Nyt keitti.

Olen esikoisen koulun vanhempainyhdistyksessä erään toisen äidin kanssa (on siellä siis toki muitakin).



Tämän kyseisen äidin lapsi on meillä vähintään kaksi iltapäivää viikossa, usein enemmänkin.



Nyt minä sanoin, että olen menossa leikkaukseen, enkä välttämättä jaksa lähteä kahvittamaan opettajia leikkauksen jälkeen. En siis tiedä ennakkoon kuntoani.



Tämä äiti selitti, että hän ei töiltään jouda, mutta että "minun pitää nyt vain päättää, että menen". Hänen mielestään minä "kiukuttelin", kun sanoin, etten voi luvata varmuudella.



Olen osallistunut yhdistyksen toimintaan enemmän kuin hän on (vaikka olen sairastanut tässä koko vuoden jo) ja muutenkin juossut vaikka missä koulua auttamassa ja siis koko ajan passannut häntäkin jatkuvasti!



Argh.