Raskaudesta kertominen

Aviomiehen kanssa odotetaan toista lasta, juuri tänään käytiin ekassa ultrassa ja kaikki hyvin. Nyt vituttaa rankasti kaikille kertominen...



Tilanne siis se, että raskaus on kyllä toivottu, mutta meillä elämäntilanne tosi hankala. Raha-asiat aika päin mäntyä, odotetaan oikeudenkäyntiä joka mahdollisesti tuhoaa taloutemme vielä totaalisemmin jne...



Juuri muutama viikko sitten kun olin juuri vasta huomannut olevani raskaana, äitini tiuskaisi minulle raha-asioistamme puhuttaessa, että "tässä tilanteessa ette sitten ainakaan rupea hankkimaan lisää lapsia!" Se jäi oikein kummittelemaan mieleeni ja tuntui pahalta. Eniten pelottaa kertoa juuri äidilleni, pelkään kai että hän onnistuu pilaamaan kaiken ilon tästä iloisesta asiasta. Vanhempani eivät muutenkaan ole oikein koskaan hyväksyneet aviomiestänikään.



Työpaikalla taas on vähän paska ilmapiiri. Yksi työntekijä juuri otti loparit löydettyään uuden työn. Sitä ennen pomo oli vähentänyt häneltä vuoroja koska "ei uskalla laittaa aamuvuoroja, kun sun lapset on niin usein kipeänä eikä voi tietää pääsetkö töihin". Oma lapseni ei onneksi ole sairastellut, ja hoito on järjestetty joka tapauksessa niin ettei minun tarvitse olla pois töistä. Olen kuitenkin ollut kerran alkuvuodesta flunssassa, ja viime viikolla olin kolme päivää pois kun oli sekä flunssa että raskauspahoinvointia. Onneksi sekin meni ohi. Pomo oli aika hapan kun soitin jääväni kotiin.



Ketuttaa vaan tuokin nihkeily saikuista, kun itse en ole koskaan turhaan töistä pois. Pelottaa vaan, että raskauden takia voi tulla tilanne että on vaan pakko jäädä töistä pois. Viime raskaudessa oli korkea verenpaine ja lopulta raskausmyrkytys, joten jouduin joksikin aikaa lepoon jo raskauden puolivälissä. Eihän sille sitten mitään voi jos taas on jotain, mutta vituttaa pomon suhtautuminen asiaan, ja jo pelkästään se, että nyt minä leimaudun "hankalaksi työntekijäksi", josta ei voi tietää kauanko jaksaa tehdä töitä.



Olipas pitkä avautuminen. Pähkinänkuoressa siis vituttaa kertoa ihmisille raskaudesta, koska pelkään että he pilaavat iloni ja saan töissä vaan paskaa niskaan, plus joudun sinnittelemään jaksamiseni äärirajoilla sekä rahatilanteemme että tuon saikkunihkeilyn vuoksi.