Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi mun on niin vaikea sanoa: Minä rakastan sinua?
06.05.2012 |
Siis miehelleni olen sanonut tämän elämäni aikana ehkä viis kertaa (yhteistä taivalta 3 vuotta) ja silloinkin jännittänyt kauheesti ja yöllä peiton alla just ennen nukahtamista tuon sanonut.
Yleensä se menee niin että kysyn mieheltä>; rakastathan sä mua vielä? Ja mies vastaa että toki, entä sä?, johon vastaan että juu ja sit pussaillaan. Et miehellekin se on äärimmäisen vaikeaa sanoa mulle nuo sanat ilman kiertoteitä..
Esim. meillä on ihan pieni vauva ja vaikka olen yksin kotona vauvan kanssa niin mun on tosi vaikea sanoa sille vauvallekaan että rakastan sinua. Miksi ihmeessä?
Kun minä olin pieni, meillä kotona ei kukaan koskaan sanonut että rakastaa, voisko johtua siitä? Miten tähän voisi oppia, sanomalla sen joka päivä?
Kommentit (7)
En ole koskaan oppinut sanomaan rakastavani. Meillä ei lapsuudenkodissa sanottu sitä eikä siellä pussailtu eikä halailtu. (mykkäkoulua oli sitäkin enemmän)
Mieheni kanssa olen ollut 25 vuotta, enkä ole koskaan sanonut rakastavani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vaikka sanoisit ensin tosi usein, että "kulta tykkään susta hirveästi". Vaikka joka päivä. Tai että "olet ihana". Tai "rakastan sun silmiä. Ja käsiä." Ja sitten jossain vaiheessa huikkaat sille jossain rennossa tilanteessa esim. ovensuussa "kulta rakastan sua, hauskaa päivää"
Jostain luin joskus, että tällainen saattaisi toimia.
Sano se vaikka jossain sellaisessa tilanteessa, kun sulla itselläsi on tosi hyvä olo ja ehkä vähän sellainen spontaanikin olo. Harjoitus myös tekee mestarin! :)
Sanon kyllä miehelle aika usein, että rakastan häntä. Tosin sanon sen "rakastan sinua" ja sellaisella vähän lässyäänellä, en osaa sanoa sitä ns. normaalisti saati että sanoisin "mä rakastan sua". Meilläkään ei koskaan kotona sanottu että rakastaa, luulen että se vaikuttaa. Omille lapsille aikanani haluaisin voida sanoa rakastavani, mieheni sanoo lapsilleen joka ilta rakastavansa heitä. Kateeks käy...
Sun muuten vaikea kertoa tai näyttää tunteitasi. Ilmaisetko mielipiteesi? Meillä tuli yleensä kotona riitaa vanhemmille kun keskusteltiin asioista enkä minäkään osaa nyt aikuisena riidellä rakentavasti tai sanoa mielipidettä kun pelkään sen johtavan riitaan. Helpompaa olla samaa mieltä ja tukahduttaa omat tunteet. Ihan sairasta mutta niin se menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meilläkää ei kotona ikinä sanottu, että mä rakastan sua. Ja kun aloin seurustelee mun miehen kaa, niin mun oli vaikee alussa sanoo, että rakastan sua, ku se tuntu jotenkin niin typerältä. En ollu kellekkää sanonu sellasta ja se tuntu niin luonnnottomalta. Sit ajan kaa siihen tottu ja osas sen sit sanoo. Ja lapsen kun sain, niin piti sitäkin vähän opetella, että osaa sanoo lapselle, että "rakastan sua". Mä sanonkin sit yleensä lapselle sen, kun se menee nukkuu :) hyvää yötä ja mä rakastan sua. Se tulee ihan luonnostaan. Alat vaan sanoo sitä vaikka joka päivä, vaikka se tuntuu varmasti oudolta. :)
Alue: Aihe vapaa
Joten kun opettelin sitä sanomaan, tuntui pälliltä.
Nykyään tulee ihan luontevasti miehelle ja lapselle. Viljelen sitä päivittäin, kun on niin kiva sanoa se ääneen!