Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
SINÄ et vain osaa. (Lapselle sanottuna)
26.04.2012 |
Onko teistä otsikon mukainen lausahdus ok lapselle?
Mieheni on kasvatettu niin, että jos hän on lapsena yrittänyt tehdä jotakin (koonnut esimerkiksi jotain) eikä ole onnistunut ja on sanonut vaikkapa "tämä ei mene", hänelle on joka ikinen kerta vastattu "kyllä SE menee, sinä et vain osaa. Älä sano ensi kerralla noin, tule sanomaan että iskä, minä en osaa tehdä tätä". Minusta tuo kuulostaa kamalalta!
Huomasin asian ensimmäistä kertaa joskus, kun kokosin huonekalua muuttaessamme yhteen (vuosia sitten). Tuskailin jonkin osan kanssa ja lausahdin "tämä ei mene". Mieheni sanoi tuon saman minulle, ja tuli tilalleni tekemään homman puolestani. Kysyin häneltä, miksi hän noin lausahti, ja sanoi, että niin hänen isänsäkin taisi aina sanoa.
Minä en muista, että meillä tuohon lauseeseen olisi lapena kiinnitetty enempää huomiota. Lapsen on annettu ensin kokeilla ja tuskailla, ja jossain vaiheessa vanhempi on saattanut antaa hieman neuvoa ("kokeileppa tuota toista ruuvimeisseliä / ota lujempi ote / erilainen työasento ja yritä uudestaan").
Nykyisinkään mieheni ei osaa pyytää apua. Saattaa ihan hiljaa pakertaa jonkun asian kanssa, kunnes yhtäkkiä tiuskaiseem kun en ole tajunnut tulla häntä auttamaan. Itse pyydän aina apua, kun siltä tuntuu.
Odotan esikoistamme, joten mietin nyt näitä asioita.
A) Onko mieheni saama / ilmeisesti tulevaisuudessa häneltä luontuva kasvatustapa huonompi kuin omani (TÄSSÄ kyseisessä pienessä asiassa) vai ei?
B) Mikäli on, kuinka saisin mieheni ymmärtämään, että tuollainen latistaa lasta?
Kommentit (14)
on antanut minulle kuvan, että appiukko on painottanut että hänen on täytynyt sanoa, että "MINÄ en saa sitä tehtyä." Paino sanalla 'minä'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin se on musta loukkaavaa melkein yhteydestä riippumatta... tulee väkisinkin sellainen olo kuin toinen olisi ihan epänormaali.
Jopa "SINÄ peset valkopyykit erillä värillisistä" kuulostaa jotenkin kielteiseltä.
niin se on musta loukkaavaa melkein yhteydestä riippumatta... tulee väkisinkin sellainen olo kuin toinen olisi ihan epänormaali.
Jopa "SINÄ peset valkopyykit erillä värillisistä" kuulostaa jotenkin kielteiseltä.
nyt kun ajattelen asiaa, niin ehkä se onkin tuo mikä tässä mättää eniten :) Eli minun ei ehkä tarvitse pyytää miestä muuttamaan lapsen suhteen koko tuota toimintamallia, olemaan vain varovainen ettei korosta tuota että "MINÄ osaan ja SINÄ et. Mene pois, minä teen."
Appiukko on kyllä sellainen pätemisentarpeinen ukko, joten voin hyvin kuvitella että hänellä on ollut joku tarve päteä lapselleenkin.
Vikoja on omissakin vanhemmissani ja minussa, mutta tätä yksittäistä asiaa mietin nyt tänä aamuna ;)
Mutta juuri tämän ketjun aiheen kaltaisen asenteen vuoksi olen itsekin nyt aikuisena aivan tumpelo käytännön asioissa ja niihin tarttuminen on vaikeaa. Jos kotona ei jokin onnistunut heti, teki aikuinen puolestani.
Eli kasvatusmetodina tosi, tosi syvältä. Sano miehellesi, että teidän lapseen ei tuota ainakaan sovelleta.
se estää oppimisen, mutta ilmeisesti miehesi on kuitenkin oppinut kokoaamaan huonekaluja yms.? Joten tuskinpa tuosta fraasista on mitään haittaa ollut. Voi olla ihan hyväkin tiedostaa, että omista kyvyistä ja yrityksen määrästä ongelmat yleensä johtuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se estää oppimisen, mutta ilmeisesti miehesi on kuitenkin oppinut kokoaamaan huonekaluja yms.? Joten tuskinpa tuosta fraasista on mitään haittaa ollut. Voi olla ihan hyväkin tiedostaa, että omista kyvyistä ja yrityksen määrästä ongelmat yleensä johtuvat.
On oppinut, on ammatissa jossa tehdään käsin.
Pinnansa vain on lyhyt silloin, jos jokin ei heti onnistukaan ja suuttuu mielummin kuin pyytäisi apua / harkitsisi hetken.
Minulle lapsena sanottiin päinvastoin: "Sinä osaat ihan mitä vain haluat! Pystyt vaikka astronautiksi! Päätät vain niin ja yrität." On tuostakin seurannut ongelmia, esimerkiksi sitten joskus parikymppisenä kun sainkin tentistä ensimmäistä kertaa huonon numeron ja epäonnistuin se oli rankkaa, joten en tiedä mikä sitten on parhaaksi :)
jo puhua periaatteista miten lasta kasvatetaan. Nämä asiathan pitäisi puhua ennen lasten hankkimista, jotta vältytään riitaiselta elämältä!
Päättäkää oletteko kannustavia vai lättyyn lyöjiä ja muistakaa, että elämä ennen oli niiiiin erilaista ja mielestäni aika kielteistä. Mulla on tarpeeksi ikää sanoa tämä=D
Itse sanoisin, että pikkulasta tulee kannustaa ja kehua ihan pikkuasioissakin. Lapselle kehittyy myönteinen kuva itsestään ja sen kyllä huomaa.
Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei pidetä kuria. Kuri on sitä, ettei lapsi saa lyödä, heittää ruokaa lattialle tai istua autossa ilman turvayötä...
Lapsen on hyvä oppia ei-sana. Se voidaan opettaa leikin varjolla kuten kysymällä saako X (satuhahmo, jonka lapsi tietää tai vaikka isi) heittää ruokaa lattialle? Ei X saa, no saako vauveli heittää? ...tätä voi jatkaa loputtomiin ja on tehokas opetustapa pikkulapselle.
Pikkulapsia ei pitäisi komentaa kuin koiria eikä käyttää samaa äänensävyä! Joskus voin suorastaan pahoin kun marketeissa vanhemmat huutavat niin rumasti lapsilleen unohtaen, että itse saavat takaisin mitä tilaavat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkulapsia ei pitäisi komentaa kuin koiria eikä käyttää samaa äänensävyä! Joskus voin suorastaan pahoin kun marketeissa vanhemmat huutavat niin rumasti lapsilleen unohtaen, että itse saavat takaisin mitä tilaavat!
Ehkä kaikki vanhemmat eivät ole kuin sinä? On paljon ihmisiä, joille on kotona huudettu ja tiuskittu ja pitävät sitä aivan normaalina. Ei sellainen ihminen muuta odotakaan kuin saavansa takaisin sitä mitä tilaa. Niinhän me kaikki teemme. Pienestä lyttäämisestä voi olla lapselle paljon hyötyäkin. Nykynuorten suurin ongelma on tutkitustikin epärealistiset käsitykset omista kyvyistä ja mahdollisuuksista, mikä usein johtaa masennukseen aikuisiällä kun todellisuus iskee.
tuollaisesta huutajaperheestä ja siksi tiedän mitä se tekee lasten itsetunnolle.
Itse päätin ettei minun lasteni tarvitse kokea samaa ja aika hyvin onnistuin vaikka monasti tein sen ´´lyttyvirheen´´ kunnes tajusin, että just joo tämähän on taas sitä! Nyt kun lapseni ovat jo aikuisia olen onnellinen tuloksista ja siitä että pystyin muuttamaan opittua tapaani!
Olisko pikkasen hakusessa tuo ---omista kyvyistä--- eihän näillä masentuneillä ole juurikaan mitään kykyjä tai taitoja arkielämään. Tästähän nimenomaan tutkijat ovat puhuneet! Monella tapaa lyttyyn lyötyjä lapsia jo alusta pitäen! Suuri vaikutus on sillä huuuuutamisella, se vie itsetunnon.
----Nykynuorten suurin ongelma on tutkitustikin epärealistiset käsitykset omista kyvyistä ja mahdollisuuksista, mikä usein johtaa masennukseen aikuisiällä kun todellisuus iskee----
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohdin mainita, että jos oli tiukka paikka madalsin ääntäni, katsoin lastani ja puhuin lyhyesti. Kyllä tehosi!
Nyt ihmeekseni näin tässä Super Nannyssa saman neuvon. Ja minä kun luulin ettei se niin fiksu tapa ollut vaikkakin tehokas eikä tarvinnut huutaa!
pidetään synonyymeinä, mitä ne eivät ole. Minulle ei lapsena huudettu juuri koskaan, mutta itsetunto kyllä lytättiin perusteellisesti. Miehelleni taas on huudettu koko ajan, ja ruumiillista kuritustakin on käytetty paljon, mutta itsetunnossa ei ole mitään vikaa. Päinvastoin, häntä on aina kotona rohkaistu ja arvostettu, ja arvostetaan nykyäänkin. Hänellä on hyvin rakastava suku, kun taas oma huutamaton ja kuritusta karttanut perheeni on aina ollut tunnekylmä ja lyttäävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huutamisen ja lyttäämisen on todettu olevan samaa tasoa! Molemmat ovat äärimmäisen rumaa käytöstä pikkulapselle, erikoisesti jos huudetaan vihassa tai äänensävy on ivallinen.
Ilmeisesti sun miehesi perheessä ovat olleet kuuroja ja siksi huudelleet mutta eivät vihassa! Laajenna vähän tota ajattelukyäsi!
ja tutkittuakin että naiset pyytää apua, miehet ei.
Miehet tekee muutenkin useammin suoraan ilman ohjeita.
Jos jättäisit miehen rauhaan? Oikeasti, se on aikuinen mies ja sä aikuinen nainen, teidän parisuhteessa SINÄ et voi tehdä päätöksiä miten ollaan ja miten toimitaan.
Sä voit korkeintaan huomauttaa että sinulle ei aleta tiuskimaan.
Silloinhan mies tekee itsekin niinkuin sinä: "Tämä ei mene!" Ja mies tulee laittamaan sitä koska sinä et osannut.
Eli hänkään ei osannut mutta alkaa tiuskimaan.
Avoin keskustelu siihen auttaa. Vaan se että mies itse huomaa tilanteen.
Mutta lapsuudesta saakka tulleet tavat, niitä on vaikea lopettaa vaan jos toinen räksyttää. Se pitää tajuta miksi olisi väärin ja mitä siihen tilalle.
Lapselle saattaa olla lehmänaivoinen silti. Voit sanoa ettei sinun tavassa opeteta niitä kikkoja miten sen tekee ITSE jos tekee toisen puolesta.
Sehän siinä on oleellista saako lapsi tehdä vai tuleeko isi tekemään, jolloin sen saa nopeasti tehtyä vai onko tarkotus että lapsi saa ahaa-elämyksen että osaa tehdä jotain.
Alue: Aihe vapaa
on mielestäni ihan siitä sävystä kiinni. On ihan mahdollista sanoa ystävälliseen ja ei-latistavaan sävyyn että "kyllä se sinne lopulta menee, sä et vain osaa laittaa sitä - katsotaanpas yhdessä miten päin sitä pitäisi sinne yrittää tunkea" tms.
On tietysti myös mahdollista sanoa hyvin tylysti, etenkin jos se toistuu jatkuvasti erilaisissa yhteyksissä, että vika on aina lapsen osaamisessa.