Kysymys alakouluikäisten poikien vanhemmille:

Juuri siksi, että niihin kertyy ulkona liikkuessa pölyjä.

Tästä syystä meidän sänky ei jää petaamatta.

Miksi ette pistä pojan housuja pesuun joka ilta?

Minä ne pyykit pesisin kuitenkin enkä tod.ala siihen.ap

Miksi ette pistä pojan housuja pesuun joka ilta?

housuja, että voisi joka päivä pistää uudet ja laittaa likaiset pyykkikoriin. Ap

housuja, että voisi joka päivä pistää uudet ja laittaa likaiset pyykkikoriin. Ap

Nyt menet kauppaan ja ostat niitä 5e verkkareita niin että pojalla on vaihtohousuja. Ja konehan ne pesee...

Munko niitä pitää ostaa vai vanhempiensa? Ap.

olla ongelmat nyt jossain muualla kuin verkkareissa.



T: äitipuoli

ne likaiset housut niin osta ihmeessä parit uudet ja heitä likaiset koneeseen...kai ne siinä samalla menee kun pesette muutakin pyykkiä.

Miten teillä hoituu oikeat ongelmat jos housuista tulee näin suuri juttu...vähän realismia peliin!

välistä..Aivan totta, mua kyllä ärsyttää hirvittävän moni asia eikä kyse varmastikaan ole verkkareista pelkästään. Siltikään en aio rahojani poikasn pistää. Ap

Munko niitä pitää ostaa vai vanhempiensa? Ap.

Sinuahan asia tuntuu häiritsevän.

Siltikään en aio rahojani poikasn pistää. Ap

Ap

Munko niitä pitää ostaa vai vanhempiensa? Ap.

Sinuahan asia tuntuu häiritsevän.

koska ulkohousuihin kertyy hiekkaa ja muuta.

Ja isää taas ei likapöksyt haittaa. Ap

kotiin tullessa ja taas pihalle lähtiesä voi vetää jalkaansa ne hiekkaiset verkkarit. En voi sietää hiekan hajua ja sitä että hiekkapölyisillä housuila istutaan sohvilla ja sängyillä.Joka keväinen ja kesäinen painajainen. Sama sortseissa. Mies ei tajua, mutta olen tästä jäkättänyt 10v ja toivon, että alkaa jo mennä jakeluun...

Ja isää taas ei likapöksyt haittaa. Ap

Eikö jonkin (eli sinun) olisi syytä olla aikuinen lapselle? Jos vanhemmat eivät huolehdi lapsen riittävästä vaatetuksesta ja puhtaudesta (joo, tämä nyt on vain yksi pieni esimerkki mutta yleistän hiukan), niin etkö sinä voisi tehdä sitä aikuisena läheiselle lapselle?

Vai pitääkö ne eurot ja pyykinpesuvuorot laskea sentilleen ja minuutilleen, että ei vain mitään ylimääräistä mene tekemään sellaisen lapsen puolesta joka ei ole oma?

Poika ei ole pyytänyt vanhempiensa eroavan eikä ole toivonut sinua äitipuolekseen.

T. lapsipuoli jolla on ollut elämässään neljä huolehtivaa aikuista

Niin tytöillä kuin pojilla. Mä olen ostanut miehen pojalle tänne kaikki vaatekerrat. Äitinsä ei mukaan osannut pakata kuin kaikkea epäolennaista (kolmet boxerit, muttei yhtään sisähousuja tms.)Poika myös tuli usein meille esim. nahkatakissa ja collegehousuissa. Joten pihavaatteetkin piti erikseen kustantaa kuin myös kengät.



Sinänsä asia ärsyttää, kun vaatteet pitäisi lähin kustantaa, kun sitä vasten elareita saa. Kumminkin ostan pojalle meille mieluusti vaatteita, kun äitinsä luota tulee niin kulahtaneissa ja likaisissa. On se muuten hassun näköistä, kun muilla siistit vaatteet ja yksi kulkee huonommissa ;)

Ja isää taas ei likapöksyt haittaa. Ap

Eikö jonkin (eli sinun) olisi syytä olla aikuinen lapselle? Jos vanhemmat eivät huolehdi lapsen riittävästä vaatetuksesta ja puhtaudesta (joo, tämä nyt on vain yksi pieni esimerkki mutta yleistän hiukan), niin etkö sinä voisi tehdä sitä aikuisena läheiselle lapselle?

Vai pitääkö ne eurot ja pyykinpesuvuorot laskea sentilleen ja minuutilleen, että ei vain mitään ylimääräistä mene tekemään sellaisen lapsen puolesta joka ei ole oma?

Poika ei ole pyytänyt vanhempiensa eroavan eikä ole toivonut sinua äitipuolekseen.

T. lapsipuoli jolla on ollut elämässään neljä huolehtivaa aikuista

Olen se äitipuoli, joka jo vastasikin. Nämä ovat aika tulenarkoja asioita. Helposti käy niin, että äitipuoli saa äidin velvollisuudet, mutta ei oikeuksia, eikä se tietenkään oikein ole. Toisaalta olen itse saanut kuunnella mm. äitini pelotteluja tästä aiheesta ja sanoisin, että tärkeintä elämässä on välittää toisista ihmisistä ja yrittää tarjota heille hyvää, euroja ja työtunteja laskematta. Kyllä lapsi tietää, kuka hänestä välittää, eikä siinä tuijotella perimää vaan käytännön elämää. Kun toimii kykyjensä ja jaksamisensa rajoissa moraalisesti mahdollisimman hyvin, saa sellaista "palkkaa" ettei paremmasta väliä, nimittäin mielenrauhan. Ja onhan ihanaa, jos jonakin päivänä huomaa, että tuo lapsihan pitää minusta ihan oikeasti :)