äRRRRRsyttäää!!! Ystäväni kuvittelee tyttärensä hyvän käytöksen olevan oman erinomaisen kasvatustyönsä tulosta!

Heille on tulossa toinen lapsi ja minä ilkimys toivon heille ihan hirrrrrveän villiä ja vaikeaa poikaa, joka vielä sairastaisi paljon.



Olen ilkeä, kyllä. Oppisipa ystävänikin, että ei kaikki ole niin musta-valkoista.





ap

Allergioita, korvakierrettä, adhd:ta? Ennen vanhaan sinut olisi jo poltettu roviolla, olet todella pahansuopa noita-akka.

nimimerkillä: äiti joka on myös osannut ohjata lapsiaan eikä siihen ole tarvittu alistamista (ei kyllä ilkeitä " ystäviäkään..)

Itse olin myös ns.kiltti tyttö. Ja elämässä oli vaikeaa. Kasvatan oman tyttäreni eri tavalla.

Meillä on vilkas ja ihana taaperopoika, joka ottaa kyllä hommat haltuun paikassa kuin paikassa. Minusta se on ihanaa, kun lapsi on avoin (ei siis kuriton ja ilkeä). Olisi kauheaa, jos lapsi vain istuisi tönkkönä jossain nurkassa eikä ilmaisisi itseään mitenkään.



Kuullostaa siltä, että tuo tyttö ei saa ilmaista negatiivisia tunteitaan ollenkaan vaan hänet on " alistettu" . Toivottavasti ei ihan näin huonosti ole asiat. Ja toiset lapset ovat helpompia kasvattaa kuin toiset, näin ainakin itsestä tuntuu. Olin aluksi helisemässä meidän energisen pojan kanssa, kun itse olen aika rauhallista tyyppiä ja toinen vaan karjuu tai hyppii. Mutta kaikkeen sopeutuu, myös siihen että lapsi on eri luonteinen kuin itse.

Itselläni on parikin ystävää jotka käyttäytyvät samalla tavalla.Mut sitten taloon onkin syntynyt toinen lapsi joka on ollut ihan eri luontoinen.Onneksi molemmat ystäväni ovat itse myöntäneet olleensa ihan " pöllöjä" ajatustensa kanssa.

Sairauksia älä kuitenkaan kellekään toivo.

Onko kyse mahdollisesti siitä, että napakka kuri on sinun mielestä alistamista? Vai onko kyse henkisestä väkivallasta tai jostain raskaammasta rikkeestä.

Meillä on kaks vilkasta poikaa ja komennan välillä aika lujaa... mutta kyllä säälittää kaverin poika, joka on rahallisempi ja arempi ja häntä komennetaan vielä lujempaa aivan tyhjänpäiväisistä asioista.

Mitä jos joku TOIVOISI sinulle syövän, aivoveritulpan, toispuolisen halvauksen ym. Olisiko se hyväksyttävää tai missään mielessä normaalia?

Oma poikani rasavilli hulivili ja tempperamenttiakin löytyy!! Huomaan usein, että kaverini ja monet muut rauhallisten lasten vanhemmat kuvittelevat olevansa huippukasvattajia ja me villien elohopealastemme vanhemmat kelvottomia... Naurattaa, sillä olen opettaja ja luokassani KUKAAN ei puhu viittaamatta. Silti meillä on mukava tunnelma ja usein keskusteluja oppituntien päätteeksi. On vain eriasia kasvattaa vanhempaa lasta kuin vuoden vanhaa taaperoa, jonka vilkkaus ei todellakaan ole huonotapaisuutta. Voi kun muutkin sen tajuaisivat:)

Ja tilanne vaikuttaa myös, jos lapsi jännittää tilanteessa se voi purkautua levottomuutena tai sitten lapsi on tavallista ujompi ja hiljaisempi.

Vierailija:

Oma poikani rasavilli hulivili ja tempperamenttiakin löytyy!! Huomaan usein, että kaverini ja monet muut rauhallisten lasten vanhemmat kuvittelevat olevansa huippukasvattajia ja me villien elohopealastemme vanhemmat kelvottomia... Naurattaa, sillä olen opettaja ja luokassani KUKAAN ei puhu viittaamatta. Silti meillä on mukava tunnelma ja usein keskusteluja oppituntien päätteeksi. On vain eriasia kasvattaa vanhempaa lasta kuin vuoden vanhaa taaperoa, jonka vilkkaus ei todellakaan ole huonotapaisuutta. Voi kun muutkin sen tajuaisivat:)

mutta itse taas väitän, että rasavillien ja käyttäytymishäiriöisten lasten vanhemmat pelkäävät " alistaa" lastaan.. AIna pitää päästä kompromissiin, selviä jämptejä päätöksiä ja rajoja ei ole.. mennään nukkumaan sitten kun lapselle sopii, mennään autoon sitten kkun lapselle sopii, puetaan kun lapselle sopii ja hermo ei mene koskaan näillä vanhemmilla.. Kuulkaas kyllä niille lapsille saa joskus suuttuakin ihan tosissaan niin ei ole pallo ihan hukassa jatkuvasti

Jeesus sentään, oletko oikeasti noin tyhmä?

Lapsissa on eoja, tyhmä olet jos et sitä tajua. Toiset ovat vilkkaampia ja toiset rauhallisempia.

Vierailija:

mutta itse taas väitän, että rasavillien ja käyttäytymishäiriöisten lasten vanhemmat pelkäävät " alistaa" lastaan.. AIna pitää päästä kompromissiin, selviä jämptejä päätöksiä ja rajoja ei ole.. mennään nukkumaan sitten kun lapselle sopii, mennään autoon sitten kkun lapselle sopii, puetaan kun lapselle sopii ja hermo ei mene koskaan näillä vanhemmilla.. Kuulkaas kyllä niille lapsille saa joskus suuttuakin ihan tosissaan niin ei ole pallo ihan hukassa jatkuvasti

miksi monet jättävät lapsen kotiin toisen vanhemman kanssa kun menevät kauppaa tms. noh...kun toinen syntyi niin aukesi minunkin silmät...lapset ovate rilaisia ..molemmat on meilläkin samalla tavalla kasvatettu mutta eroja on vilkkaustasossa ja tottelevaisuudessa.....elämä opettaa...

Muakin ärsyttää vanhemmat, joilla yksi rauhallinen lapsi ja nämä vanhemmat eivät osaa ottaa huomioon lasten temperamenttieroja! Tietysti kasvatuksella on osansa, mutta toiset lapset ovat rauhallisempia ja kuuliaisempia. Sitten on eläväisempiä lapsia, joita helposti em. vanhemmat pitävät huonosti kasvatettuina.

Itse olen kyllä iloinen ja ylpeä impulsiivisista ja eläväisistä lapsistani, vaikka he tuottavatkin enemmän työtä.

En mitenkään vähättele hiljaisempia ja rauhallisempia, haluan vain heidän vanhempiensa mahdollisesti ymmärtävän, että lapset ovat erilaisia. Siinä suhteessa rikkaus on, jos perheessä on useampi lapsi. Saa hiukan perspektiiviä asiaan.

Löytyy meiltäkin yksi rauhallinen.

meillä on yksi rauhallinen ja kaksi vilkasta lasta. Rutiinit ovat tuiki tärkeitä ja nukkumaan mennään iltaisin nukkumaanmenoaikaan ja ruoka syödään ruoka-aikaan ja ulos puetaan talvivaatteet vaikkei haluttaiskaan. Vilkkaus ei mitenkään poistu sillä, että asiat suoritetaan silloin kun niiden aika on.

Eivätkä nämä tavalliset toimenpiteet ole lapsen " alistamista" . Jämptit asiat vilkkaiden lasten kanssa ovat tarpeellisia ja lapset ovat edelleenkin vilkkaita vaikka hoitavatkin asiat milloin heti hyvin ja huonolla tuulella sitten vähän vaikeammin.

Alistaminen on lähinnä sitä, että mitätöit lapsen tarpeet ja tunteet ja aiheutat näin häiriöitä hänen kehitykselleen. Tällöin lapsi ei myöskään osaa/halua tunnistaa omia tunteitaan/tarpeitaan niin hyvin vaan mukautuu aikuisen tahtoon.

Säännöllisillä arkirutiineilla ei ole mitään tekemistä alistamisen kanssa.

Meillä myös todella vilkas ja meneväinen 1-vuotias. Ei ole koskaan vierastanut ja menee paikassa kuin paikassa heti " moikkaamaan" kaikkia paikalla olijoita, flirttailee, hymyilee, touhuaa, tykkää käydä halimassa muita lapsia jne. Eli erittäin sosiaalinen tapaus ja kun vielä fyysisesti ikäisekseen hyvin kehittynyt, häntä luullaan jatkuvasti jopa vuotta ikäistään vanhemmaksi.. Tuttavapiirissämme on paljon samanikäisiä lapsia ja he kaikki ovat poikaamme verrattuna todella rauhallisia. Välillä ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun monet tuntuvat ajattelevan, että poikamme on jotenkin poikkeuksellisen " villi" ja " huonosti kasvatettu" , kun on niin eloisa. Meillä kuitenkin nimenomaan pidetään tosi tiukka kuri ja lapsemme ei todellakaan ole kuriton, esim. ruokapöydässä osaa istua nätisti pitkäänkin ja vieraisilla ei koske tavaroihin tms., kunhan kiertelee ja katselee. Lapset ovat tosi erilaisia ja tuntuu pahalta, kun vilkkaampaa tapausta pidetään heti jotenkin villinä, vaikkei ns. riehuisikaan.

Taitaa monen mielestä olla jotenkin ihmeellistä, että jotkut osaavat kasvattaa lapsiaan. Ei se silti sitä tarkoita, että lasta olisi alistettu tai että lapsi olisi erityisen rauhallinen. Meillä on villejä ja rauhallisia lapsia ja kaikki osaavat käyttäytyä esim. juhlissa. Työtä se on vaatinut eli siis kasvatusta.

Olen kanssasi samaa mieltä jos kyseessä yli 2-vuotias lapsi. Mutta tunnen useita alle vuoden ikäisen vanhempia, joille sattunut tempperamentiltaan todella rauhallinen lapsi ja jotka luulevat hyvin nukuttujen öiden ja itkuttomien päivien olevan ensiluokkaisen kasvatustyönsä tulosta. Vauhdikkaampien vauvojen vanhempia he katsovat säälien kuinka nämä ovat pilanneet lapsensa kun se noin parkuu ja heräilee ja on huono syömäänkin..