Miten voi pahoittaa mielensä av-palstan kommentista?

kirjoittavat hyvin kärjistetysti, aggressiivisesti, alatyylisiä ilmaisuja viljellen; jos se kohdistuu nimenomaan johonkin tiettyyn kommentoijaan / hänen kommenttiin , niin kyllähän sellainen aggressiivinen hyökkäys hätkähdyttää ihan muita vieraitakin.

Jos näiden lukemisesta tulee jollekin paha mieli, niin onneksi koneesta saa töpselin irti seinästä; ei ole ollenkaan pakko lukea; voi lähteä ulos ystävien kanssa pizzalle nauruterapiaan.

Onneksi 99 % täällä kommentoijista on fiksuja ja asiallisia; täältä saa ihan oikeastikin joskus tosi hyviä neuvoja (esim hiljattain joku kiinteistövälittäjä antoi tosi asiallisia oikeita neuvoja ).

Kyllä, olen kerran alkanut itkemään täällä lukiessani ketjua. Ketjun nimi oli jotain " Nyt se törkee kassaneiti huusi miehelleni " Täällä on vapaa!! ja käski laittaa kakkoseen " tms ja nauroin kuollakseni koko ketjua vedet silmissä, että meinasin pallilta pudota! Kiitos kaikille osallistuneille!

jos ihmisellä on ylikorostunut omatunto ja tuntee ns. väärää syyllisyyttä helposti, niin ei tarvita kuin yksi av-mamma syyllistämään, niin se osuu ja uppoaa.



Tai jos lukija on ns. häpeään sidottu persoona, niin ei tarvita kummoista häpäisevää lausetta, kun se kolahtaa oikein kunnolla.



Kyllä loukkaantujan pitää siis tehdä syvällistä itsetutkiskelua ja yrittää löytää itsestään se nappula, miksi loukkaantuu niin kuin loukkaantuu. Av voi siis olla sangen hyödyllinen paikka, täällä voi parantua traumoistaan - kun osaa ottaa sen itsetutkiskeluna eikä loukkauksena.

kun olen kokenut, että jollakin on kovin erilainen arvomaailma kuin omani. En yleensä pahoita mieltäni kovin paljon mutta viimeksi, muutama viikko sitten aidosti pahastuin, kun luin mielipidettä, jonka mukaan joku ei ansaitsisi elää, kun elää sellaista elämää kuin elää. (Tämä toistui siis erilaisin sanakääntein koko keskustelussa, ei ollut vain yksi lause.) Minusta ei siis ole kiva tieto, että jotkut tosissaan ajatettelevat, että joidenkin elämä on tosiaan sen arvoinen, että saisi vaan vetää vessanpöntöstä alas.



Aggressiivisiin ja provoaviin kommentteihin olen tottunut vähän paremmin, tosin joskus ihmettelen ihmisten vaivaa olla niin epäkohteliaita kuin ovat.

jos ihmisellä on ylikorostunut omatunto ja tuntee ns. väärää syyllisyyttä helposti, niin ei tarvita kuin yksi av-mamma syyllistämään, niin se osuu ja uppoaa.

Tai jos lukija on ns. häpeään sidottu persoona, niin ei tarvita kummoista häpäisevää lausetta, kun se kolahtaa oikein kunnolla.

jos joku kommentti on pahantahtoinen ja ilkeä. Ei kaikkia voi selittää tuolla kommenttien lukijan traumapohjalla vaikka tietysti onkin teemoja, jota kautta on helpompi syyllistää, kuten äitiys.

Hieman simppeli saa olla että tämän palstan jorinoista yhtään välittää.

Kyllä se vähän laittaa miettimään jos sata ihmistä kuorossa huutaa että on jollakin osa-alueella esim huono äiti. Ihan van siksi että tekee jotain toisin kuin ne sata muuta vastaajaa.

Ei se ole oikeutettua lynkata joukolla yhtden ihmisen mielipidettä vastaan.



Tyypillistä kolulukiusaamista, johon muut eivät uskalla kommentoida kun keskustelu on jo lähtenyt lynkkaúslinjalle ja ihan lapasesta.

siinä sairaanhoitomokaketjussa kun siellä alettiin vähätellä muiden kokemuksia. Jokaisella on oma kokemuksensa ja tuntemuksensa itselle tapahtuneista asioista, eikä siitä voi kukaan tulla sanomaan, että eihän tuo mitään ole.

Täällä on sikana mammoja joilla on jotain patoumia kouluajoilta kun oli aina se kaikkein surkein ja huonoin, josta kehittyi surkea itsetunto. -Täällä voi sitten olla se "kova kimma" ja aukoa muille mitä lystää kun ei töissä voi tai uskalla;)

Hieman simppeli saa olla että tämän palstan jorinoista yhtään välittää.

joskus rahatilanteemme kurjuudesta ja siitä että miehen lapsi halusi kalliin lahjan vaikkei siihen olisi ollut varaa.Mies ikäänkuin lupasi,ja tajusi kyllä itsekin ettei sellaista lupausta voi pitää.Vastaajista n.90% oli sitä mieltä että minä en saa siihen puuttua mitä mieheni rahoillaan tekee.Niin ja käskettiin mennä töihin,kun olin kotona vauvan kanssa ja siksi sitä rahaakaan ei ollut.

En todellakaan ole koskaan pahoittanut mieltä.

Ihan naurettavaa että joku vetää herneen nenään.

Kannattaisko alkaa vähän suodattamaan näitä juttuja. Alkakaa tekin pitämään hauskaa. Mulle tää on vaan hauskaa ajanvietettä. Monesti saa ihan nauraa kippurassa. Välillä on töissäkin alkanut tirskumaan jokun hauskan ketjun takia.



Viimeks taisi olla ketju: " millä laululla toivotat vieraat tervetulleiksi?"

On ihan normaalia, että ihminen loukkaantuu tarkoituksellisesta ilkeilystä. Anonyyminä voi päästellä suustaan paljon loukkaavampia sanoja kuin päin naamaa moni kehtaisi.

kommentteja, kun tulin hakemaan lohtuamieheni hylkäämisen jälkeen. Jäin lapsen kanssa yksin. Jäin täysin yksin, sillä lasten isällä oli vaikeuksia hallita omaa elämäänsä ja katkaisi kokonaan välit. Kuitenkin rakastin ja ikävöin miestä kovasti. Pyysin apua selviytyä yllättäen eteen tulleesta yh- elämästäni..kun sitten alettiin huokailemaan, että mistä näitä renttuja oikein sikiää ja miten naiset voivat tehdä lapsia tällaisten ihmisten kanssa. Olin kriisissä ja tunteet pinnalla, joten silloin kyllä satutti lukea noita kommentteja. Onneksi mukana oli aivan ihania ja kannustaviakin viestejä, joista sain ihan oikeasti voimaa jaksaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Niitä en unohda ikinä :).

En todellakaan ole koskaan pahoittanut mieltä.

Ihan naurettavaa että joku vetää herneen nenään.

Kannattaisko alkaa vähän suodattamaan näitä juttuja. Alkakaa tekin pitämään hauskaa. Mulle tää on vaan hauskaa ajanvietettä. Monesti saa ihan nauraa kippurassa. Välillä on töissäkin alkanut tirskumaan jokun hauskan ketjun takia.

Viimeks taisi olla ketju: " millä laululla toivotat vieraat tervetulleiksi?"

Jos puhutaan jostain vakavasta aiheesta, josta kerron oman kokemukseni tai mielipiteeni tai kaipaan apua, ei ole kovin innostavaa saada paskaa niskaan.

Mutta tottakai nauran viihdeketjuille ja kaikkein kömpelöimmille avauksille. Kuten:

http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1606277/keksikaa_min…

Viihteelläkin on kuitenkin rajat, minusta suoranainen vi***lu tai muu vähättely ei kuitenkaan enää ole hauskaa.

kommentteja, kun tulin hakemaan lohtuamieheni hylkäämisen jälkeen. Jäin lapsen kanssa yksin. Jäin täysin yksin, sillä lasten isällä oli vaikeuksia hallita omaa elämäänsä ja katkaisi kokonaan välit. Kuitenkin rakastin ja ikävöin miestä kovasti. Pyysin apua selviytyä yllättäen eteen tulleesta yh- elämästäni..kun sitten alettiin huokailemaan, että mistä näitä renttuja oikein sikiää ja miten naiset voivat tehdä lapsia tällaisten ihmisten kanssa. Olin kriisissä ja tunteet pinnalla, joten silloin kyllä satutti lukea noita kommentteja. Onneksi mukana oli aivan ihania ja kannustaviakin viestejä, joista sain ihan oikeasti voimaa jaksaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Niitä en unohda ikinä :).

Hienoa, että sait kannustavia viestejä, ja unohda mokomat negatiiviset viesit.(vaikka tottakai olet jo unohtanutkin!). Sääli ettei ole valikoivaa suodattavaa näköä, että voisi hypätä aina yli mokomista ! Täällä on kuitenkin suurin osa ihan täyspäisiä fiksuja asiallisia aikuisia ihmisiä, ja vain murto-osa ilkeitä. Uskon, että heillä on jotain omia ongelmia, jos ulos purkautuu ilkeilyjä. Onnellisella tasapainoisella elämäänsä tyytyväisellä aikuisella ihmisellä ei ole TARVETTA, motivaatiota, syytä huudella ventovieraille ilkeyksiä, ei netissä eikä kadulla kulkiessa.