Mitä kertoo naisesta, jos pystyy synnyttämään 4,5kg vauvan ilman ongelmia?

Siis mistä te niitä lapsia synnytätte? Kohdunsuuhan siinä se tiukka paikka on. Kohdunsuun avautuminen sen kivun aiheuttaa. Emätin on vain loppuhuipennus pitkällä matkalla,

Eri ihmisillä voi olla eri kohtia, jotka haittaavat avautumista ja läpipääsyä. Osalla luusto (joko lantion rengas on rakenteellisesti pieni tai sitten jänteet eivät löysty niin paljon, että aukko venyy tarpeeksi. Tai molempia). Osalla taas pehmyskudokset ottavat vastaav ja joko estävät synnytyksen tai repeävät pahasti. Kohdunkaula kyllä ymmärtääkseni avautuu hyvin, vaikka kivuliasta onkin.

Kyllä emättimen ja sen ympäristön kudoksetkin voivat olla ongelma, miksi muuten tehtäisiin eppareita tai tulisi pahoja repeämiä? EI eppakrissa kohdunkaulla leikata, vaan ihan ihoa ja lihaskerroksia emättimen suulla.

mä kai ajattelisin, että synnytys on mennyt oikein hyvin.



Mulla tehtiin eppari ekan (3520g) synnytyksessä ja siitä haavasta repesin 5cm sisäänpäin, imukupilla auttoivat ja ilmeiseseti kudokset ei oikein ehtiny mukaan. Vuoden päästä siitä syntyi toinen (3970g), vanhaa arpikudosta leikattiin ihan vähän ja 3 tikkiä ommeltiin lopuksi. Siitä vuoden päästä kolmas (3530g) ja kätilö sanoi, että tuli vähän "asfaltti-ihottumaa", ei siis paikkailtu. Neljännen (3860g) synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla, syntyi ilman vaurioita, ponnistus kesti ehkä pari minuuuttia. Viides (4066g) syntyi ihan luomusti, ponnistus kesti ehkä 30sek. kätilö kielsi ponnistamasta, mutta eipä siinä voinu muuta tehdä tai en itseasiassa edes tietoisesti ponnistanu. Vauva ei tehny minkäänlaista kiertoliikettä vaan tuli hartiat poikittain ja kätilö oli ihan varma, että jotain repes. Tutki aika moneen kertaan paikat, ei ollu mitään vaurioita.



Väittäisin, että hyvin sujunu ison vauvan synnytys on monien kohdalleen sattuneiden pikkujuttujen summa. Nimittäin meidän viides oli isopäinen, en olis uskonu, mutta 38cm oli päänympärys.. ei mulla kuitenkaan mitenkään erityisen väljät paikat oo. Mutta oon kyllä jumpannu lantionpohjaa.. Niin ja sanohan se lääkäri olisko ollu 3. jälkeen jälkitarkastuksessa, että näkee että on synnyttäny, mutta ei vois kuvitellakaan, että 6vkoa sitten :)

Hän on siis ideasalisynnyttäjä.

olen pitkä ja hoikka, kapea lantio.

Yksi lapsista oli yli neljä kiloinen ja

synnytys oli helpoin ja nopein muihin

verrattuna. Mulle kätilö sanoi, että olen

"unelmasynnyttäjä" siinä mielessä, kun olen

pitkä...lyhyemmillä vois olla ongelmia synnyttää

isoja vauvoja.

vauvan päänympärys kuin massa.

lantion rakenteesta? Itse olen kyllä kuullut, että vyötärö-lantiosuhteeltaan tiimalasityyppiset vartalot olisivat parhaita synnyttämiseen. Esim. äidilläni on tälläinen ja hänelle suositeltiin perätilan synnyttämistä alakautta ja hyvin meni. Itselläni on suora vartalo ja en usko, että olisi onnistunut.

mulla ei ole tietoakaan tiimalasivartalosta (olen aivan tasapaksu pötkö) ja silti kroppani on luotu synnyttämiseen! Kolme helppoa synnytystä takana, 4,1kg vauva (isopäinenkin vielä) liusui ulos parilla työnnöllä.

Eli eipä sitä taida päällepäin nähdä onko "synnyttäjän" lantio vai ei!

Eipä ollut mitään eroa kahteen edelliseen synnytykseen verrattuna, vaikka painoeroa oli kilon verran.



Mulle sanottiin, että lantioni "on kuin luotu synntykseen". Olin hyvässä kunnossa, harrastan joogaa, lenkkeilyä, jumppaa, uintia yms. Synntytys oli täysin luomu kaikinpuolin. Ponnistin kylkiasennossa, avautumisvaiheen olin vesialtaassa. Kun pää on syntymässä, ei missään tapauksessa saa ponnistaa täysillä, vaan vauvan annetaan itsestään liukua ja vain hieman, kevyesti mukana ponnistetaan. Kolmesta kätilöstä kaksi osasi tämän ohjata, onneksi osasin ja tiesin itsekin jutun jujun. Ei repeämiä koskaan, muutaman päivän päästä synnytyksistä ei mitään erityisiä tuntemuksia. Kipulääkettä en tarvinnut edes synnytyksen jälkeen, ei ollut mitään kipuja.



Ja mulla ei kyllä tosiaan ole mikään messuhalli :D

Pituudellasi ei ole väliä tai pyllyn ympärysmitalla.



En ole kuullut yhdestäkään naisesta jonka synnytystapa-arvioon kuuluisi perseen rasvakerroksen mittaaminen. :D



Olen alle 160 senttinen, äitini minua 5 senttiä lyhyempi ja hänen äiti 5 senttiä äitiäni lyhyempi ja kaikilla meillä on hyvä lantio.

Mummoni on meistä hoikin, 45 kilonen ja odotusaikoina koitti varoa lihomista.



Itselläni on 4,5 kilonenkin lapsi syntynyt ja paremmin tuli kuin kolmonen jonka pään tarjonta oli huonompi. Pää ja olkapäät on vaikeimmat synnyttää, eikä näissä paikoissa ole lapsella rasvakerrosta.



Muutamalla lapsellani on hatunkoko ollut 38 senttiä syntyessään eikä sekään ole ollut paha kuten sillon kun lapsi hinnaa päätä huonossa asennossa ja synnytys pitkittyy.



Lantion sisäkokoa ei näe kenestäkään ulkoapäin, sisätutkimus sen osoittaa.

Sen osoittaa, että kivunlievitys on osunut kohdilleen ja nainen on hyvä ponnistaja ja rentoutuja.

itsellä ekalla 2 epparia+pahat repeämät- vauva 3300g,toisella eppari ei repeämiä vauva 4100, kolmannella pari pientä repeämää,ei epparia vauva 2600g.Iho ei palaudu venytysten jälkeen, raskausarvet rinnoissa ja vähän muuallakin.

Siis mistä te niitä lapsia synnytätte? Kohdunsuuhan siinä se tiukka paikka on. Kohdunsuun avautuminen sen kivun aiheuttaa. Emätin on vain loppuhuipennus pitkällä matkalla,

Eri ihmisillä voi olla eri kohtia, jotka haittaavat avautumista ja läpipääsyä. Osalla luusto (joko lantion rengas on rakenteellisesti pieni tai sitten jänteet eivät löysty niin paljon, että aukko venyy tarpeeksi. Tai molempia). Osalla taas pehmyskudokset ottavat vastaav ja joko estävät synnytyksen tai repeävät pahasti. Kohdunkaula kyllä ymmärtääkseni avautuu hyvin, vaikka kivuliasta onkin.

Kyllä emättimen ja sen ympäristön kudoksetkin voivat olla ongelma, miksi muuten tehtäisiin eppareita tai tulisi pahoja repeämiä? EI eppakrissa kohdunkaulla leikata, vaan ihan ihoa ja lihaskerroksia emättimen suulla.

Mulla on normaali luusto mutta tosi tiukka kudostyyppi. Kätilö sanoi, että jouduin "työntämään kynnyksen yli" kun lantionpohjan lihakset olivat niin tiukat. Siinä ei paljon rentoutukset riitä :D

Ihan samanlainen lihastyyppi mulla on kropassa muutenkin, luontainen ominaisuus jota vielä treeni tehostaa. Näillä joilla isotkin lapset syntyvät helposti on varmaan muuallakin kropassa joustavat ja ohuemmat lihakset.

Tikkauksia muutama laitettiin. Lantionpohjalihakset kunnossa ja ei vaikuta emättimeen haitallisesti kun muistaa jumpata.

Olen tosi pienikokoinen nainen ja silti synnyttänyt 4,5 kg vauvan ilman ongelmia. Tikkejä laitettiin alapäähän tosi paljon kun leuka ei meinannut mahtua. En vaan raportoi kaikelle kansalla repeämää kun se ei vaivaa enää mitenkään ja kai se on ihan normaalia, että vähän pitää ommella.