Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Puhukaa naapureillenne! Bulevardin tapauksessa

Vierailija
16.04.2012 |

äiti oli ollut vaitonainen naapureilleen, kukaan ei silti epäillyt minkään olevan vialla? En väitä, että jos joku ei halua puhua, väkisin aletaan ahdistelemaan. Vaan väitän, että MIKÄLI naapurit olisivat ystävällisiä ja avoimia itse, voitaisiin kenties joku saada kertomaan ongelmistaan ennenkuin on liian myöhäistä. Aina ollaan niin välinpitämättömiä muita kohtaan.



Jos ihminen on vaikeassa elämäntilanteessa, ei varmaan paljoa puhukaan tai sitten esittää että kaikki on hyvin, mutta se että ei välitetä yhtään mitä seinien toisella puolella tapahtuu on väärin. Pienistä eleistä ja sanoista kaikki voi alkaa.

Kommentit (24)

Vierailija
21/24 |
16.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sen jälkeen sen tietää kaikki. Juoruillaan selän takana, jutut muuttuu ja moni oikein nauttii.

Avusta ei tietoakaan.

Naapureille ei kannata kertoa mitään yksityiselämästään.

Kun oltiin juuri muutettu ja tapasin yhden naapureista ekan kerran, hän kysyä töksäytti heti, että no, onkos täällä nyt parempi asua kuin paikassa NN.

Olin ihan hämmästynyt. Oli jostain onkinut tietoonsa aiemman asuinpaikkani. Totesin vaan, että en ole mainitsemassasi paikassa koskaan asunutkaan.

Mutta kyllä edelleen pidän outona, että oli tonkinut tietoonsa aiemman asuinpaikkani jo ennen ekaa tapaamista. Eipä paljon ole huvittanut moisille uteliaille tyypeille ihmeempiä jutella.

Vierailija
22/24 |
16.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

aletaan ruotimaan julkisesti ja vieläpä negatiiviseen sävvyn (oli sellainen syrjäänvetäytyvä=outo). Minusta naapureiden kyllä kannattaisi olla ruotimatta uhreja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/24 |
16.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei ihmisen persoonallisuutta voi alkaa arvioimaan naapurisuhteiden perusteella.

Vierailija
24/24 |
16.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eivät vastaa lapseni tervehdyksiin takaisin. Tai kun kävellään heidän talon ohi he katselevat suurinpiirtein talonsa seiniä, painuvat sisälle, tai tuijottavat taivaalle. Kun olemme pienen matkan päässä he tulevat peräämme tuijottamaan. Eipä hirveästi viitsi tällaisten kanssa alkaa syvällisemmin keskustelemaan.

Osa naapureista ei vastaa munkaan tervehdyksiin. Ei, vaikka osuttaisiin nokikkain roskakatokseen. Ehkä mun pitäisi huolestua heistä?

Noh, enpä itsekään halua pitää naapureihin sen kummempaa kontaktia. Muistan, kun muutettiin tähän ja toin ekaa tavarakuormaa henkilöautolla. Jätin auton talon eteen ja kannoin yhden laatikon sisälle. Sitten otin lasin vettä ja jäin katselemaan ulos ikkunasta.

Kolme naapuria tuli kotiin. Huomasivat mun auton. Piirittivät autoni ja alkoivat tiirailla ikkunoista sisään (sehän oli ihan täynnä tavaraa). Näyttivät kiukkuisilta ja jotain kommentoivat keskenään.

Sitten yhtäkkiä tajusivat, että seison ikkunassa katselemassa. Hymyilin ja vilkutin. He vaan häipyivät hämmentyneinä koteihinsa.

Outoja. :)

Sori, mutta mua alkoi jotenki hervottomasti naurattamaan tuo kertomuksesi, niin hullunkuriselta ja skitsolta naapuriesi touhuilut vaikutti. Aivan, kuin ote jostain Simpson -sarjasta:) Asutko vielä samassa talossa?