Miten joku uskltaa kertoa varhaisesta raskaudestan, kun edellinenki keskeyty

Tai innoissaan, uskoo lujasti tulevaan, ehkä hakee tukea, saattaapa jopa haluta myötätuntoa jos käy huonosti.



Syitä on varmasti niin monta kuin on ihmisiä, jotka kertovat.

Miksi ei ja miksi keskenmenoakaan tarvitsisi salailla jos sellainen tulee? Kertoo sitten senkin.

on hakea tukea ystäviltä suruun jonka keskenmeno aiheuttaa, jos ei ole edes kertonut olevansa raskaana. Jossain blogissa julkistaminen on tietenkin eri asia. Itse ainakin kerroin raskaudesta aika alussa lähimmille vaikka olin jo yhden keskenmenon kokenut. Olipahan helpompaa käsitellä sitä seuraavaa keskenmenoa ilman alustavia selostuksia.

ei se kertominen keskenmenoa aiheuta vaan joku ihan muu

Todella varhain raskaudestani. Kukaan ei suoraan minulle sanonut mutta aina kauttarantain kuulu "miten kukaan tohtii kertoa raskaudesta viikolla 5, sehän voi olla vaikka tuulimuna". Ja perusteltiin sillä että sitten pitää kertoa kun ei olekaan raskaana.



No huonoilla uutisilla on taipumus levitä vielä nopeammin kuin hyvillä. Seuraavassa raskaudessa en sitten kertonutkaan vasta kuin seulontojen jälkeen. Ettei kenenkään tarvitse kauhistella.

"En vaan halua odottaa viikolle 12 ja kuulla että mitään odotettavaa ei olekaan."



No kannattaisiko sitten olla hiljaa.

Minulla raskaus alkoi 5 kk keskenmenosta. Oli pakkko kertoa osalla ihmisistä, kun teen säteilytyötä.

ei se kertominen keskenmenoa aiheuta vaan joku ihan muu

Ei, mutta kun on kerran joutunut selittelemään ihmisille, että juu, ei olla enää raskaana, ainakin minä tajusin, että helpompaa olisi pitää asia pienen piirin tietona, kunnes prosentit on paremmat.

Tämä on minulle helpompi tapa hoitaa asia, kun suren pettymykseni mielelläni yksin (ja miehen/läheisten ystävien kanssa), joku toinen taas saa ihmisten tuesta voimaa.