Onnistuin tänään jättämään oman pääni autonoven väliin. Kysyttävää? ev

Mäkin onnistuin pahoinpitelemään itseni toissa-aamuna autonovella - mustelma on myös poskipäässä, mutta vasemmalla. Ihmeen pieni mustelma tuli, kun haudoin sitä heti pitkän tovi jäillä. Veri lensi nenästä silti, vaikka nenää ei edes osunut! Mutta kyllä on mukava näyttää perheväkivallan uhrilta!



T: kohtalotoveri

kirjaa lukien. Luin selälläni ja painava paksukantinen kirja putosi kulma edellä silmäkulmaan.

Minäkin painelin silmäkulmaa pakastepussilla (miniporkkanat toimivat! Mutta varmaan myös keittovihannekset ajavat asiansa.) , mutta ensin piti ottaa lukua autossa kaupan parkkipaikalla ja ajaa siitä toivuttuani vielä puoli kilsaa kotiin.



Olen tässä aamun siivoillut ja tein jopa itse lohkoperunoita lapsille : nolla kolahdusta, nolla haavaa ja nolla palovammaa. Mutta vielähän tässä on loppupäivä aikaa teloa ittensä. Autoilemaankin pitäisi lähteä...



Ap

opetin yksivuotiaalleni viime äitienpäivänä sanan "saatana", kun läimäytin autonoven päähäni. Niin monta kuukautta varoin kiroilua, ja sen kerran kun se suustani kaikessa siinä kivussa pääsi, lapsi toisti sitä koko loppupäivän ;-).

Minä olin onneksi yksin kipuineni. Yksivuotias ja saatan ovat aika "koominen" yhdistelmä, kieltämättä... Mutta aiheesta kirosit! :)



Ap

(sekä meidän muiden tielläliikkujien turvallisuuden) - etkö voisi, ap, harkita edes 500m kauppamatkan kulkemista muutoin kuin autolla?

Olin tulossa autolla kaupungilta (matkaa noin 5km) ja ennen kotia poikkesin vielä lähikauppaan hakemaan maitoa, jauhelihaa ja suklaata. Yleensä kuljenkin lähikauppamatkat jalan. Tosin olen juossut puolimaratonejakin, joten pitempikään matka jalan ei tuottaisi ongelmia. Usein vain ajanpuute vie autonrattiin.



Ap

mutta sormia varpaita ja raskaana ollessa mahaa vasten olen paukauttanut jonkun kerran auton oven. Kun unohtuu nämä ulottuvuudet :D

Mä olen monesti satuttanut korvani auton ovella, nyt on jopa vaikea hahmottaa miten sen aina onnistun tekemään. Olen myös saanut huuleni auki&turvoksiin käveltyäni avonaista ovea päin pimeässä, siis se oven kapea sivu osui minuun. Kerran myös mottasin itseäni silmään kun yritin siirtää mattoa...näitähän riittää. Joskus vuosia sitten oli joku perheväkivallan vastainen kampanja ja julisteissa luki, montako ovenkarmia ja sohvapöytää pahoinpitelee naisia vuosittain...minun kohdalla niin käy usein kyllä ihan oikeastikin!

auton oven väliin pään jättäjä!



Täällä myöskin mennään aina päin ovenkarmeja ja pöytiä. Mustelmia piisaa.

En tiedä miten se tapahtui, mutta niin vaan kävi, että jotenkin sakset luiskathivat ja leikkasin samaa kättä.

serkkuni on jättänyt korvanlehden autonoven väliin.

Täällä oli joskus juttua siitä yhdestä öisin valvovan vauvan äidistä, joka hirmuhirmuväsyneenä meni jääkaapille. Sitten se yritti laittaa ovea kiinni mutta ei mennyt. Takoi ja takoi, ja ihmetteli samalla kovasti miksi päähän sattuu. Oli oma pää välissä.



Multakin on jäänyt tukka pari kertaa oven väliin. Sellaista sattuu.



Ai niin, se kysymys. Sattuiko sua?

Oikealta puolelta meni silmäkulma mustaksi (näytän arvatenkin huomenna perheväkivallan uhrilta!) ja vasemmalta puolelta kipeytyi niska. Pääni jäi siis sulkeutuvan oven ja katonreunan väliin. Käsissäni oli ostoksia (unohdin ostaa muovipussin ostoksille), enkä ehtinyt tehdä mitään, kun kyljelläni auki töytäisemäni autonovi pamahti takaisin päin ohimoa.



Kerran aiemmin olen onnistunut jättämään pääni vessanoven väliin, kun heitin ovenraosta likapyykkiä pyykkikoriin ja suljin oven ennen kuin olin ehtinyt vetää pääni pois välistä.



Tätä lukiessa tulee kyllä mieleen, että taidan olla oikea koheltaja..! Minulle tulee myös hyvin usein palovammoja sormiin ja käsivarsiin. Yritän tehdä kaiken aina niin nopeasti ja pätevästi.



Kerran poltin kuumalla uunipellillä mojovan palovamman raskausvatsaani, juuri navan yläpuolelle.



Ap

Olin aikanaan verenohennuslääkityksellä ja mustelmiahan tuli aivan hirmuisella vauhdilla ja todella herkästi ja suuria, ruokalautaselle kalpeni suurimmat. Arvaas miesparan oloa kun kesällä kaupassa olin sääret kuin pesismailalla muokattu, jättimustelmia täynnä (ahdas makkari ja kroonisesti kolhin kinttuni unisena sängynjalan yläkulmaan) :D, samoin onnistun aika kolhasemaan ovenkahvoihin ranteeni (en tosiaan tiedä miksi usein törmään niihin) joten oli sitte ranteissa pitkulaisia sormenlevyisiä mustelmia.



Siinä sitte t-paidas ja sortseissa käppäilin kaupoilla ja mies kalpeana vieressä. Katseita varmaan tuli muttei sentäs kukaan sujauttanu turvakodin puhelinnumeroa mulle tai miehelle lyömättömän linjan. Onneksi on huumorintajuinen mies :)

hällä on tapana jättää päänsä vähän väliä johonkin väliin, auton oven, auton ikkunan tms. :)

Itsekin. Ja tosiaan ihan sulkemalla sen oven unohtaen pääni sisään.

Kyljet (lantio) mulla on myös kovilla, sillä kolauttelen niitä usein ovenkarmeihin. Karmit vain ryskyy!



Mies kutsuu mua "kanttaajaksi". Kuljen täällä sisälläkin niin vauhdilla, että vedän sen enempiä ajattelematta mutkat suoriksi ja sitten taas sattuu! Mustelmia tulee myös paljon kinttuihin, enkä seuraavana päivänä enää muistakaan, mistä mikäkin mustelma on tullut eli mihin sen löin.



Ap

joka on jättänyt päänsä esim. oven väliin. Kiitos, että pelastitte päiväni.

koska teitä on muitakin! Ihan mahtavaa! Tai siis...

Saapa nähdä, mihin huomenna taas sattuu?!



Ap