Kannattaako hakea toisen kerran pedagogisiin opintoihin, jos ei ekalla kerralla pääse?

Itsekin hain kaksi kertaa koulutukseen, jossa on haastattelu. Molemmilla keroilla haastattelivat 20 ihmistä, toisella kerralla eivät mua kuulemma edes muistaneet edellisvuodesta.



Itsellä kävi just noin kanssa, jännitin tosi paljon. Tokalla kerralla olin paljon paremmin valmistautunut ja meni hyvin ja sisään pääsin.

Olin tietysti miettinyt etukäteen asioita mutta jotenkin yllätti se, mistä aiheista keskusteltiin. Kun haastattelija sanoi, että kiitos, tämä riittääkin, oli sellainen olo että "enhän mä vielä päässyt kertomaan kunnolla, kuka olen..".:)

ap

Minä pidin haastattelua hyvin pintapuolisena ja pääsin läpi.

No haastikseen luettu artikkeli käsitteli opetusmenetelmien ja open roolin muuttumista. Minulta kysyttiin, mitä menetelmiä hyödyntäisin. Ja myös opiskelemastani aineesta, että mikä siinä on tärkeää ja itseisarvoista. Tuo menetelmien käyttämisen kysymys jäi kaivelemaan, koska se on niin monitahoinen kysymys ja en ehkä päässyt selittämään, mikä varsinainen kantani on siihen aiheeseen (mielestäni siis menetelmät voivat saada myös liikaa painoarvoa ja voi mennä harakoille koko homma). Ylipäätään haastattelussa konstruoitui minusta kovin idealistisena koko open homma tai siis tuli tunne, että onhan se hienoa visioida kaikenlaisia opetusmenetelmiä mutta toisaalta omasta mielestäni pitää myös olla jalat maassa ja pysyä perusasioissa.



Toisekseen en ole vielä suorittanut kaikkia opintoja, joita tulisin opena opettamaan joten löysin itseni spekuloimasta, että ne asiat, joita en ole vielä lukenut, olisivat oppiaineessa tärkeitä.:)

ap

Se niiden tekemä arvio ei muutenkaan ole mikään lopullinen totuus. Kysymykset ovat todella pintapuolisia ja tilanne on niin lyhyt, että ei siinä voi tehdä ihmisestä mitään syväluotaavia analyyseja. Täysin sattumaa, kuka sinne pääsee. Jos ulkoinen olemuksesi miellyttää juuri niitä haastattelijoita niin sekin vaikuttaa. Riippuu myös vähän mihin olet hakemassa minkälaiselta kannattaa näyttää.



Eivätkä siinä prosessissa karsiudu välttämättä edes ne oikeasti epäsopivat, vaan jos sellaiset osaavat pelata korttinsa oikein niin hyvinkin pääsee sisään. Mielestäni valintaprosessi on toimimaton. Sama kuin arvalla heitettäisiin.

Mietin, mitä tuossa haastattelussa voidaan korostaa, koska ammatin oppii vasta työssä. Ekstrovertti ei välttämättä ole motivoitunut ja oppilaista kiinnostunut vaikka muuten pärjäisikin hyvin työssään, introvertti taas on mahdollisesti huonompi ryhmänhallinnassa ym. mutta voi taas olla motivoitunut. Miten tuollaisetkin asiat voi oikeasti selvittää jossain haastiksessa?:)

ap

jos tuo on unelmajuttusi ja kivempaa ei tiedossa. Eikös vaikka oikikseenkin ole ihan ok hakea sen seitsemän kertaa?



Monet voi olla kipsissä ja hölistä mitä vaan erilaisissa hakutilanteissa, vaikka ovat itse asiassa (esim. opettamisessa) maailman parhaita. Kyllä ne valitsijatkin tämän tietävät ja tuskin miettivät sitä olitko siellä vuosis sitten.

viisaampi ja relampi, se on varma

ei päässyt kaksi erittäin introverttiä henkilöä. Heistä kumpikaan ei ole missään yhteisissä jutuissa mukana alkaen normaaleista lounaista ja kahvittelusta tauoilla. Eivät koskaan sano mitään paitsi porukassa. Heidän seurasssaan tulee tunne, että ovat kovin ujoja. En tiedä, miten he ovat käyttäytyneet haastattelussa, mutta epäilisin, että ovat kovasti jännittäneet. Ilmeisesti tämäntyyppistä ei pidetä opettajille hyvänä. Tässä ei siis mitään syvää analyysiä, vaan ihan omia ajatuksia yleisellä tasolla. Harmi sinänsä, että joku pieni haastattelu, jossa voi kuka tahansa jännittää, voi torpedoida hyvänkin opettajan tulevaisuuden. Sinuna hakisin uudelleen.

eivät siis porukassa puhu mitään, vain yksittäisille ihmisille.

Olen itsekin opiskellut kasvatustiedettä sivuaineena ja suurin osa opinnoista oli yksinkertaisten asioiden tekemistä monimutkaisen kuuloisiksi sivistyssanojen ja mitääntarkoittamattomien ilmaisujen avulla. Se oikea ja tärkeä asianydin peittyi pahasti tuohon ylimääräiseen kuorrutukseen.

omaan opetettavaan aineeseen, ei kasvatustieteisiin. Kyse siis oli, mikä omassa opettavassa aineessa on itseisarvoista.

ap

Alussa siis piti lyhyesti esitelmöidä artikkelista, josta sitten keskusteltiin (ja jonka sisällöstä tuolla ylhäällä kerroinkin). En siis ole toivottoman ujo ja aivan sieltä introverteimmasta päästä mutta tuo artikkelipresentaatio meni myös aika kädet täristen. Tiedän, että tuo ei ole vahvuuksiani mutta harmittahan se aina.:)

ap

Tunnen itse yhden opettajan toimivan ihmisen, joka on kyllä kovinkin ekstrovertti, mutta muuten hyvin suvaitsematon ja ahdaskatseinen, myös epäoikeudenmukainen. Omasta mielestäni tällainen henkilö ei sovi opettajaksi, mutta tuollaiset seikat eivät soveltuvuushaastattelussa tule ilmi.



Hain itse aikanaan noihin opintoihin ja minulta, joka olin silloin 2. vuoden opiskelija, kysyttiin mitä oppikirjoja ottaisin käyttöön oppilaille (yläkoulussa siis). Aika typerä kysymys minusta, koska a) mistä 2. vuoden tai minkään vuoden opiskelija voi tietää mitä oppikirjoja on olemassa tai kuinka moni niihin on perehtynyt ennen opeopintoja? b) eihän yksittäinen opettaja niistä voi täysin itsenäisesti edes päättää.



En tiedä miten tämä mittasi soveltuvuutta?! Ehkä siinä oli ajatus, että onko ihminen perehtynyt alaan, mutta ehkä tuo ei siihenkään ollut kovin hyvä kysymys.

omaan opetettavaan aineeseen, ei kasvatustieteisiin. Kyse siis oli, mikä omassa opettavassa aineessa on itseisarvoista.

ap

mutta meidän alalla pedagogisiin pääseminen onkin haastavaa.



Toisen ja kolmannen kerran välillä oli pari vuotta, eivätkä haastattelijatkaan olleet samat, joten eivät tienneet / olleet tietävinään, olenko hakenut aiemmin. Kerroin hakeneeni ja olevani niin varma "kutsumuksestani" että halusin hakea vielä kerran. Luulisin, että tuo kertoo jotain motivaatiosta.



Minä kyllä kypsyin paljon noiden parin välivuoden aikana. Jälkikäteen en yhtään ihmettele, etteivät ottaneet keskenkasvuista idealiminää aiemmilla kerroilla. Ehkä sinunkaan tapauksessa ei ole kysymys persoonan sopivuudesta vaan ehkä kypsymättömyydestä..? Ensi kerralla sinulla on joka tapauksessa kokemusta ko. tilanteesta, joten menee varmasti paremmin!

Eli ap, ehdottomasti sinun kannattaa hakea uudelleenkin. Jos nyt saisitkin matalat pisteet niin ensi vuonna ne voivat olla aivan eri! Kokemusta on. Haastattelijatkin voivat vaihtua ja voi tulla senkin takia eri pisteet.

Vanha ketju, mutta tuli vastaan haulla ja on pakko vastata tähän haastattelevan osapuolen roolissa: ilman muuta uudestaan. Tämän ketjun aloittaja toivottavasti on pedagiset jo suorittanut, mutta muille tällaisia terveisiä. Voit karsiutua pois vain siksikin, että joukossa on ollut tällä kertaa sinua parempia, mutta haastattelijat eivät voi valita kaikkia. Tänään juuri haastatteluryhmän kanssa harmittelimme, että valitsematta jäi monta varsin lupaavaa hakijaa, kun kiintiö oli pieni. Olisi tehnyt mieli sanoa (ainakin melkein) kaikille, että ensi vuonna uudestaan.