Itkettää :(
Mulla on niin ikävä mun miestä. Hän kuoli tuossa 4vk sitten. Olen raskaana ja en tiedä mitä tehdä. Ei ole oikein ketään kelle puhua. Saisinko mammoita tukea? :(
Kommentit (19)
voin vain kuvitella miltä sinusta tuntuu.
Keskustelu apua saat varmasti neuvolasta/lääkäristä. Varmaan ihan ammattiapu on paikallaan. Olisikohan paikkakunnallasi myös vertaistuki ryhmää läheisensä menettäneille?
Netistä löydät myös vertaistukea ihan varmasti, googleta!
Sinä saat kohta ihanan pienen ihmisen rinnallesi, jolle voit jakaa rakkautta. Hän varmasti auttaa sinua jaksamaan, tai jos arki vauvan kanssa tuntuu liian raskaalta muista heti pyytää apua neuvolasta. voit saada kotiisi perhetyöntekijän!
Nyt ei taida olla paras hetki lukea niitä runoja. Yöllä kaikki tuntuu vielä raskaammalta. Nyt on varmasti vaikeaa. Opit kuitenkin elämään surun kanssa. Kun vauva syntyy, saat uskomatonta voimaa ja onnea hänestä.
ystävistä puhumatakaan. Nyt vain sattui tulemaan tällainen itkukohtaus kuin tyhjästä noiden kirjojen vuoksi. Tuntuu etten kehtaa häiritä ketään tällaisella asialla etei muista tunnu että olen kokoajan jotain jotain vailla.
Kiitän kaikista virtuaalihaleista, ne lämmittävät oikeasti. Kiitos!
ap
Kello on nyt sen verran paljon ettei taida mikään tukipuhelin olla avoinna. En myöskään kehtaa häiritä tuttavia tähän aikaan. Nyt tuntuu olo taas niin voimattomalta ja eksyneeltä, sillä löysin mieheni runokirjan jossa oli kertakaikkiaan niin kaunista tekstiä suhteemme ajalta. Itken ja luen. Varsinkin raskautta ja tulevaa lasta käsittelevät tekstit ovat niin kauniita ja täynnä toivoa. Mies kuoli onnettomuudessa. Myös kaikki tunteet minua kohtaan saavat kaikki haavat auki. Ja näitä on kaiken lisäksi monta vihkollista. Lisäksi täällä on tekstejä suoraan minule.
Hirvittää myös tuoda lapsi tähän elämäntilanteeseen..
ap
Luulen, että sun tuttavasti eivät pahastu vaikka soittaisit keskellä yötä. jos ovat hyviä tuttavia, minä en ainankaan pahastuisi. Koeta jaksaa ja muista, että joskus se helpottaa!!! On todella hienoa, että sinulla on tuollaisia muistoja miehestäsi. Sun ei tarvitse koskaan epäillä miehesi tunteita sinua kohtaa!
joten lähetän vain virtuaalisesti lämpöä ja hennon otteen olkapäästäsi. Kyllä sinä pärjäät. Suosittelisin nyt nukkumaan menoa, älä kiusaa itseäsi enempää lukemalla niitä tekstejä jos ne herättää liikaa ikäviä tunteita. Tulevaisuudessa tulet vielä monesti kiittämään miehesi upeaa harrastusta, mikä kaunis muisto noista runoista jääkään, sinulle ja teidän yhteiselle lapsellenne. Jos et kehtaa nyt soittaa kenellekkään, juttele heti huomenna jonkun läheisen kanssa ja koita sopia, jos voisit vastaisuudessa soittaa ihan mihin vuorokauden aikaan tahansa vaikean olon yllättäessä...
Nyt ei taida olla paras hetki lukea niitä runoja. Yöllä kaikki tuntuu vielä raskaammalta. Nyt on varmasti vaikeaa. Opit kuitenkin elämään surun kanssa. Kun vauva syntyy, saat uskomatonta voimaa ja onnea hänestä.
Nyt ei taida olla paras hetki lukea niitä runoja. Yöllä kaikki tuntuu vielä raskaammalta. Nyt on varmasti vaikeaa. Opit kuitenkin elämään surun kanssa. Kun vauva syntyy, saat uskomatonta voimaa ja onnea hänestä.
Tiedän ettei näiden lukeminen ole se fiksuin juttu, mutta on niin vaikea laittaa syrjään kun ikävä raastaa sydäntä jatkuvasti. Pikkuisen tulo pelottaa, mutta rakastan häntä jo nyt enemmän kuin mitään muuta, enkä malta odottaa tapaamistamme. Asiat vain menivät ihan pieleen. Toisen lähtö on niin vaikea hyväksyä.
ap
Nyt ei taida olla paras hetki lukea niitä runoja. Yöllä kaikki tuntuu vielä raskaammalta. Nyt on varmasti vaikeaa. Opit kuitenkin elämään surun kanssa. Kun vauva syntyy, saat uskomatonta voimaa ja onnea hänestä.
Nyt ei taida olla paras hetki lukea niitä runoja. Yöllä kaikki tuntuu vielä raskaammalta. Nyt on varmasti vaikeaa. Opit kuitenkin elämään surun kanssa. Kun vauva syntyy, saat uskomatonta voimaa ja onnea hänestä.
Tiedän ettei näiden lukeminen ole se fiksuin juttu, mutta on niin vaikea laittaa syrjään kun ikävä raastaa sydäntä jatkuvasti. Pikkuisen tulo pelottaa, mutta rakastan häntä jo nyt enemmän kuin mitään muuta, enkä malta odottaa tapaamistamme. Asiat vain menivät ihan pieleen. Toisen lähtö on niin vaikea hyväksyä.
ap
että sinulla on ihan täysi oikeus olla "kokoajan jotain vailla" onhan järkyttävästä tapahtumasta vasta niin vähän aikaa, kyllä oikeasti läheiset ihmiset tämän varmasti ymmärtävät. sinulla on nyt oikeus olla tarvitseva. apua pitää ja saa pyytää. en voi edes kuvitella miten pahalta sinusta tuntuu nyt. voimia.
Kello on nyt sen verran paljon ettei taida mikään tukipuhelin olla avoinna. En myöskään kehtaa häiritä tuttavia tähän aikaan. Nyt tuntuu olo taas niin voimattomalta ja eksyneeltä, sillä löysin mieheni runokirjan jossa oli kertakaikkiaan niin kaunista tekstiä suhteemme ajalta. Itken ja luen. Varsinkin raskautta ja tulevaa lasta käsittelevät tekstit ovat niin kauniita ja täynnä toivoa. Mies kuoli onnettomuudessa. Myös kaikki tunteet minua kohtaan saavat kaikki haavat auki. Ja näitä on kaiken lisäksi monta vihkollista. Lisäksi täällä on tekstejä suoraan minule.
Hirvittää myös tuoda lapsi tähän elämäntilanteeseen..
ap
Luulen, että sun tuttavasti eivät pahastu vaikka soittaisit keskellä yötä. jos ovat hyviä tuttavia, minä en ainankaan pahastuisi. Koeta jaksaa ja muista, että joskus se helpottaa!!! On todella hienoa, että sinulla on tuollaisia muistoja miehestäsi. Sun ei tarvitse koskaan epäillä miehesi tunteita sinua kohtaa!
Ehkeivät pahastu mutta kuten sanoin niin en halua olla aina jotain vaille. Antaa heidänkin levähtää. Laitoin kirjan pois, ja arvostan että hän jätti jotain näin kaunista jälkeensä. Tuntuu vaan mahdottomalta laittaa näitä kaikkia tunteita syrjään ja mennä nukkumaan. En pidä näitä tunteita negatiivisinä, vaan itseasiassa olen onnellinen että lapsellani oli niin upea isä vaikkei tätä saanutkaan tavata. Elämä on joskus niin epäreilua.
Tein ilmoituksen täysin asiattomasta viestistäsi.
Ap:lle paljon halauksia ja voimia.
Luota että elämä kantaa eteenpäin ja ajattele pienokaistasi joka tuo sinulle vielä paljon onnen ja ilon hetkiä.
Voimia ja jaksamista! Osaat ja pystyt ja olet vahvempi kuin arvasitkaan. Rakkaudella.
olisiko sulla mahdollisuutta soittaa jonnekin auttavaan puhelimeen tms? ja tiedän et suru on kova ja vie aikaa,mutta sun pitää jaksaa lapsesi vuoksi,vaikka kaipaat miestäsi,tulet vielä pärjäämään,onko sinulla tukihenkilöitä tai ystäviä jotka tukisivat sinua?
Lähetän sinulle virtuaalihalin,,toivottavatsi se lohduttaisi.
Keskusteluryhmiä tms?
Haleja voin lähettää enempää tietämättä!
että itke silloin kun itkettää, suru laantuu aikanaan vaikkei koskaan häviäisikään.
Luota että elämä kantaa eteenpäin ja ajattele pienokaistasi joka tuo sinulle vielä paljon onnen ja ilon hetkiä.
Lämmin halaus. Eikö ole sukulaisia tai ystäviä joilta voisit tukea pyytää? Kyllä moni on valmis auttamaan jollain tapaa muttei aina osaa apuaan tarjota. Jos ei läheisistä löydy niin varmasti saat keskusteluapua esim. neuvolan kautta. Haet rohkeasti apua niin jaksat sitten vauvasi synnyttyäkin hoitaa häntä paremmin! Sinulla kasvaa sisälläsi nyt pysyvä muisto miehestäsi, kyllä te selviätte!
Kello on nyt sen verran paljon ettei taida mikään tukipuhelin olla avoinna. En myöskään kehtaa häiritä tuttavia tähän aikaan. Nyt tuntuu olo taas niin voimattomalta ja eksyneeltä, sillä löysin mieheni runokirjan jossa oli kertakaikkiaan niin kaunista tekstiä suhteemme ajalta. Itken ja luen. Varsinkin raskautta ja tulevaa lasta käsittelevät tekstit ovat niin kauniita ja täynnä toivoa. Mies kuoli onnettomuudessa. Myös kaikki tunteet minua kohtaan saavat kaikki haavat auki. Ja näitä on kaiken lisäksi monta vihkollista. Lisäksi täällä on tekstejä suoraan minule.
Hirvittää myös tuoda lapsi tähän elämäntilanteeseen..
ap
kasvaahan sisälläsi kuitenkin osa miehestäsikin. Toivottavasti saat lohtua tuosta tosiasiasta!