G: "Pakkokeskusteletko" hiekkalaatikolla muiden äitien kanssa?

En ala keksimällä keksimään juttua jos mitään asiaa ei ole ja inhoan turhaa lässytystä.

joten tietysti jotain sanon siinä vieressä istuvalle ihmiselle. Hyväpäivääkirvesvartta. Muutenhan tulisi ihan outo, vihamielinen tunnelma. En tajua niitä, jotka istuvat mitään sanomatta ja luulevat, että jos avaa suunsa, on pakotettu ylimpään ystävyyteen toisen kanssa koko loppuelämäksi.



Hyvät käytöstavat on monelta nykyään hukassa.. "Pakkokeskustelu".. moinen termi on aivan hirvittävä.. Huh! Jos ei halua kenellekään sanoa mitään, kannattaa muuttaa jonnekin keskelle metsää asumaan. Ei tule ketään vastaan.

puistoissa niin juttelin ihmisten kanssa jonkin verran. Minusta oli kiva kun jollain oli vaikka samanikäinen lapsi, keskustella kokemuksista ja päivähoitohakemuksista jne. Nyt kun lapsia on kaksi, esikoinen jo kohta 6 v ja kuopus 2,5-vuotias, en oikein jaksa enää jutella. Hymyilen kyllä ja juttelen, jos joku tekee aloitteen, mutta lähinnä ne "pakolliset" eli en ala hirveästi keksimään mitään muuta puhuttavaa tai jatka keskustelua pitkään. Monia kyllä moikkailen ja kommentoin joskus, jos jotain tapahtuu tms, mutta jotenkin olen vähän "väsähtänyt" tuohon puistoiluun ja todennut, että olen mieluummin välillä rauhassa jos lapset leikkivät sovussa/yksin jotain.

Kuten joku aiemmin totesi, kuuluu small talk/jutustelu tällaisessa tilanteessa hyviin käytöstapoihin. Ei vaadi kummempia sosiaalisia taitoja ja on mukavaakin.

Minusta jutustelu vieraitten kanssa ei ole ollenkaan mukavaa.