Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä psykologisista testeistä ja yleensäkin luonteen perusteella töihin valitsemisesta?
04.05.2012 |
Olen jokseenkin katkera, koska luonnettani en pysty juurikaan muuttamaan. Olen syntynyt ujoksi ja vähemmän äänekkääksi, mutta olen kuitenkin tunnollinen ja hyvä työntekijä. Töissä olen myöskin aina tullut kaikkien kanssa hyvin toimeen.
Aikoinaan hain sosiaalialan eri kouluihin, aina oli sama tulos, että et ole tarpeeksi sosiaalinen alalle! No lopulta pääsin kuitenkin astetta matalampaan koulutukseen ja sillä tiellä ollaan 10 vuotta töitä tehneenä vaikka alunperin väitettiin etten tulisi alalla pärjäämään "epäsosiaalisuuteni" vuoksi. Loistavasti on mennyt ja sekä asiakkaat että työntekijät tykkäävät minusta paljon (vaikka en ole äänessä jatkuvasti niin kuin ilmeisesti valitsijoiden mielestä olisi pitänyt olla).
Nyt hain erääseen toiseen työpaikkaan, johon nimenomaan haettiin lisää naispuolisia. Pärjäsin loistavasti haastatteluissa ja minusta oltiin tosi kiinnostuneita. Sitten viimeisenä pidettiin taas nämä psykologiset testit. Tuloksena jälleen: et ole tarpeeksi sosiaalinen ja tarvitset muiden ihmisten tukea.
En voi kuin ihmetellä! Taas meni minulta hyvä työpaikka sivu suun, vaikka haastatteluissa olivat jo sitä mieltä että vaikutan hyvältä ja varmasti onnistun testeissä. Muut testit menivätkin ihan putkeen, mutta jälleen karsittiin tämän ujon luonteeni takia.
Jos nyt vähän liioittelen, niin samaan työpaikkaan voitiin hyvin valita esim. alkoholisoitunut juoppo työntekijä tai vaikka työnsä huolimattomasti hoitava.
Ei tässä nykyajan maailmassa ujommat ihmiset pärjää vaikka miten yrittäisi :(
Kommentit (20)
Tiedän testeistä ja testaamisesta lähes kaiken, tosin vaihdoin erityyppisiin tehtäviin joitakin vuosia sitten mutta periaatteet pysyvät silti näissä asioissa samana.
Hyvä konsultti/psykologi pystyy kyllä katsomaan kokonaisuutta. Haastattelu on AINA tärkein osa valintaa. Luotettavuus lisääntyy mitä laajempi arviointitilanne on eli jos siihen sisältyy psykometrisiä testejä, ryhmätyötä, mahdollisesti työtilannetta jäljitteleviä harjoituksia sekä muita lisätestejä on tulos haastatteluun yhdistettynä ERITTÄIN luotettavia. Toki aina mahtuu inhimillisiä virheitä joukkoon, mutta usein pelkkä haastattelu antaa vajavan tuloksen ja mitä enemmän menetelmiä käytetään valinnassa sitä korkeammaksi luotettavuus nousee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näissä testeissä oli esim. ryhmäkeskustelu, jossa olin sitten arka olemaan äänessä ja tästä sitten tuli miinusta.
Vaikka työ johon varsinaisesti hain on yksin työskentelyä enimmäkseen.
Tästä pääteltiin, että koska en ollut suuna ja päänä tässä ryhmätilanteessa, niin "tarvitsen muilta tukea".
En päässyt juurikaan suutani edes avaamaan, kun aina joku muu ehti avaamaan suunsa ensin tai puhumaan päälle.
Ap
Epäilen siksi, että jokin muu syy sun kohdalla, kuten kirjoitit, tarvitset muiden ihmisten tukea...
Minä olen myös ujo ja hiljainen. Olen kuitenkin menestynyt noissa testeissä, päässyt kouluihin ja työpaikkoihin. Kerran olin ryhmähaastattelussa työpaikkaan, jossa mukana oli mm. tällainen erittäin puhelias tyyppi, joka alkoi ärsyttämään minua jossain vaiheessa, koska joka välissä pyrki tuomaan omaa mielipidettään esille. Joka asiaan oli mielipide ja se piti kovaan ääneen tuoda esille. Eipä päässyt tämä kaveri työhön, minä pääsin. Vaikka luulin, että haastattelu meni osaltani huonosti, koska hädin tuskin sain jotain sanottua siinä ryhmähaastettelussa. Eli ei se ihan niinkään mene, ettei hiljaisimmat tule valituksi.
Ehkei nyt kaikkiin töihin tarvis kuitenkaan noita persoonallisuustestejä olla. Riittää, jos hoitaa hommansa asiankuuluvasti. Kuitenkin on paljon aloja, joilla testit on tarpeen. Näitä on mielestäni esim. sosiaali- ja terveysala.
ja varsinkin esimiehille.
Kohdalleni on sattunut pari papereissa ja haastattelussa hyvältä vaikuttanutta pomoa, jotka paljastuivat sosiaalisilta taidoiltaan aivan surkeiksi.
Ei se sosiaalisuus pelkkää äänessä olemista tarkoita. Jos koet, että testit arvioivat sinua väärin, niin kannattaa miettiä, mistä asioista tulos syntyi.
Monesti ihmisillä on syntynyt tietty käsitys omasta itsestä ja kyselyihin vastataan tämän käsityksen mukaan, eikä mietitä tarkemmin, miten todellisuudessa toimii. Esimerkiksi jos ihminen kokee, että on (ja on aina ollut) ujo, niin hän saattaa vastata kyselyssä, että hätääntyy sosiaalisissa tilanteissa, vaikkei oikeasti niin teekään. Hän on voinut hätääntyä joskus yläasteella ja kokee tämän vaihtoehdon olevan oikea. Vaikka olisi ollut 10 vuotta töissä ja oppinut olemaan hätääntymättä sosiaalisissa tilanteissa. Itselleni kävi vähän näin.
olen nimenomaan sosiaali- ja terveysalalla töissä ja kerroinhan, että silloinkin kouluun pääsyssä oli vaikeuksia ja sanottiin nimenomaan syyksi se, että en ole tarpeeksi sosiaalinen. Olinkin tosi ujo silloin siinä haastattelussa.
Kuitenkin olen todella hyvin tässä työssä pärjännyt ja asiakkaat kehuvat minua.
Silloinkin olisi tehty virhearvio, jos minut olisi hylätty tämän ujouteni takia. Onneksi haastattelija kuitenkin "juuri ja juuri" kelpuutti minut sitten sisään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen perusvika: persoonallisuuteni (tarkemmat piirteet kuin se mitä perushaastattelustakin näkyy) on yksityisasia joka ei kuulu työnantajalle. Riittävän älyllisen kapasiteettini alan tehtäviin olen taas jo osoittanut suorittamalla alalta akateemisen loppututkinnon, joten ei sitäkään tarvitse testipelleilyillä tutkia.
Olen kuitenkin joutunut useita kertoja käymään koko päivän pelleilytesteissä töitä hakiessa, 3 kertaa itse asiassa. Olen myös huomannut että pystyn antamaan itsestäni siellä juuri sellaisen kuvan kuin minua huvittaa. Olen joka kerta saanut kuvaukseen juuri niitä määreitä joita olen halunnut tietoisesti esittää - ja nämä eivät vastaa juuri yhtään persoonallisuuttani todellisuudessa. Esim. olen ujo sosiaalisten tilanteiden foobikko jolla on vaikeuksia saada ääntään kuuluviin ryhmätilanteissa, kuitenkin kun halusin antaa itsestäni erilaisen kuvan luki loppulausunnossa että olen vahvatahtoinen ja itseäni impulsiivisesti ja itsevarmasti ilmaiseva henkilö, joka saattaa jättää ryhmätyötilanteessa toisten näkemykset huomiotta jyrätessään läpi omaa näkemystään. Tuo on minulle ollut ihan huvi katsoa mitä kaikkea pystyn esittämään ;)
Hauskinta on että itse asiassa monet työnantajat eivät vielä kaiken lisäksi oikeasti välitä pätkääkään sen kokopäivän testauksen tuloksista. Esim. juuri tuolla kertaa kun halusin esittää äänekästä päällepäsmäriä, arvioitiin soveltuvuuteni tehtävään keskimääräistä huonommaksi ja lisättiin että vaadin työyhteisöltä merkittävää joustamiskykyä. Töihin minut otettiin kuiteknin samantien ja täällä olen vieläkin.
koska niistä ei itse saa kunnon palautetta tai ehdotuksia siitä, miten voisi kehittää niitä testeissä havaittuja ongelmakohtia, pelkän "et nyt kelpaa"-viestin. Ei kukaan ihminen ole samanlainen koko elämänsä ajan ja suurin osa ominaisuuksista on opittavissa ja kehitettävissä. Testeissä vain annetaan tuomio, mutta ei kerrota, että mitkä asiat testissä saivat aikaan jonkin johtopäätöksen, eikä varsinkaan, että millä tavalla pitäisi työstää itseään jatkossa, jotta seuraavalla kerralla tulos olisi parempi.
Ymmärrän paremmin testien tarpeellisuuden siinä, jos esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla kartoitetaan henkilön mielenterveyttä ja mahdollisia riskitekijöitä. Siihenhän noita testejä on kehitettykin.
Ihmisen luonne tietysti vaikuttaa siihen, että millaisiin töihin soveltuu, mutta tarvitaanko sen toteamiseen aina noita testejä? Ryhmähaastatteluissa jo näkee itsessään aika selkeästi että miten kukin käyttäytyy sosiaalisessa tilanteessa. Ehkä vielä paremmin asia näkyisi työtehtäviä tehtäessä. Monella kun on olemassa ns. työpersoona, joka on osa ammatttitaitoa, ja vapaa-ajalla oma käytös ja suhtautuminen asiohin saattaa olla erilaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä rekrytoin tehtäviin, joissa persoona on tärkeä, paljon tärkeämpi kuin tekninen osaaminen. Minäkään en tosin usko mihinkään psykologisiin testeihin, ne ovat rahastusta. Kyllä ihmsiestä saa riittävän hyvän käsityksen haastattelussa.
että esim. tuollaisessa äkillisessä ryhmätilanteessa ja vielä kun puhutaan jostain asiasta mistä ei ole mitään tietoa (esim. meille anneettiin jokin älytön tehtävä liittyen veneisiin mistä en tiedä mitään!) niin ei ihmekään etten juuri saa sanaa suustani ja olen tosi epävarma, kun en aiheesta mitään tiedä.
Sitten taas nykyisessä työssä missä ihmiset on tuttuja ja puhutaan jostain aiheesta mikä liittyy varsinaiseen työhön niin saatan olla paljonkin äänessä ja antaa kipakoitakin mielipiteitä.
Ihan älytöntä testata ihmistä tuollaisilla tehtävillä. Sama kuin ensin haluttaisiin miehiä naisvaltaiselle alalle ja sitten laitettaisiin heidät ryhmätehtävässä keskustelemaan naisten tampoonien merkeistä ja ominaisuuksista...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Testeissä voi fuskata helposti jos osaa yhtään laskelmoida ja omaa hieman näyttelijäntaitoja.
Itsekin olen ihan paskahousu pelkuri tosi tilanteessa mutta kyllä minä aina yhden testipäivän saan näyteltyä vaikka mitä, ihan mitä vaan minkä uskon olevan hyödyllistä tehtävän saannin kannalta. Ei tulisi mieleenkään mennä johonkin ryhmätyötestitilanteeseen omana persoonanani, eli nyhjöttämään nurkassa pelokkaan näköisenä - ei, sinne menee roolihahmo jonka olen luonut sellaiseksi mitä uskon tehtävään haluttavan. Toisaalta esitän minä kyllä täällä töissäkin sitten työroolia joten ei sillä millainen pohjimmiltani olen ole edes mitään väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka neljässä testissä olen ollut ja 3 kertaa olen saanut työpaikan... liian helppo antaa itsestään vääränlainen kuva.
minä en ainakaan kertakaikkiaan edes keksinyt mitä sanoisin, kun tuo veneisiin liittyvä ryhmätehtävä laitettiin nokan eteen.
En ymmärtänyt mm. osaa sanoista joita tehtävässä oli. Mitä niistä sitten voisi keskustella...
Jos kysymys olisi vaikka ollut esim. että mikä tarkoitus ruorilla on veneessä ja sitä sitten piti pohtia ja analysoida, ja en tiennyt mikä ruori on. (siis tämä nyt vain esimerkkinä, kun jotain sellaisia sanoja siellä oli mistä minulla ei ollut mitään tietoa)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pitäisin itseäni ujona, muttei minun ole silti koskaan tarvinnut vetää testeissä mitään roolia. Kyllä minun minuuteeni kuuluu sekin, että työroolini on erilainen kuin privaattiminäni. En pidä tätä esittämisenä enkä ristiriitaisena. Olen myös äitinä ihan erilainen kuin työntekijänä tai ystävänä.
minä en ainakaan kertakaikkiaan edes keksinyt mitä sanoisin, kun tuo veneisiin liittyvä ryhmätehtävä laitettiin nokan eteen.
En ymmärtänyt mm. osaa sanoista joita tehtävässä oli. Mitä niistä sitten voisi keskustella...
Jos kysymys olisi vaikka ollut esim. että mikä tarkoitus ruorilla on veneessä ja sitä sitten piti pohtia ja analysoida, ja en tiennyt mikä ruori on. (siis tämä nyt vain esimerkkinä, kun jotain sellaisia sanoja siellä oli mistä minulla ei ollut mitään tietoa)
ap
Mistä vain voi oikeasti puhua, jos itsekuri ei kurista. Vastaavassa tilanteessa olisi voinut vaikka sanoa, ettei tiedä ruoreista mitään, mutta on kuullut mökkinaapurin usein kiroavan niiden hintoja niin että mitäs mieltä olette tästä?
minä en ainakaan kertakaikkiaan edes keksinyt mitä sanoisin, kun tuo veneisiin liittyvä ryhmätehtävä laitettiin nokan eteen.
En ymmärtänyt mm. osaa sanoista joita tehtävässä oli. Mitä niistä sitten voisi keskustella...
Jos kysymys olisi vaikka ollut esim. että mikä tarkoitus ruorilla on veneessä ja sitä sitten piti pohtia ja analysoida, ja en tiennyt mikä ruori on. (siis tämä nyt vain esimerkkinä, kun jotain sellaisia sanoja siellä oli mistä minulla ei ollut mitään tietoa)
ap
Tärkeintähän ei ole tietää mistään mitään vaan esittää tietävänsä. Mun reaktio tuollaiseen tilanteeseen olisi ollut reteä itse aihetta kuin kissa kuumaa puuroa kiertelevä poliitikkomainen puheenvuoro jonka tarkoitus on kuulostaa siltä että olen asiantunteva auktoriteetti, ilman että sanon oikeasti lopulta yhtään mitään (koska en tiedä mistään mitään).
Ainakin omassa tapauksessani tuollainen taito on myös välttämätön itse työssä jota teen. Tulee asiakastilanteita, joissa tosiasia on että en yhtään tiedä mistä on kyse ja mitä sille voi tehdä, mutta sitä ei saa asiakkaalle sanoa vaan on annettava kuva että nyt on homma luotettavissa käsissä ja ongelmanratkaisu hyvää vauhtia jo käynnissä!
mutta olen päässyt moneen vakituiseen työhön psykologisten tekstien kautta. Ehkä kyse on testejä käyttävien ihmisten ammattitaidosta, tai siitä millaiseen tehtävään on hakemassa tms.
Olen tullut valituksi jopa kolmekymppisenä yhden lapsen äitinä (jollaisilla usein kai on vaikeuksia tulla valituksi) joka päälle päätteeksi on ujo ihminen. En tarkoita tällä kehua, että niin hyvä minä vain olen, vaan osoittaa että ap:llä täytyy olla toivoa kun kerran minullakin on ollut.
ja jos kuulen, että tulee testi, sanon haastattelijalle suoraan, että toki menen sinne, mutta ottakaa huomioon, että käytännön ihmisenä en useimmiten ymmärrä niitä ja pärjään niissä huonosti, suoraan sanottuna en pidä niistä.
Yllättävän moni pieni- ja keskisuuri firma harrastaa niitä. Huvittavinta oli, kun raivokkaimman työnhakuni aikaan (jouduin yllättäen työttömäksi) keskisuuren yhtiön sihteerin paikasta (kaikki toimistotyöt laskuista lähtien) olisi pitänyt mennä testattavaksi ja vielä tinkiä palkkatoiveesta, joka oli järjellinen. Enpä mennyt, ja parin päivän päästä menin isoon firmaan haastatteluun talousassistentin paikasta - ja tunnin päästä soitettiin että tule töihin, ja kelpo palkalle.
Olen rehellinen ihminen ja menen aina haastatteluun sellaisena kuin olen. Olen monta ja aivan parasta työpaikkaa saanut ohi testin, ihan siksi että haastattelu on mennyt hyvin. Testeissä en onnistu koskaan. En ymmärrä, mitä mustetahrasta paperilla pitäisi selittää tai vastata jokotai-kysymykseen, "johdan puhetta/pidän työpöytäni järjestyksessä". Häh?
Mä pidän testejä sellaisten työpaikkojen ideoina, joissa työntekijästä revitään kaikki halvalla irti burnoutiin asti.
ja mielestäni sinua kohdeltiin väärin kun noilla perusteilla ei valittu.
ja niin minusta moneen duuniin kuuluukin vaikuttaa. Pelkkä ujous ei tässä voi olla taustalla, sillä minä olen ujo, enkä myöskään ole äänessä, mutta olen silti muutamat testit läpikäynyt, eikä ujoudesta siis ole kiinni työn saanti mulla ollut. Epäilen siksi, että jokin muu syy sun kohdalla, kuten kirjoitit, tarvitset muiden ihmisten tukea...