Miksi mieluummin abortoit lapsesi kuin annat hänet

en koskaan voisi olla varma olisiko hän kuitenkaan hyvässä kodissa.



Enkä kuitenkaan pystyisi vauvasta luopumaan, kun olisin 9kk häntä kantanut sisälläni. Ihan erilainen side siinä muodostuu kuin alkuviikoilla, jolloin siellä on vain joku pieni "möykky"



Ja en ole koskaan tehnyt aborttia, mutta on tilanteita joissa sen voisin tehdä.

Lapsia on jo valmiiksi hirveä määrä ilman rakastavia vanhempia. Eikä koskaan voi olla varma onko koti oikeasti rakastava.

en pystyisi salaamaan raskautta kaikilta tuttaviltani ja perheeltäni ja lapsen luovuttaminen adoptioon tuntuisi epäonnistumiselta kun toivon saavani joskus perheen. Lisäksi kiintyisin lapseen ja raskauden aiheuttaman hormonihumalan (joka aiheuttaa rakkauden lapseen) takia lapsesta luopuminen olisi todennäköisesti lopulta täysin mahdotonta.

en halua olla raskaana enkä synnyttää.

joten kerrotaan, että naisen raskaus herättää ympäristössä voimakkaita tunteita. Vaikka nainen ei toivoisi lasta, voivat lapsen isovanhemmat ja suku olla lapsesta iloisia, ja painostaa lasta pitämään lapsen. Nainen, joka antaa lapsensa pois, on myös yhteiskunnallisesti erittäin epäilyttävä, eivätkä suhteet työkavereihin tai ylipäänsä muihin ihmisiin ole enää ennallaan sen jälkeen, kun he kuulevat että terve, normaali nainen on antanut pois oman lapsensa. Siinä saa leiman joka ei ikinä lähde pois.



Tässä maailmassa on valtavasti lapsia, jotka jo nyt kaipaavat sitä rakastavaa kotia. Ei näillä tarinoilla ole ollenkaan aina onnellinen loppu, ja lapsi päädy rakastavaan kotiin.

hyvään kotiin adoptoitavaksi?

lastani en muille anna. teen sitten vaikka abortin.

ja olenkin tehnyt, jo 2 kertaa.

Jos riskeeraan henkeni ja terveyteni joskus, en tee sitä jonkun lapsenkipeän euron vuoksi.

ei mikään hyvänteko ja itseisarvo sinällään. Aborttia en itse tekisi, vaan pitäisin lapsen, koska Suomessa on todella hyvä sosiaalipuolen tuki nykyään. Aikaisemmin tilanne on ollut täysin toisenlainen.

Iso kohtukuolemariski, että joutuisin raskauden ajaksi sairaalaan. Tosin kai mä tositilanteessa pitäisin lapsen jos se elävänä saataisiin. Ja varmaan mä mieluummin hautaisin lapsen kuin tekisin abortin. Mutta toivottavasti en tule raskaaksi, mulla on sterlisaatio.

annan odottamani lapsen adoptoitavaksi. Vaikka läheiset minut siitä tuomitseekin, vaikka olen saanut kuulla hylkääväni lapseni, ja vaikka se sattuukin. Tämä on lapsen kannalta paras ratkaisu.