Puhukaa naapureillenne! Bulevardin tapauksessa
äiti oli ollut vaitonainen naapureilleen, kukaan ei silti epäillyt minkään olevan vialla? En väitä, että jos joku ei halua puhua, väkisin aletaan ahdistelemaan. Vaan väitän, että MIKÄLI naapurit olisivat ystävällisiä ja avoimia itse, voitaisiin kenties joku saada kertomaan ongelmistaan ennenkuin on liian myöhäistä. Aina ollaan niin välinpitämättömiä muita kohtaan.
Jos ihminen on vaikeassa elämäntilanteessa, ei varmaan paljoa puhukaan tai sitten esittää että kaikki on hyvin, mutta se että ei välitetä yhtään mitä seinien toisella puolella tapahtuu on väärin. Pienistä eleistä ja sanoista kaikki voi alkaa.
Kommentit (24)
aletaan ruotimaan julkisesti ja vieläpä negatiiviseen sävvyn (oli sellainen syrjäänvetäytyvä=outo). Minusta naapureiden kyllä kannattaisi olla ruotimatta uhreja.
ei ihmisen persoonallisuutta voi alkaa arvioimaan naapurisuhteiden perusteella.
Eivät vastaa lapseni tervehdyksiin takaisin. Tai kun kävellään heidän talon ohi he katselevat suurinpiirtein talonsa seiniä, painuvat sisälle, tai tuijottavat taivaalle. Kun olemme pienen matkan päässä he tulevat peräämme tuijottamaan. Eipä hirveästi viitsi tällaisten kanssa alkaa syvällisemmin keskustelemaan.
Osa naapureista ei vastaa munkaan tervehdyksiin. Ei, vaikka osuttaisiin nokikkain roskakatokseen. Ehkä mun pitäisi huolestua heistä?
Noh, enpä itsekään halua pitää naapureihin sen kummempaa kontaktia. Muistan, kun muutettiin tähän ja toin ekaa tavarakuormaa henkilöautolla. Jätin auton talon eteen ja kannoin yhden laatikon sisälle. Sitten otin lasin vettä ja jäin katselemaan ulos ikkunasta.
Kolme naapuria tuli kotiin. Huomasivat mun auton. Piirittivät autoni ja alkoivat tiirailla ikkunoista sisään (sehän oli ihan täynnä tavaraa). Näyttivät kiukkuisilta ja jotain kommentoivat keskenään.
Sitten yhtäkkiä tajusivat, että seison ikkunassa katselemassa. Hymyilin ja vilkutin. He vaan häipyivät hämmentyneinä koteihinsa.
Outoja. :)
Sori, mutta mua alkoi jotenki hervottomasti naurattamaan tuo kertomuksesi, niin hullunkuriselta ja skitsolta naapuriesi touhuilut vaikutti. Aivan, kuin ote jostain Simpson -sarjasta:) Asutko vielä samassa talossa?
Kun oltiin juuri muutettu ja tapasin yhden naapureista ekan kerran, hän kysyä töksäytti heti, että no, onkos täällä nyt parempi asua kuin paikassa NN.
Olin ihan hämmästynyt. Oli jostain onkinut tietoonsa aiemman asuinpaikkani. Totesin vaan, että en ole mainitsemassasi paikassa koskaan asunutkaan.
Mutta kyllä edelleen pidän outona, että oli tonkinut tietoonsa aiemman asuinpaikkani jo ennen ekaa tapaamista. Eipä paljon ole huvittanut moisille uteliaille tyypeille ihmeempiä jutella.