Apuaah! Musta pitäis tulla LÄHIHOITAJA
Niin työnantajani sanoi että kouluttaisi mut lähihoitajaksi(olen päiväkotityössä) Ja sopimus pitäis alkaa syksyllä. Mua hirvittää jo valmiiksi sairaalajakso (5 vko) En kestä piikkejä enkä muutenkaaan sairaaaa!!!!OOn 20 min jalat ojossa kun mun lapselta otetaan verinäyte!!!!) Voinko muka opiskella lähihoitajaksi näillä perusteilla?
Kommentit (21)
mielipidettäni. Mut on kuolutettu tiukan kurin mukaan. Mullaon muitakin ammatteja, joisa pystyisin loistamaan ihan kevyesti(piirrustus)
Tykkään työstäni tällähetkellä lastehhoitajana, mutta en haua (ehkä) opiskella alaa!
olin ja olen edelleenkin itsekkin piikkikammoinen.. Ilmoitin koulussa että minua ei saa pistää kun harjoiteltiin. Pistin aluksi neulatyynyyn ja asennoiduin niin että pystyin ongelmitta pistämään muita. Sairaalassa insuliinin pistäminen ja verensokerin mittaus pelkällä neulalla onnistui hyvin. ELI relaa, hengitä ja asennoidu niin että kyllä mä pystyn tähän. Eihän sua siellä pistetä :)
On vaan vaikea kouluttautua lähihoitajaksi kun se ei oo mun unelma ammatti milään muotoa! Umelma-amattiin olen valmistunut jo , mutta unelma-ammattiduunia ei oo sit löytynytkään!!!! En tiiä olisko parempi olla kotona ja tehdä sellaista mistä pitää.
Neulakammo ei ole mitään pelleilyä, tiedän sen itsekin. Yleensä oksennan, pari kertaa olen pyörtynytkin, kun pitää pistää neulalla.
Olen todella neulakammoinen ja sairaalakammoinen, Miksi mun pitäis kouluttautua lähihoitajaksi? Munkai täytyy sanoa huomenna et EI.
Suosittelisin unohtamaan nuo lähihoitaja-opinnot. Jollei se ole se mistä olet haaveillut muodostuu se liian raskaaksi.Raskas ala. Niin ja kysymykseesi, kyllä hoitoalalla täytyisi sietää piikkejä, ennemmin tai myöhemmin. Nimim. nähty on.
tiedän tunteen, ton neulakammon suhteen siis.. itse kans siitä kärsin ja muutamia vuosia sitte vapaa ehtoisesti alalle valmistuin, koska tykkään muuten hoitotyöstä. piikittämis harjoituksista selvisin hyvin, vaikkakin itku pääs monesti harjotuksissa, ei kivusta vaa pelkästä pelosta :D mut siellä koulussa kyl harjotellaan tosissaan kunnolla nukkeen ennenku kukaa lähtee pistämään oikeeseen ihmiseen :) ja siinäki vaiheessa ammattitaitoinen opettaja vieressä.. joten uskoisin et piikitys harjotukset ei ainaka koituis sun kohtaloks lähihoitajaks opiskelussa.. :) ja mitä minä tätä työtä tehny ja kuullu ni harvassa paikassa nykyää lähihoitaja pistää muuta ku insuliinia tai ottaa verensokeria, mitkä on niin pieniä neuloja et se ei edes tunnu pistämiseltä. monessa paikassa lihaksee pistot yms hoitaa sairaanhoitaja..
Mutta jos sua ei oikeesti alan opiskelu kiinnosta ni kannattaa miettiä useemmin ennenks lähtee opiskelee. Jos ei motivaatiota löydy ni tuskin jaksaa painaa harjotteluita ja kursseja läpi..
Tsemppiä kuitenkin :)
terv. piikki/neulakammoinen lähihoitaja
On vaan vaikea kouluttautua lähihoitajaksi kun se ei oo mun unelma ammatti milään muotoa! Umelma-amattiin olen valmistunut jo , mutta unelma-ammattiduunia ei oo sit löytynytkään!!!! En tiiä olisko parempi olla kotona ja tehdä sellaista mistä pitää.
Sama tilanne mulla. Eli unelma-ammatti jo löytyy mutta ei töitä. Rupesin opiskelemaan lähihoitajaksi mutta itse haluan nimenomaan hammashoitajaksi, en missään nimessä pysty tekemään lähihoitajan työtä (pahin olisi esim. sairaalassa tai jossain vanhusten hoitokodissa).
Mulla on menossa parhaillaan tuo hoito ja huolenpitojakso ja siinä työharjoittelu vuodeosastolla ja olen aivan järkyttynyt. Koko ajan ahdistaa todella paljon, ihan kotonakin (ei vain työssä). Nyt on puolet harjoitteluajasta takana mutta olo ei ole helpottanut lainkaan, työ on kamalaa mulle. Toivottavasti selviän tästä selväjärkisenä :/. Eli tätä ei mulle enää koskaan.
KUULUT ITSE Psykiatriseen hoitolaitokseen.
Ehkä kyllä et ole sopiva lähihoitajaksi, koska kyllä pistäminen ym.sisältyy koulutukseen ja se tulee osata.
Eikö siinä työpaikassa voisi kouluttautua johonkin muuten sellaiseen ammattiin, jossa ei tarvitse pistää? Miten olisi joku lastenohjaaja tai vastaava?
Voin kertoa sinulle että alkukauhistuksen jälkeen on ihan eri asia että otatko itse näytteitä/piikitätkö toisia vai oletko sinä tai lapsesi potilaan paikalla. Itse jännitän ihan hirveästi ja hyperventiloin jos minulta otetaan näytteitä, mutta kun itse otan näytteitä niin ei tunnu missään. Työ-sinä ja potilas-sinä ovat kaksi niin eri asiaa. Toki, eivät kaikki varmasti samalla tavalla toimi. Kokeile. Ehkä sinulla menisikin oikein hyvin.
t. labrahoitaja
mua hirvittää oikeesti piikit.! Pystynkö ikinä siis suoriitamaan koetta? Oon jo 40v, ja pitäis tietää mitä tekee!
Mullakin kauhee piikkikammo: ihan paniikkikohtaus meinas tulla, kun tunnilla harjoiteltiin pistämistä. Kerroin tästä luokkakavereille ja opelle ja mulle sanottiin, että mun ei oo pakko olla pistettävä, mutta jonkun pitää sitten suostua pistettäväksi kahteen kertaan (eräs rouva tarjoutuikin rohkeasti).
Seurasin jonkin aikaa vierestä ja lopulta päätin pistää ja olla neulatyynynä parilleni. Keittosuolaa ohuimmalla mahdollisella neulalla vatsaan, olkaan ja pakaraan. (eri päivinä)
Harjoittelussa mittasin vain verensokereita ja pistin insuliinia sekä yhden lihaspiston. Noihin tottui melko äkkiä eikä enää jännita lainkaan.
täällä kans yksi ex piikkikammoinen lähäriopiskelija.
Itse pelkäsin enemmänkin toisten pistämistä kuin sitä että minua pistetään.
Pääsin peloistani eroon kun tunnilla ensin pistimme palloon ja sitten sai pistää itseensä. Kun tajusin että tuo pisto ei satu niin uskalsin pistää tosiakin.
Ja sinne katosi piikkikammo.
Vaikuttaa siltä ettet ole sopiva minkään lajin hoitajaksi; niin typeriä ja hysteerisiä ovat juttusi etten toivoisi kenellekään tuollaista hoitajaa.
Sairaalaan ei ole pakko mennä. Hohun voi suorittaa muualla. Mutta pistää täytyy. Meidän koulussa ainakin kaikki opettelevat pistot lihakseen ja ihon alle ja suoniverinäytteen oton. Kyllä sinä selviät.
Ihmettelijöille: Lastenhoitajilta vaaditaan nykyisin lähihoitajan kolmivuotinen tutkinto, jossa viimeisenä vuotena erikoistutaan lapsiin ja nuoriin.
Olen piikkikammoinen lähihoitaja. Annan im ja sc injektioita, otan verensokereita, hoidan haavoja, poistan tikkejä. Kaikki sujuu ihan hyvin. Mutta annahan jos multa otetaan verikoe, ei ole yksi tai kaksi kertaa kun olen penkkiin pyörtynyt.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2012 klo 00:50"]
mielipidettäni. Mut on kuolutettu tiukan kurin mukaan. Mullaon muitakin ammatteja, joisa pystyisin loistamaan ihan kevyesti(piirrustus)
Tykkään työstäni tällähetkellä lastehhoitajana, mutta en haua (ehkä) opiskella alaa!
[/quote]
En halua ammattikuntaan enää yhtään mielistelevää piipittäjää. ÄLÄ ala opiskella lähihoitajajaksi.
mua hirvittää oikeesti piikit.! Pystynkö ikinä siis suoriitamaan koetta? Oon jo 40v, ja pitäis tietää mitä tekee!