Miten junioritasolla määritellään kuka on hyvä
ja pääsee parempaan tasoryhmään? Onko joukkuelajeissa esimerkiksi vain maalintekokyvyllä merkitystä? Eikö nopeudella ja syöttelytaidoilla ole samanlaista painoarvoa?
Kommentit (12)
eli alle 10-vuotiailla pitäisi mun mielestä olla tällainen malli, jos on vaikka kolme ryhmää:
- kolmosryhmän ja kakkosryhmän välinen ero riippuu harjoitusmääristä ja motivaatiosta, eli vähintään kakkosryhmään pääsevät kaikki, jotka haluavat harjoitella x-määrän ja tekevät myös omalla ajallaan jotain lajiin liittyvää
- ykkös- ja kakkosryhmän välillä erotellaan sitten edelleen motivaation mukaan (omatoiminen tekeminen isossa roolissa). Muita kriteerejä yleinen liikunnallisuus, lajitaidot kaikkineen (myös syöttötaito!), lajinymmärrys eli ns. pelitaito (voit olla perustaitava ilman, että osaat hyödyntää sitä peleissä ja toisaalta joku ei ihan yhtä taitava voi olla kentällä hyvä, kun osaa sijoittua, liikkua jne.)
Tämä olisi minun ajatukseni eli missään tapauksessa ei vain maalintekotaitoa pitäisi arvioida. Minun mielestäni motivaation pitäisi olla aina ensimmäinen asia, mutta tiedän, että monesti näin ei ole, vaan ns. junnutähdet valitaan aina ykkösryhmiin, vaikka eivät kävisi treeneissä tms. Tämän takia monet hyvät pelaajat nousevat lopulta sieltä "kärjen takaa".
Mutta kyllä sieltä jo nuorena näkyy lahjakkaat ja hyvät, esim kuka jaksaa reenata ja kuka kehittyy nopeasti
on niitä parempia ja köyhien penskat on huonompia. Siltä ainakin välillä tuntuu. Valmentajat haluaa vaan pönkittää kikuliaan hakemalla pojilleen voittoja sääntöjä ja muita hyviätapoja kiertämällä.
Yleensä valmentajat kyllä näkee harjotuksissa lasten taitotason ja osaavat tehdä oikeat jaot. Välillä joku on "paremmissa" ja joskus joku toinen voi mennä taidoissa edelle.
on tietenkin maalitkin tärkeitä. Mutta ei niitä maaleja tule ilman hyviä syöttöjä ja joukkueena pelaamista. Nämä yksinyrittäjät ei ainakaan meillä ole ykkösryhmässä.
tietysti poikkeuksia valkuissakin löytyy, mutta kyllä suurissa sarjoissa valinnat menee oikein ja rajatapaukset riippuvat mitä painotetaan: joku valkku tykkää röyhkeän itsekkäästä maalintekotaidosta ja joku epäitsekkäästä syöttökoneesta.
Tiettyyn rajaan saakka kysymys on motivaatiosta. Joka jannulla ne harjoitukset vaikuttavat ja laiska luonnonlahjakkuus putoaa kyydista verrattuna siihen kovasti harjoittelevaan tsemppari keskinkertaisuuteen.
Ja sitten on ne käytös- ja kokoasiat. Eiköhän kaikki tiedä sen luonnonlahjakkuuden, joka sotkee tasokkaat harjoitukset >>> pois.
Mitä vanhemmaksi kasvetaan ja kasvetaan fyysisesti ja "panokset" kovenevat, niin sen muuten pätevän pikkukaverin oikea paikka voi olla "kakkosjoukkueen" peleissä, jossa vastustaja ei olisi niin kovatasoinen ja taidolla pärjää.
Sitten on semmoinen pikku juttu, että esimerkiksi junnujalkapallojoukkue ei toimi, jos kentällä on se 6 umpihyökkääjää ja maalivahtikin olisi pelkkä maalitykki.
Tätä kirjoittaessa ei taaskaan tule kade niitä valkkuja kohtaan, jotka näiden asioiden parissa painivat vuodesta toiseen.
jotka kertovat vanhemmille avoimesti, mitkä juuri heidän kriteerinsä ovat, eipähän tarvitse pähkiä millään palstoilla ja ihmetellä. Kumma, jos edes jojo ei välitä tätä tietoa, jokin mättää.
- harjoituksissa käymisen aktiivisuus
- keskittyminen treeneihin
- ohjeiden noudattaminen
- pelisilmä
- pomputtelutaito
- pujottelutaito
- syöttötaito
- pukkaustaito
- rohkeus peleissä
jne.
Arvostan valmentajia, jotka kertovat vanhemmille avoimesti, mitkä juuri heidän kriteerinsä ovat, eipähän tarvitse pähkiä millään palstoilla ja ihmetellä. Kumma, jos edes jojo ei välitä tätä tietoa, jokin mättää.
Koska valmentajatkin ovat ihmisiä, niin usein kysymys on juuri
a) tiedottamisen ongelmista
b) väsymisestä
c) tietoisesta tai tiedostamattomasta hajota ja hallitse taktiikasta
Pahin tilanne on, että kerrotut/sovitut säännöt muuttuvat kesken kaiken ja tiedotus ei pelaa.
mutta nämähän menee joka joukkueessa valmentajien preferenssien mukaan, ei näihin mitään valtakunnallisia sääntöjä ole olemassakaan. Äkkiä tosin sanoisin, että jos valmentaja itse on koskaan ko. lajia itse pelannut hän enemmän arvostaa niitä joilla on pallosilmaa kuin niitä jotka roikkuu maalilla irtopalloja/ kiekkoja odottelemassa. Nopeus sinällään ei auta mitään, jos peliväline ei pysy vauhdissa matkassa. Useimmiten sanoisin, että ne jotka käy kaikki treenit ja tekee mitä käsketään eikä häröile, on parhaassa ryhmässä loput alemmissa. Syy tähän on se että noi em. penskat on sitten myös taitavimipia. Nimim: oma poika AA-tasoa
ovat niitä parhaassa ryhmässä pelaavia. Liekö sitten sattumaa?
joka määrää tasoryhmän. Ykkösryhmäläisten tulisi pyhittää kaikki vapaa-aikansakin lajinsa harjoitteluun eikä juuri muita harrastuksia rinnalla suotaisi olevan.
koska nimenomaan maalien avulla saavutetaan voittoja!