Lue keskustelun säännöt.
Taloussanomat: Asuntovelallisen syytä varautua vähintään 6% korkoon lähivuosina.
19.04.2012 |
Asuntolainojen korot ovat nyt todella alhaalla, mutta onni ei jatku ikuisesti. Pankit kehottavat uuden asuntolainan ottajaa varautumaan lähivuosina vähintään kuuden prosentin lainakorkoon.
Isossa lainassa se merkitsee satoja euroja suurempia lainanhoitomenoja kuukaudessa, kertoo Taloussanomat.
Korot nousevat loppuvuodesta
Asuntolainojen viitekorkona yleisesti käytetty vuoden euribor on nyt 1,36 prosenttia, mutta loppuvuonna sen odotetaan olevan jo 0,5–1 prosenttia korkeampi, eli noin 2 prosenttia..
Taloussanomien haastattelemat ekonomistit arvioivat, että vuoden 2012 lopussa vuoden euribor on jo noin 3 prosenttia. Useimmat pankit ottavat velasta lisäksi noin yhden prosenttiyksikön osuuden, eli marginaalin.
Jos viitekorot noudattavat ennusteita, kokonaiskorko on parin vuoden päästä nelisen prosenttia. Jos talous lähtee ennakoitua kovempaan nousuun, korot voivat nousta enemmänkin.
”Koroilla ei ole kattoa”, Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen muistuttaa.
Varaudu satasten lisämenoon
Muutama vuosi sitten vuoden euribor oli 5,5 prosenttia.
"5–6 prosenttia on vielä suhteellisen normaali korkotaso, johon kannattaa varautua. Hetkellisesti voi tulla tätä korkeampiakin piikkejä", Nordean Numminen sanoo.
Kun asuntolainan marginaali otetaan mukaan, pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-keskuksesta neuvoo varautumaan 6–7 prosentin kokonaiskorkoihin.
Esimerkiksi, jos ottaa 100 000 euron annuiteettilainan 20 vuodeksi, siitä maksetaan nyt lyhennyksiä ja korkoja 500 euroa. Jos korko olisi 6 prosenttia, lainaerä olisi 200 euroa suurempi.
200 000 euron annuiteettilainassa lainanhoitokulut pomppaisivat jo yli 1 000 eurosta yli 1 400 euroon. Elämiseenkin pitäisi silti jäädä rahaa.
OP-keskuksen Hyttinen kertoo, että heidän asiakkaansa ovat viime aikoina ottaneet lyhyempiä ja pienempiä lainoja kuin vuosi, pari sitten. Nordean Anu Numminen neuvoo jättämään laina-aikaankin pelivaraa.
”Jos tulee ongelmia, maksuohjelmaa voidaan helpottaa, mutta jos laina-aika on jo valmiiksi maksimi 25 tai 30 vuotta, sitä ei oikein ole varaa pidentää”, hän sanoo.
Lyhennystapakin vaikuttaa
Taloussanomat neuvoo lainanottajaa kiinnittämään huomiota myös lyhennystapaan. Annuiteettilainassa korkojen nousu kasvattaa kuukausierää.
Kiinteässä tasaerälainassa kuukausikustannus ei nouse eikä laske, mutta korkojen muutos joko lyhentää tai pidentää laina-aikaa.
Tasalyhenteinen maksutapa on alussa raskain, mutta velkapääoma kutistuu nopeimmin. Myös siinä korkojen nousu näkyy kuukausierässä.
Kun korot lähivuosina nousevat, eri lyhennystapojen väliset erot kasvavat. Kun esimerkiksi 100 000 euron 15 vuoden pituisessa lainassa eri maksutapojen kuukausierien ero on nyt 83 euroa, parin vuoden päästä se voi olla 191 euroa. Lyhennystapojen ero näkyy myös velkapääoman hupenemisessa.
Tasalyhenteisen lainan ottaneella on parin vuoden päästä velkaa jäljellä 4 000 euroa vähemmän kuin kiinteän tasaerän ottaneella. Lisäksi jälkimmäisen laina-aika on pidempi kuin lainaa nostettaessa.
Omasta elämäntilanteesta ja taloudellisesta tilanteesta riippuu, mikä lainanlyhennystapa kannattaa valita. Esimerkiksi tasalyhenteinen maksutapa voi olla monille ensiasunnon ostajille alussa liian raskas.
Kommentit (9)
korkotaso, nämä nykyiset ovat ihan epärealistisia, niiden varaan ei pidä talouttaan rakentaa.
En tiedä, kertooko sitä nuorille kukaan, ei varmaan ainakaan lainarahaa tyrkyttävä pankki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
korko 17% onneksi nyt ollaan jo velattomia..
mutta ei kai kukaan oikeesti laske sen varaan että korot on aina alhaalla?
mitäs toi nyt on ?? meillä oli asuntolainassa pahimmillaan korko 17% onneksi nyt ollaan jo velattomia..
VÄHÄN eri asia puhua 90-luvun lainoista kuin 2010-luvun lainoista. Lainan määräkin on ihan eri planeetoilta, samoin palkat ja elinkustannukset.
mitäs toi nyt on ?? meillä oli asuntolainassa pahimmillaan korko 17% onneksi nyt ollaan jo velattomia..
VÄHÄN eri asia puhua 90-luvun lainoista kuin 2010-luvun lainoista. Lainan määräkin on ihan eri planeetoilta, samoin palkat ja elinkustannukset.
joka tulee maksettua 2010-luvulla. Siksi pitää oikeasti tajuta, että nämä asiat muuttuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nythän on hyvä sitoa ainakin osa lainasta kiinteään korkoon, tätä matalammaksi korkotaso ei enää painu...
Korkojen kehitystä, kuten muitakaan taloussuureita ei tiedä kukaan etukäteen. Nyt on korot halvat ja nousu epäilemättä joskus tulee... silloin talous on parantunut (muuten ei korot nouse), joten parasta säästellä osakkeisiin jos ylimääräistä on... tästä mallia:
http://www.investori.com/j/artikkelit/yleistae-sijoittamisesta/94-sijoi…
salkkua voi sitten keväntää, kun rahaa tarttee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taloussanomat neuvoo lainanottajaa kiinnittämään huomiota myös lyhennystapaan. Annuiteettilainassa korkojen nousu kasvattaa kuukausierää.
Kiinteässä tasaerälainassa kuukausikustannus ei nouse eikä laske, mutta korkojen muutos joko lyhentää tai pidentää laina-aikaa.
Tasalyhenteinen maksutapa on alussa raskain, mutta velkapääoma kutistuu nopeimmin. Myös siinä korkojen nousu näkyy kuukausierässä.
Miksi lyhennystapojen eroja kuvatessa aina selitetään asia väärin. Kuinka moni muka ottaa lainan esimerkiksi 20 vuodeksi riippumatta siitä, mikä on kuukausierä tai lainan määrä? En usko, että kukaan. Tavallisen pankkiasiakkaan kannalta tärkein on kuukausierä, koska se on se summa, joka joka kuukausi pitää pystyä raapimaan kasaan.
Kun korot lähivuosina nousevat, eri lyhennystapojen väliset erot kasvavat. Kun esimerkiksi 100 000 euron 15 vuoden pituisessa lainassa eri maksutapojen kuukausierien ero on nyt 83 euroa, parin vuoden päästä se voi olla 191 euroa. Lyhennystapojen ero näkyy myös velkapääoman hupenemisessa.
Jos kuukaudessa on varaa maksaa lainanlyhennyksiä ja korkoja tietty summa, miksi ensimmäinen kuukausierä olisi erisuuruinen? Jos pystyn maksamaan tällä hetkellä 1000 euroa/kk, miksi maksaisin ensi kuussa vähemmän? Kiinteässä tasaerässä maksetaan kk-erä mitoitetaan sellaiseksi, että sen pystyy maksamaan ja sitten lainaa lyhennetään niin nopeasti kuin sillä kk-erällä pystyy. Tasalyhenteisessä lainassa taas kuukausierä on pienempi, vaikka lainanottajan talous sallisi tiukemmankin aikataulun.
Tasalyhenteisen lainan ottaneella on parin vuoden päästä velkaa jäljellä 4 000 euroa vähemmän kuin kiinteän tasaerän ottaneella. Lisäksi jälkimmäisen laina-aika on pidempi kuin lainaa nostettaessa.
Todellisuudessa asia juuri päinvastoin. Kiinteä tasaerä lyhenee nopeimmin, koska lyhennyksen määrä kasvaa joka kuukausi. Jos ensimmäinen kuukausierä on 1000 euroa (lyhennys+korot), tasalyhenteisen seuraava erä on pienempi, koska korkoa maksetaan vähemmän. Kiinteässä tasaerässä maksetaan seuraavassakin kuussa 1000 euroa, mutta siitä hieman entistä suurempi osa on lyhennystä.
Tasalyhenteisessä lainassa lyhennyksen määrä on vakio ja maksettujen korkojen määrä pienenee. Kiinteässä tasaerässä lainan lyhennys suurenee automaattisesti ja korko pienenee. Jos lainan määrä on sama, kiinteä tasaerä on maksettu pois nopeammin.
Laskekaa itse: lainaa vaikkapa 100000 euroa, ensimmäisessä maksuerässä lyhennystä 1000 euroa, korko 3%. Tasalyhenteisessä lainassa ensimmäinen erä on 1250 euroa, kuten myös kiinteässä tasaerässä. Tasalyhenteistä lainaa maksetaan takaisin 100 kuukautta, korkoa maksetaan yhteensä 12625 euroa. Kiinteässä tasaerässä taas kuukausieriä kertyy vain 90 (eli laina-aika on melkein vuoden lyhyempi) ja korkoa koko laina-ajalta kertyy 11710 euroa. Kiinteä tasaerä on siis sekä halvempi että lyhytaikaisempi laina.
Voihan tasalyhenteisen lainan ottaja tietysti suurentaa lyhennyserää, kun korkorasitus pienenee. Mutta silloin pitää itse nähdä vaivaa, kun kiinteässä tasaerässä lyhennysten suurentamisen maksukyvyn kasvaessa sujuu itsestään.
Taloussanomissa on aina näitä pelottelu-uutisia. Mulla on ollut asuntolainaa 7 vuotta. Koko ajan on sanottu, että kohta asuntojen hinnat romahtaa ja korot nousee pilviin. Oikeasti asuntojen hinnat on nousseet ja korot laskeneet. Jos korot nousee niin sitten nousee (ja nouseehan ne joskus ja sitten taas laskee), mutta Talouslehden ennustuksia en itse ainakaan pidä minään maailmanlopun merkkinä. Niillä on tapana maalailla noita uhkakuvia.