Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä lopetti koulukiusaamisen kohdallanne/lapsenne kohdalla?

Vierailija
06.05.2012 |

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
06.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja opintojen aloittaminen isommalla paikkakunnalla. :(

Vierailija
2/13 |
06.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja vieläkin ottaa päähän kun en pysty muistelemaan porukassa iloisella äänellä kouluaikoja.. niinkuin muut tekevät



Olen siis jo liki 60v ja vieläkin sattuu

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
06.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pääsin pois pikkukoulun kaikenkattavasta sylkykuppina olemisesta. Lukioon eivät sitten enää tulleet ne pahimmat kiusaajat, eivätkä muut ilman heitä enää jatkaneet.

Vierailija
4/13 |
06.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja vieläkin ottaa päähän kun en pysty muistelemaan porukassa iloisella äänellä kouluaikoja.. niinkuin muut tekevät Olen siis jo liki 60v ja vieläkin sattuu


Tosin olen 'vasta' 45 v.

Vierailija
5/13 |
06.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

loppui myös koulukiusaaminen.



Mutta kyllähän ne samat ihmiset vieläkin jaksavat keksiä jtn kivaa sanottavaa jos samaan paikkaan osutaan, mutta eipä paljon kiinnosta enää.

Aikaa kulunut lukion loppumisesta (ja kiusattu ekaluokasta lukionloppuun) jo 10v.



Nykyään kyllä lähinnä säälin niitä, jos heille ainut tapa voida hyvin ja saada nautintoa on minun morkaaminen, nin ei mene heilläkään hyvin.

Vierailija
6/13 |
06.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

sanomaan kuuluvasti ihmetellen, (varmana että kisaaja on väärässä) saman, mitä kiusaaja sanoi. Siis kiusaaja jonossa: "Hyi

yök, mikä paita sulla on." Kiusattu sanoi kovaa ja ihmetellen: "Sanoitko yök mikä paita sulla on?" Tai "M. sanoo, että mä haisen. Sulla taitaa olla nenässä jotain vikaa!" Tai kovaan ääneen niin että kaikki kuullee: "M löi minua."

Mutta tässä oli hyvä puoli se, että kiusatulla oli kavereita, jotka osallistuivat ajatukseen, että kiusaaja teki väärin ja kiusaaminen oli enimmäkseen sanallista ihan muiden kuullen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
06.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

olla ekalla tai tokalla luokalla kun minua kiusattiin. Olin hiljainen ja perheen ainmoa lapsi.

Kiusaamisen lopetti väkivalta -hakkasin kiusaajani hiljaiseksi ja sain siitä lähtien kulkea rauhassa.

Hyvin muistan tapahtumat yli 30 vuoden jälkeenkin.

Vierailija
8/13 |
06.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitkään oli kaikkea pientä ja sitten tuli ensimmäinen pahempi tapaus. Siis olin jo pitkään ennakoinut, että se ipana on selvä kiusaajatapaus ja kaikkea pientä siinä oli jatkuvasti lisääntyen.



Otin opettajaan yhteyttä ja tilanne ei ollut ehtinyt kroonistua, joten opettajan tosi tyly puuttuminen lopetti. Se ei ollut mitään kivaa vaan kiusaaja istui opettajan kanssa itkemässä toista tuntia. (luokka oli erkkaopen kanssa sen ajan) Sen jälkeen vielä meni kotiin viestiä jne. On jättänyt lapsen kokonaan rauhaan. Tosin olen kuullut, että nyt sama on siirtynyt toiseen lapseen. Valitettavasti. Toivottavasti ne vanhemmat aktivoituu kanssa nopeasti.



Kiusaamisen ongelma on siinä, että alussa se on helppo lopettaa. Se on kuin tupakka. Mitä kauemmin polttaa, sitä vaikeampi päästä eroon. SAmoin kiusattu on voi joutua "ikuiseksi" uhriksi ja mikään ei enää auta, kun siitä tulee tapa jollekin tai joillekin. Kerran keksitty kohde on aina se sama. Tästähän oli tehty tutkimuskin, kuinka jo päiväkodissa jotkut joutuu kiusatun asemaan ja mitä kauemmin ovat siinä, sitä vaikeampi siitä on päästä pois. Siksi vanhemmat, olkaa tiukkoina heti alkuunsa. Hysteerinen ei pienestä sanailusta tarvi olla, mutta eiköhän jokainen tiedä, koska raja on ylitetty ja siinä alkaa olla systemaattisia piirteitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
06.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selvisin syrjimiskiusaamisesta siten, että lopetin välittämästä syrjijien seurasta. Olin itse itseni paras ystävä ja tein juttuja itsekseni enkä osoittanut kärsiväni siitä. Kun syrjijät tarjosivat seuraansa kuin armonpalaa, niin kieltäydyin.

Vierailija
10/13 |
06.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ekalla: löin kiusaajaltani isäni kehoituksesta "nenän poskelle"



Kutosella: kerroin asiasta äidilleni, joka soitti kiusaajien äideille, koululle tuli ulkopuolinen kuraattori selvittelemään tilannetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
06.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun kiusaajille alkoi tulla vähän enemmän ikää ja järkeä päähän, niin alkoi vähenemään eli lukioiässä. Ja ne pahimmat pöntöthän eivät sinne lukioon tulleet.

Vierailija
12/13 |
07.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itseäni kiusattiin erityisesti viidennellä luokalla, koska murrosikä alkoi kohdallani aikaisin ja kehityin muita nopeammin fyysisesti.. Kiusaaminen loppui vasta seiskalla siihen, että en välittänyt asiasta, olin vain ystävieni seurassa. Lisäksi muutkin luokassa alkoivat pitää kiusaajia nimenomaan lapsellisena ja naurettavana



Minusta siis piirrettiin pilakuvia (myös luokan liitutaululle), kyseltiin rintaliivien kokoa, "paukuteltiin" rintaliivien olkaimia, kaiveltiin kuukautissuojia repusta ja kyseltiin että onko tamponi hyvin tms.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
07.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikään muu ei lapseni kohdalla auttanut.



Olin sitä ennen ollut tuhat kertaa yhteydessä seuraaviin tahoihin:

- luokanopettaja

- kiusaajien vanhemmat

- rehtori

- oppilashuoltoryhmä

- koulutoimenjohtaja

- hallintopäällikkö (rehtorin esimies)

- kaupungin lakimies

- koulupsykologi

- koulun erityisopettaja

- koulun terveydenhoitaja

- aluehallintovirasto



Aluehallintovirastosta sain kaikkein asiallisinta ja objektiivisinta neuvontaa. Tosin ymmärsin, että he voivat auttaa vain, jos koulu tekee jonkin päätöksen tai antaa arvosanoja, joiden perusteluihin en ole tyytyväinen. Koska tästä ei ollut kysymys, vaihdoin lapseni toiseen kouluun.



Ainakaan Espoossa ei edes Kiva-kouluissa haluta puuttua kiusaamiseen. Sivistystoimen virkamiehet kyllä kuuntelevat, mutta vastaus on loppujen lopuksi aina se, että "koulu päättää itsenäisesti näistä asioista".



Uudessa koulussa on mennyt loistavasti, mutta olen antaut lapselleni ihan uudet käyttäytymisohjeet: välitä vain omasta hyvinvoinnistasi, välttele heikkoja rumia epäsuosittuja ja lahjattomia, mene aina vahvemman puolelle. Lopputulos: hän ei ole kiusattu, vaan uudessa koulussa kiusataan rankasti muutamaa muuta oppilasta.



Jos joku vielä kerrankin kiusaa lastani, teen saman tien rikosilmoituksen tai lastensuojeluilmoituksen. Tyhmää, mutta minkäs teet, kun koulu ja muut vanhemmat ovat täysin välinpitämättömiä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän viisi viisi