Syntymäpäivien lahjapussit

Tuskin osaa moni nappula nykyisen yltäkylläisyyden keskellä edes arvostaa niitä lahjapusseja. Koko ajanhan niille tunnutaan ostelevan yhtä sun toista ja herkkuja pitäis aina olla tarjolla muutenkin.

Nousee karvat pystyyn kun kuulee että alakoululaiset saa 50e siitä hyvästä että ovat vieneet todistuksen kotiin. Kosketusnäytöllinen kännykkä on oltava ekaluokkalaisellakin, jolle ei viitsitä opettaa edes miten sillä kännykällä sitten voi jonnekin soittaa. Lahjapaketteja avatessa viitsitään vaivoin peittää pettymys, kun lahja olisi joka tapauksessa mieluummin otettu rahana, kun se on tärkeintä että on rahaa. Krääsää kun saa mielin määrin muutenkin.

Monet nykyajan kakarat eivät osaa arvostaa mitään, koska niillä on jo kaikkea. Enemmän ja uudempaa pitäis kyllä koko ajan olla. Materia on itseisarvo.

Syynä tähän idiootit vanhemmat, jotka omistavat elämänsä kulutukselle.

Että jos ei noita pikavippifirmoja nyt muka saada kuriin kun kurat on jo edellisellä sukupolvella housussa, niin pelottaa ajatella mitä tästä touhusta tulee, kun nykylapset täysi-ikäistyvät ja alkavat hankkia itselleen talousvaikeuksia koska eivät yksinkertaisesti ymmärrä, ettei 100 euroa hoopolla logolla varustetusta hupparista ole kohtuullinen hinta.

Jos siis se on ongelma, että on jo tarpeeksi krääsää muutenkin, vaihtakaa linjaa.

Kysykää myös lapsilta, tykkääkö ne itse saada noita pusseja, jos tykkäävät, eikös se ole pääasia!!

Kyllä aikuisetkin tuhlaa ihan itse turhaan (alko, tupakka, nyt pahimmat) ei nuo pussukat nyt ainakaan sairaaksi ketään tee.

Lasten pienestä ilostahan nyt on kyse, mutta kun ollaan Suomessa, kaikki sellainen kiva onkin kielletty.

Halloweenina ei anneta karkkeja, pääsiäisenä ei suvaita virpojia jne.

Annas olla jos on kyse aikuisen juhlimisesta, ei ole rajaa.

Ei sillä lapsella ole montaa juhlaa vuodessa, antakaa nyt pikkasen sen pipon löystyä. Ei ne pussit kenenkään moraalia pilaa, eikä teidän tarvitse sitä kasvatusmielessä ajatella.

lahjominen ja vieraiden pussukat ja karkit on sallittuja, lasten kohdalla tilanne muuttuu.

Minusta lasten juhlat pitäisi olla nimenomaan lahjoja täynnä toisin kuin jotkut aikuisten pippalot turhine hääkarkkeineen ja leikkeineen.

leikeistä voi olla monta eri mieltä, mutta vieraiden lahjominen on turhimmista tavoista turhin.

Höpö höpö se mitään opeta, että itsekin pitää saada jne. Meillä on kaveripiirissä lapsille jaettu pusseja ja ei ole jaettu, molemmat tuntuvat olevan lapsille okei. Eli pussi on kiva juttu, mutta jos sitä ei saa, niin ei haittaa.



Näin suhtautuu mielestäni lapsi, jonka perusarvot ovat kunnossa ja meillä on ilo tuntea tämmöisiä lapsia.



Itse laitan pussukkaan esim lakun tai purkkapötkön ja yleenäsä jonkun pienen joulukoristeen - meillä on on synttärit joulun alla.

Mä olen tällainen keskivertomutsi, joten meillä on synttäreillä aina se onginta ja toistaiseksi on riittänyt rusinapaketti, tikkari, tarra tms sinne pussiin, siis muutama tuollainen pieni juttu sinne pussiin.



Mä en ostaisi mitään isoa, koska en halua luoda sellaista tilannetta, että tulee kuluttamisen tarve kaveripiiriin. Toisaalta onginta on kyllä se kaikista odotetuin juttu. Siinä aikuiset leikkii, kaikki voittaa, on yllätystä jne.

lahjominen ja vieraiden pussukat ja karkit on sallittuja, lasten kohdalla tilanne muuttuu.

Minusta lasten juhlat pitäisi olla nimenomaan lahjoja täynnä toisin kuin jotkut aikuisten pippalot turhine hääkarkkeineen ja leikkeineen.

pariskunnilla ei ole tapana juhlia häitä joka vuosi, ja varsinkaan niin että kaikkien sukulaisten ja ystävien häitä myöskin juhlittaisiin joka vuosi.

Meillä ei toisaalta ollutkaan edes omissa häissä hääkarkkeja, leikkejä tai lahjoja vieraille.

Höpö höpö se mitään opeta, että itsekin pitää saada jne. Meillä on kaveripiirissä lapsille jaettu pusseja ja ei ole jaettu, molemmat tuntuvat olevan lapsille okei. Eli pussi on kiva juttu, mutta jos sitä ei saa, niin ei haittaa.

Näin suhtautuu mielestäni lapsi, jonka perusarvot ovat kunnossa ja meillä on ilo tuntea tämmöisiä lapsia.

Itse laitan pussukkaan esim lakun tai purkkapötkön ja yleenäsä jonkun pienen joulukoristeen - meillä on on synttärit joulun alla.

mutta se että jonkun mielestä taas voi olla törkeää tai vähintään noloa jos synttäreiltä ei mitään saakaan. Tämä on absurdi tilanne varsinkin jos kyseessä on natiaiset joilla muutenkin on jo kaikkea ja joille se tarra tai purkkapötkö ei merkitse yksinkertaisesti yhtään mitään.

kohtaa menee se raja

-kun lapsi tarttee (siis haluaa)

-kun lapsesta on kivaa

-on halpaa ja kiva juttu



niin missä kohtaa aikuinen laittaa jalan maahan ei osteta, ei tarvita, ei enempää tavaraa/ensin eroon vanhasta?



Ei kai missään koska tavaran kautta tullut ilo on ainoa oikea, muuten on kireä pipo..

meillä on ongintaa tai aarteenetsintää, joista saa jotain. Ja mä itse tykkään hankkia niitä kivoja pieniä krääsäjuttuja. Itse -76 syntyneenä niitä oli joillain synttäreillä ja oli kyllä hieno juttu. Ihan samalla asenteella tuntuu sekä omat lapset olevan, että vieraat. Koskaan ei ole tullut vastaan lasta, joka olisi vähätellyt pussia tai ollut siitä välittämättä. Ja synttäreitä on tullut pidettyä jo lähemmäs 20 kappalta. Asutaan alueella, jossa paljon omakotitaloja ja varakkaita perheitä, joten voisi luulla, että nämä on lapsia, jotka saa mitä vaan. Mutta suuri osa näistä on myös lapsia, jotka käyttää sisarusten vaatteita, vanhemmat hankkii kirpparilta jne. Harva oikeasti saa aina jotain ylimääräistä tai mitä haluaa, joten se pieni pussukka, jota ei ole edes tarvinnut haluta, sen vaan saa, on oikeasti normaalista poikkeavaa ja siksi juhlistaa tilaisuutta erityisesti.



Ei kai kukaan sano, että se on se juttu, josta tulee aito ilo. Mutta se on yksi pieni lisä siinä ilossa, joten mitä pahaa siinä on?



Ja meillä ainakin lapset ovat enemmän innoissaan antaessaan lahjoja ja suunnitellessaan niitä kuin saadessaan lahjoja, joten synttärisankari saa myös iloa siitä.



Ymmärrän sen, ettei haluta krääsää. Meillä karsitaan lasten leluja jatkuvasti, jos eivät niillä oikeasti leiki. Mutta lapsilla kun on usein sellainen vaihe, että se pieni krääsä on ihanaa, tytöillä varsinkin, pojilla oma krääsänsä. Ja se kyllä on lähinnä aivoista kiinni - joskus aikaisemmin se oli sitä, että tytöt keräsivät nappeja, pitsejä ja nauhoja - se oli sen ajan krääsää, nyt se on jotain muuta.