Miten toimia 2-vuotiaan kanssa, joka on alkanut puremaan, lyömään,
raapimaan ja vetämään äitiä hiuksista?
Isälleen eikä muille kiukuttele niin kuin minulle. Pojalla on ongelmia puheen kehityksen kanssa ja se varmasti aiheuttaa hänelle itselleenkin pahaa mieltä, kun kommunikoiminen on niin hankalaa.
Poika ymmärtää hyvin puhetta ja on motorisesti hyvin kehittynyt, eikä ole syytä olettaa, että hänellä olisi neurologisia ongelmia. Viime aikoina kuitenkin poika on aloittanut tuon minun lyämiseni, raapimiseni ja hiusteni repimisen. Jos pyydän poikaa lopettamaan niin jatkaa vain entistä kovemmin. Usein hermostun ja suutun itse todella pahasti ja huudan. No eihän se nyt ainakaan tilannetta auta.
Voisiko joku antaa neuvoja, että miten kitken pojalta nuo tavat pois?
Kommentit (5)
hermostumatta ja huutamatta.
Mun pojalla oli ihan samaa tuon ikäisenä, siihen auttaa vaan sadat toistot, joka kerran kiellät kun lyö, puree tmv.
Se on ohimenevä vaihe. Ja lapsillahan näitä vaiheita on perä perään :) milloin on pureminen, milloin lyöminen, sitten tulee muiden haukkuminen, sitten kiroilu...
kaikki menee sinnikkäällä työllä ohi!
Naapurini kertoi, että tämä oli auttanut. Hän oli kerran piruuttaan purrut takaisin. Tyttö oli vähän aikaa ollut ällikällä lyöty, mutta ei ollut koskaan enää purrut uudestaan. Kuulostaa varmaan joltain ihan sairaalta hullulta, mutta kyseessä oli ihan normaali tohtorisnainen.
Otat käsistä kiinni, jos se yrittää.
liian usein valumme siihen malliin, että lapsi tekee jotain tuhmaa ja sitten kielletään ja torutaan. itselläni on 2,5-v. joka alkanut töniä ja läpsiä. olen huomannut, että parhaiten auttaa, kun olen opetellut tunnistamaan tilanteet, joissa lapsi turhautuu tai kaipaa huomiota tai tukea. ja silloin annan lapselle erityisen paljon huomiota. kahden vanha on kuitenkin vielä tosi pieni ja nauttii siitä, että saa olla välillä vielä vähän "vauva". eli halittavana ja puettavana ja vaikka sylissä laulua kuuntelevana. tsemppiä!
Joka kerran kun lapsi tekee noin, on sinun sanottava, että se on väärin, koska toiseen ihmiseen sattuu.
Itse ei saa lyödä tai mitään muutakaan mitä lapsi sinulle tekee, vaikka kuinka tämä käytös suututtaisi.
Kun lapsi kasvaa, käytös muuttuu parempaan suuntaan. Jos ei muutu on lapse kehityksessä jotain pielessä.