja pituutta 68 cm. Nyt meillä on nuha kaikilla, myös vanhimilla sisaruksilla (3 kpl) ja äitilläkin. Mitään ei jaksa tehdä ja paljon olisi tekemistä.
Meidän tyttö ei vielä ole liikkeelle lähdössä, kääntyilee ahkeraan. Ihan hyvä vaan jos vielä kestää vähän aikaa, pääsee äiti vähemmällä, kun on näitä vahdittavia jaloissa anyway =)
Kaksi alahammasta löytyy ja nyt ollaan viikon maisteltu porkkanaa ja puuroa, molemmat yhtä heikolla menestyksellä. Päristelee kaikki mun naamaan. Syöttötuoli pitää kans hankkia, ajateltiin ostaa toinen tripptrapp tuoli koska 2 vuotias istuu omassaan ja hyvin istuukin. Onhan se kallis, mutta pitkäikäinen. Itsekin istun mielelläni siinä.
Pikkujoulupaketit hankin eilen, saa nähä mitä tyttö tuumii kahisevasta paketista =) Ostin sellaisen puhelimen josta tulee paljon ääntä. Joululahjaostoksille pitäisi jo päästä, mutta kun ei ole tuota aikaa eikä hoitajaa näille muksuille, ei tällä viikolla ainakaan. Minä aina ostan kaikki samalla kertaa, mietin valmiiksi ja shoppailen kokonaisen päivän miehen kanssa, sitten mennään jonnekin syömään ja anoppi tapaa hoitaa lapsia. Sitä aina odottelen innolla =)
Muuten ei suurempia, pojan palohaavakin paranee ennätysvauhtia.
Poitsu syntyi 22.5. Onpa aika mennyt nopsaan. Pieni käärö on muuttunut tomeraksi puolivuotiaaksi...Katselin muutama päivä sitten sairaalakuvia ja ihmettelin miten pieni meidän toukopoikamme onkaan ollut. Niisk.. Puolivuotisneuvola onkin meillä vasta ensi viikolla.
Toukopoikamme ei ryömi tahi konttaa. Kääntyilee ahkeraan ja ympyrää " ryömii" massullaan. Pyllyä nostelee kovasti. Pärisyttelee ja hihittelee omalla kuvalleen. Kukkuu -leikki kirvoittaa myös makoisat naurut! Hampaita odotellaan.. vielä ei ole ilmaantunut, vaikka aika pullakoilta näyttävät ikenet. Syöttötuolia ollaan kokeiltu lyhyitä aikoja kerrallaan. Napakasti istuu ja pöytään taputtelee. Ruokailut tapahtuu vielä sitterissä. Helpommin osuu lusikka suuhun...
Poitsu syö aamu-ja iltapuuron, puoliltapäivin kasvissoseaterian ja iltapäivällä hedelmäsosetta. Hyvin maistuu. Tänään otettiin mukaan liha naudanlihan muodossa. Muuten juodaan/syödään äidinmaitoa.
Yöt -mitähän niistä sanoisi.. huokaus.. lukuisia heräilyjä.. rauhoittuu onneksi tutilla tai jopa pelkällä unirätillä. Äiteetä hivenen väsyttää jo kaks ja puol viikkoa jatkuneet katkonaiset yöunet. Nyt poitsu on vaunuissa päikkäreillä ja on nukkunut yhtäjaksoisesti jo kohta pari tuntia!!!! Yhtäjaksoinen päiväuni vaunuissa on meille todella harvinaista, yleensä vaunuja on täytynyt heijata 30-50 min. välein. Aina ne jaksavat yllättää, nuo äitien pienet mussukat!
Joulua odotellaan täälläkin innokkaasti. Päänvaivaa aiheuttaa vaan se, että missä ja miten vietämme joulun. Molemmat isovanhemmat tahtoisivat tietysti nähdä ensimmäisen lapsenlapsensa joulunaikaan luonaan. Ehkäpä vietämmekin kolmestaan joulun kotona. Joululahjahankinnat ovat suunnitteluasteella. Vasta parin viikon päästä olisi tarkoitus lähteä ostoksille. Tänäin ajattelin hommata Vesku Loirin joululevyn ja aloittaa sillä joulutunnelmoinnin kotona.
Pirtsakka viikonjatkoa toukoille!
Äiti ja poitsu tänään 6kk
Mekin pinoon taas pomps. Meidän neidin 6 kk neuvola oli viime torstaina tarkalleen kuusikuukautispäivänä 17.11. Hyvin on tyttö kasvanut tasaisesti nollakäyrällä, painoa 7775 grammaa ja pituutta 67,3 senttiä.
Meillä syödään aamulla liha-kasvissose 11-12 välillä ja iltapäivällä 16-18 välillä kasvissose. Viime viikolla aloin antamaan iltapuuron ja ihan tavallisella kaurapuurolla aloitettiin, hyvin maistuu kun laittaa vähän luumusosetta päälle. Neiti on kyllä tosi reipas syömään ja kaikki maistuu.
Hampaita ei vielä ole näkynyt, mutta kovasti niitä nyt taidetaan tehdä. Neiti on istunut syöttötuolissa jo pari viikkoa, mutta liikkeelle ei ole vielä lähtenyt. Siihen malliin kyllä jalat lattialla ollessa vispaa, et kun hoksaa ottaa kädet mukaan, niin sitten mennään ja lujaa =). Hauskaa neidistä on myös mummun opettama käsillä pöydän hakkaus ja äitin tai isän kanssa halailu ja suukottelu, mihin liittyy myös hiusten syöntiä.
Yöt on edelleen levottomia, ja syömään herätään pari kertaa vähintään yössä. Välillä on parempia öitä, mutta välillä heräilee jatkuvasti kauhean itkun kanssa. Tätähän on jatkunut muutaman kuukauden, ja äiti kovasti odottaa parempia aikoja...
Jokos muilla on vauvakuume herännyt? Minulla on jo ollut pidemmän aikaa ja pahasti. Järki ja mies kuitenkin sanovat, että odotetaan vähän aikaa vielä kun on tuo taloprojektikin vielä pahasti kesken ja toisaalta ois kiva olla vähän aikaa töissäkin välissä. Kaveripiirin ihan pikkuiset vauvelit eivät paljon asiaa helpota =). Menkoista joku viime viikon pinossa keskusteli, mulla alkoi noin kolme kuukautta synnytyksestä vaikka täysimetin viisi kuukautta ja ovat olleet ihan säännölliset. Joten ei se imetys niitä näköjään pidä poissa.
No nyt neitokainen hermostuu, täytynee lähteä leikkimään. Iloista joulun odotusta toukomammoille ja puolivuotiaille isoille vauveleille.
Toivoopi Hemu ja Erica 6 kk ja 1 vko
Ajattelin vähän kirjoittaa vaikka ei nyt kovin kummallisia asioita olisikaan tapahtunut.
Meillä arki kulkee kulkuaan samaa rataa kuin aiemminkin.Ollaan oltu terveenä kaikki,mistä olen todella kiitollinen.Santeri täytti 6kk 17.päivä.Neuvolaa ei ole vielä ollut.Saatiin aika vasta seuraavalle viikolle.Kovasti tuntuu poika kuitenkin kasvaneen,kun tuntuu että niska on aivan jumissa kantamisesta.Onhan hän jo kohta 10-kiloinen pieni puntti.
Meillä ei vielä kontata eikä kovaa vauhtia ryömitäkään.Hiljokseen ryömintää taaksepäin ja sivulle kylläkin.En muista laitoinko viime viikon viestiin että kaksi hammasta on tullut alhaalle.Ja niitä tietty terotellaan tissiin.Äijä puraisi viime viikolla yhden kerran niin että tuli verta vuotava haava.
Syömisestä...Soseet ja puurot maistuvat hyvin.Otimme käyttöön syöttötuolin.Poika on aivan innoissaan kun saa istua pöydässä niin kuin muutkin.Näyttää vain hassulta kun pieni kalju pyörii pöydän päässä.
Voi,voi aika rientää.Piti vielä tehdä kauppareissu tänä iltana.Täytyy jatkaa toisen kerran.
Kyllä on kurjaa kun taas on harmaata ja märkää, ei huvita edes ulkoilla, joten koitan tehdä tytön kanssa kotihommia. Toissapäivänä maalasin tuulikaapin seinät ja kiinnitin boordin, eilen olin pikkusiskoni kanssa jouluostoksilla, tosin lahjojen osto jäi vähemmälle kun kerrankin löysin itselleni vaatetta :-) Veekku oli mukana tottakai. Viihtyi matkarattaissa taas istumassa tosi hienosti, kun vähensin ulkovaatetusta reilusti. vajaat kolme tuntia pyörittiin kaupoissa ja reissun päätteeksi käytiin hesessä syömässä. Neiti söi sosetta ja sen jälkeen tyttöä alkoi ramaista niin että kotiin päin autoillessa nukahti. Jotenkin liian helppoja nämä reissut nykyään kun tyttö ei enää huuda kuin syötävä :-D
Ai niin, isänpäivästä piti kertoa jo ajat sitten, mutta silloin uskaltauduttiin miehen kanssa ravintolaan syömään ja Veekku oli mukana. Tyttö vain istui tyytyväisenä syöttötuolissa, nakersi äidin lautaselta kurkun palaa ja omia maissinaksujaan ja huuteli iloisesti viereisten pöytien mummeleille. Heh, parin lapsiperheen äidit katseli kateellisena kun meidän tyttö oli flirtti ja hyväntuulinen, kun omat lapset touhuilivat vissiin äitiensä mielestä liikaa. Meinasin mennä lohduttelemaan että ei meillä arki ihan tälläistä hymyä ja onnea aina ole. Mutta kokemuksesta rohkaistuneena uskalletaan lähteä toistekin tyttö mukana syömään muuallekin kuin hampurilaispaikkaan.
Toissapäivänä tyttö sitten otti asiakseen lähteä liikkeelle, ryömii takaperin. Laskin neidin keittiön lattialle kun keitin kahvia ja yht' äkkiä Veekkua ei näkynyt. Oli kadonnut kulman taa ja oli matkalla olohuoneeseen. Eilen sitten laskin tytön olohuoneen lattiall istumaan ja hetken päästä istui toisessa paikassa. Ilmeisesti sitten hivuttautui takapuolellaan eteenpäin, koska itse ei vielä osaa nousta istumaan.
Miten teillä muilla lapset viihtyvät lattialla? Meillä tyttö on alkanut viihtyä nyt pitkiäkin aikoja itsekseen kun laittaa vain istumaan lelujen keskelle. Oikeastaan kyllä lelulaatikko on mielenkiintoisempi juttu kuin itse lelut. Tuolla tyttö taaskin otsa kurtussa keskittyneesti kääntelee itseään isompaa laatikkoa. Joku päivä vielä kaatuu ja löytää itsensä sieltä laatikosta, heh.
Nyt pitää tosiaan alkaa hoidella huusholllia ettei pölykoirat iske kimppuun.
Kaisu ja Veekku
meillä neiti ei ryömi vielä, eikä kyllä taputtele käsiäänkään..=) hytkyy kyllä paikallaan ja nostaa kovasti pyllyä ylös lattiasta. nukkuminen nykyään takkuaa, tuntuu ettei neiti malta laittaa nukkumaan, varsinkaan päivisin. kuinka monta kiinteää ateriaa annatte päivässä? meillä lounaaksi kasvissosetta ja päivällä hedelmäsosetta.. kalaa tai lihaa maisteltu vähän.. iltasin vadelma-kaurapuuroa ( maistuu hyvin) aika vähän menee kerralla noita, imetän vielä lisäksi.. ei oikein ole päästy " vauhtiin" noiden kiinteiden kanssa, tuntuu ettei ole neidillä halujakaan. Keskiviikkona 6kk neuvola, aika nopeesti mennyt tämä aika, ei enää ole pieni vauva vaan iso neiti jo.
meillä kiljahdellaan ja päristellään melkeimpä koko ajan ja on mukavaa!
mehiz ja neiti 6kk (19.5)