Lapsi oksentaa ja äiti pyytää, että älä itke. Traumatisoitumisen paikka?
5-vuotias lapseni oksensi äsken iltapalat, kuumelääkkeet ja muut. Selvisi samalla syy, miksi on ollut kuumeinen koko päivän. Lapsella on aina ollut oksurefleksi herkässä ja vauvana oksensi aina ihan vaikka vaan jos oikein paljon itki tai nauroi.
Nyt kun hän äsken oksenteli ja itki niin minä äitinä rauhoittelen ja pyydän että "älä itke, siitä tulee vielä huonompi olo". Olenko kamala äiti kun pyydän olemaan itkemättä? Siis kyllä meillä itkeä saa, mutta tuossa oksutilanteessa se itku tekee sen, ettei oksentamisesta tule loppua ollenkaan. :( Ilmeisesti hän ymmärsi pyyntöni, lopetti itkemisen, mutta olenko nyt traumatisoinut hänet, kun olen pyytänyt olemaan itkemättä?
t: pöhkö äiti, joka miettii liikaa
Kommentit (5)
Minä itse olen vähän itkutraumainen kun meillä oikeasti käskettiin mennä johonkin piiloon itkemään jos itketti. Että tarvii kyllä vähän enemmän siihen että syntyy pelkotiloja :I
Se olisi ihan aisa erikseen, jos aina kieltäisit näyttämästä tunteitaan.
mie joudun jokaikinen oksennustauti sitä samaa lapselle toitottmaan että lopettaa sen rääkymisen ja kiljumisen (pelkää oksentamista), ettie tarvii oksentaa niin paljon. joudun ihan topakastiki sanomaan !