Onko typerää toivoa erityiskohtelua miesystävältä?
Takana pitkä avioliitto ja kivulias ero. Nyt olen seurustellut 8 kk mukavan miehen kanssa. Meillä on ollut mukavaa, vaikka ensihuuma onkin jo tasoittumassa. Tapaamme 2 kertaa kuussa 2-3 päivää kerralla. Teemme yhdessä ruokaa, lenkkeilemme, mökkeilemme ja vietämme aikaa makuuhuoneessa (vähän).
Itse olen järjestänyt kynttiläillallisia, tuonut tuliaisia työmatkoilta, ostanut pikku yllätyksiä (esim. sydämenmuotoinen suklaakarkki), kutsunut ravintolaillalliselle (ja maksanut molemmat).
Olen vihjaillut, että olisi kiva joskus saada itsekin joku yllätys, vaikka kukkakimppu tai hartiahieronta tai ehdotus viikonlopusta jossakin muualla kuin kotona. Mutta ei mitään. On äärimmäisen saita rahan suhteen ja on tarkka, että maksamme kaikki puoliksi aina. Haluaisin vähän tuntea itseni "prinsessaksi".
Olenko lapsellinen?
Kommentit (8)
miesystäväsi vaivan arvoinen? Mulla on kokemusta tuotyyppisestä miehestä- ja oli kyllä sitten joka tavalla saita, pikkuhiljaa umpimielinen ja erittäin rajoittunut. KYllä se on niin että jos ihminen ei itse osaa ilosta ja omaehtoisesti antaa, sen kanssa eläminen tulee olemaan köyhää ja pikkuhiljaa katkeroittavaa. Se että makuuhuoneessakin ollaan vähän kertoo myös ongelmista. Ehkä on masentunut? tai vaan itsekeskeinen ja ajattelee että hän on elämässä vastaanottava osapuoli ja sä olet äidin jatke joka jatkaa pyyteetöntä hoivaa?
minusta nämä prinsessailut ovat aika lapsellisia jos on tarkoitus että jaetaan yhteinen arki ja loppuelämä. Joskus on joskus, muta sitä hellyyttä ja rakkauta ja arvostusta voi osoittaa niin monella tavalla, ja monille naisille (kuten minulle) tai varsinkaan miehille ne romanttiset disney-tyyppiset eleet ovat pelkkää teennäistä pelleilyä, kun taas oikea rakkaus osoitetaan niin, että keitetään toiselle aamulla kahvi valmiiksi ja ostetaan kaupasta sen toisen lempileipää, vaikkei itse niin siitä tykkääkään.
Mutta kukin tyylillään. Jos noi prinsessaleikit on sulle tärkeitä, niin kannattaa ottaa huomioon, että tuskin sä niitä tältä mieheltä tulet koskaan saamaan, tai vaikka saisitkin, hän ei koskaan olisi niiden kanssa tosissaan, vaan tekisi niitä vain sinun mieliksesi, pelkkinä eleinä.
Etkä voi muuttaa miestä. Mieti tarkkaa mitä haluat elämältä. Kitupiikin kanssa elämä voi olla aika kurjaa varsinkin jos kaipaa elämään ekstraa edes vähän:).
minusta nämä prinsessailut ovat aika lapsellisia jos on tarkoitus että jaetaan yhteinen arki ja loppuelämä. Joskus on joskus, muta sitä hellyyttä ja rakkauta ja arvostusta voi osoittaa niin monella tavalla, ja monille naisille (kuten minulle) tai varsinkaan miehille ne romanttiset disney-tyyppiset eleet ovat pelkkää teennäistä pelleilyä, kun taas oikea rakkaus osoitetaan niin, että keitetään toiselle aamulla kahvi valmiiksi ja ostetaan kaupasta sen toisen lempileipää, vaikkei itse niin siitä tykkääkään.
Mutta kukin tyylillään. Jos noi prinsessaleikit on sulle tärkeitä, niin kannattaa ottaa huomioon, että tuskin sä niitä tältä mieheltä tulet koskaan saamaan, tai vaikka saisitkin, hän ei koskaan olisi niiden kanssa tosissaan, vaan tekisi niitä vain sinun mieliksesi, pelkkinä eleinä.
Kiitos hyvistä vastauksista.
Olen jotenkin ajatellut, että kertomalla toiveistani saisin hänet huomioimaan minua toivomallani tavalla. Mutta olette oikeassa, niin tuskin tulee käymään, enkä voi häntä muuttaa. Hän ei vaan tunne sitä omaksi tavakseen.
Hän on vaikuttanut ilahtuneelta, kun olen järjestäenyt hänelle yllätyksiä. Nyt hän kuitenkin käski minunkin lopettaa, kun kerroin toivovani vastavuoroisuutta.
Toivomani eleet ovat ehkä vähän ällöjä ja disney-tyyppisiä, mutta jotenkin vaan en tunne itseäni erityiseksi. Siinä ehkä oma rikkinäisyyteni tulee esille. Mies kyllä laittaa minulle joskus aamiaista ja on hellä. Minun täytyy miettiä riittääkö se osoitukseksi, että olen erityinen.
Kiitos hyvistä vastauksista. Olen jotenkin ajatellut, että kertomalla toiveistani saisin hänet huomioimaan minua toivomallani tavalla. Mutta olette oikeassa, niin tuskin tulee käymään, enkä voi häntä muuttaa. Hän ei vaan tunne sitä omaksi tavakseen. Hän on vaikuttanut ilahtuneelta, kun olen järjestäenyt hänelle yllätyksiä. Nyt hän kuitenkin käski minunkin lopettaa, kun kerroin toivovani vastavuoroisuutta.
Itse olen naimisissa samantyylisen miehen kanssa. Omastani tiedän, että on rakastava, 100 % luotettava ja järkevä. SOpivan pervokin on, eli ei todellakaan ole rajoittunut joka elämänalueella.
Mutta itse olen tajunnut, että tämä ons e paketti, joka hän on. Pientä hioutumista on tapahtunut puolin ja toisin, hän on avoimempi ja aloitteelisempi kuin alkuvuosina noiden "elämysten" suhteen ja minä taas vähemmän vaativa. Mutta edelleen minä huolehdin 95-prosenttisesti kesälomareissuiusta, seuraelämästä jne. Ja annan kohteliaisuuksia. Mies ottaa kyllä kainaloon jne ihan oma-aloitteisesti ;)
Eli mieti, mikä sinulle on välttämätöntä ja mitä hyvää miehessä on. Ja sen jälkeen älä laske sen varaan, että mies muuttuu. Särmät hioutuu molemmilta, mutta perusluonne on ja pysyy.
on hyvä näkökohta. Itse näin kypsemmällä iällä haluan miehen, joka on "iloinen antaja" :-) Olen tavannut sellaisia miehiä, joten niitä on olemassa. Ihminen, joka haluaa pyyteettömästi tuottaa toiselle iloa, antaa hellyyttä, mielihyvää, eikä laske kaikkea koko ajan tarkkaan puoliksi ja pihtaa.
Entinen mieheni oli juuri sellainen, joka laski kaiken tarkkaan, itse otti kyllä halukkaasti vastaan, mutta ei antanut mitään. Tämä eteni myös seksiin. Monta vuotta meni lähes ilman seksiä, koska hän pihtasi.
mieti tarkkaan haulatko jatkaa suhdetta.