Iltalehti: Bulevardin perhesurma: Isoisä kertoo surustaan

Oliko tässä jokin pointti?



Minusta on hyvä että isoisä pystyy purkamaan ajatuksiaan sanoiksi. Autta varmasti suuren surun ja lohduttomuuden hetkellä jakaa asiaa ihmisten kanssa. Papithan ovat tottuneet ottamaan vastaan toisten surua ja lohduttamaan surevia. On hienoa huomata että nykyään papit "uskaltavat" avata myös omaa suruaan meille maallikoille. Sitä, miten he käsittelevät tällaista kauheutta ja miten he siitä kaikesta selviävät.



Mielenkiinnolla olen myös lukenut mm. erään pappismiehen taistelua eturauhassyöpää vastaan. Kuinka hänellä oli tarve puhua ja sanoa asiasta heti diagnoosin jälkeen, kuinka hän sai tukea siinä surun ja pelon hetkellä.



Toivon kovasti surmatun perheen läheisille voimia jaksaa eteenpäin. Niin perheen äidin kuin isänkin läheisille. Kaikille tilanne on varmasti äärimmäisen traumaattinen.

Aika erikoista että näin nopeasti pystyy asiasta puhumaan. En kyllä voi tuomitakkaan, jos se puhuminen auttaa. Tuntuu vain itsestä että noin rankan kokemuksen jälkeen makaisin varmaan näin lyhyen ajan jälkeen vielä sängyssä pumpattuna täyteen rauhoittavia. Ehkä tuosta ammatista on hyötyä omankin surun käsittelyssä. Voimia heille.

Aika erikoista että näin nopeasti pystyy asiasta puhumaan. En kyllä voi tuomitakkaan, jos se puhuminen auttaa. Tuntuu vain itsestä että noin rankan kokemuksen jälkeen makaisin varmaan näin lyhyen ajan jälkeen vielä sängyssä pumpattuna täyteen rauhoittavia. Ehkä tuosta ammatista on hyötyä omankin surun käsittelyssä. Voimia heille.

Asia nimittäin menee AIVAN päinvastoin. Heti shokkivaiheessa sitä touhuaa ja puhuu ja jopa järjestelee kaikki byrokraattiset kuviot. Sitten menee pari kuukautta ja tietoisuus menetyksestä ja lamaannus iskee, mukana tulee sellainen masennus että on vaikeaa enää nostaa päätään tyynystä.

Ajattelee isoisä surmista. Päällä on juuri tuo kieltämisvaihe, epäuskoisuus, ymmärrys tapahtuneesta ei ole vielä vallannut mieltä.



Pappina hän haluaa puhua asiasta myös siksi että tuohon sairaaseen surmatekoon liittyvä epätietoisuus vaivaa myös lukuisia muita suomalaisia.

ei lehtihaastatteluista makseta mitään

ei lehtihaastatteluista makseta mitään

haastattelusta rahaa useita satoja euroja kun kertoi erään julkkiksen haverista silminnäkijänä.

mainitulle lehdelle eräässä tunnetussa onnettomuudessa mukana olleena enkä saanut latiakaan.

kaikella tehdään rahaa.



Kelpaa haastattelut erilaisesti mt-ongelmaisilta (kaikenmaailman tuksut,murhaaja hoitsut yms) tai shokissa olevilta omaisilta (kuten tää isoisä),kunhan vaan lehdet myy.



Itse en osta tällästä lehteä. En halua tukea tollaista. Ihan kun en osta seiskaakaan.



Ihmiset jotka tollasen haastattelun haluaa lukea on ainoastaan tirkistelyn halusia. Mutta no,mikäs siinä sitten

Muistatteko Johanna Sirkesalon isää, joka kommentoi tuoreeltaan lehdissä jotain tyyliin, ettei kannata surra liikoja, kun meillä kaikilla kohtalomme. Kommentit oli aika hämmentäviä ja jakeli niitä hanakasti. Olisiko mennyt kuukausi, niin oli sanonut toimittajalle, ettei jaksa puhua, koska asia on niin raskas ja sittemmin ei ole kuultu mitään. Ihminen voi alkushokissa toimia yllättävän "kylmästi". Ja mitä rajumpi asia, sitä kauemmin shokki kestää.



Onhan poliiseilta kuultu näistä, kun on viety suruviesti puolison ja lapsen kuolemasta kolarissa, niin toinen on vaan todennut, että "joo, voi kamala, mutta mulla on tossa tiskit kesken". Sitten jatkanut tiskejä, maksanut laskuja netissä jne. Saattanut mennä päiviä ennen kuin totuus on jämähtänyt päähän.

jopa lasten "väärää sukupuolta" myöten niin voidaan jo aloittaa pappi-isoisän syyllistäminen koska hän rohkenee ihmetellä tapahtunutta julkisesti.

niin Iltalehti saa... Tekee bisnestä toisten surulla. En aio lukea yhtään "uutista" koskien tätä tapausta enkä käy enää Iltalehden sivuilla ollenkaan.

juuri siksi että Suomessa tosiaan on vallalla sellainen sairas ilmiö että uhrit syyllistetään mutta murhaajaa pyritään ymmärtämään.

ja mässäilkää lisää.

Heti shokkivaiheessa sitä touhuaa ja puhuu ja jopa järjestelee kaikki byrokraattiset kuviot. Sitten menee pari kuukautta ja tietoisuus menetyksestä ja lamaannus iskee, mukana tulee sellainen masennus että on vaikeaa enää nostaa päätään tyynystä.

Juuri noin se menee, autopilotilla kuljetaan shokkivaiheessa.

Seuraava vaihe, kutsutaan vaikka lamaannukseksi, voi tulla sitten vaikka vain korostuneena hiljentymisen tarpeenakin, selvittelytaukona. (Koska itselle hengellisyys on aina ollut rakkain voimavara, turva ja rauha tarpeelliseen tutkiskelutaukoon ja hiljentymiseen tuli sen kautta.)

Mutta noin ne vaiheet jotenkin tuntuvat tulevan.

On hienoa huomata että nykyään papit "uskaltavat" avata myös omaa suruaan meille maallikoille. Sitä, miten he käsittelevät tällaista kauheutta ja miten he siitä kaikesta selviävät.

Samoin ajattelen.

Niinpä ja piti oikein tänne laittaa. Eiköhän tuo ole nähty jo lehdestä ja netistä. Eikö olekin ihana oikein mässäillä ja arvuutella toisten onnettomuuksilla. Jeesustella oikein kunnolla.



Luulis harmittavan tämmöisiä urkkijoita kuin sinä, kun et koskaan saa tietää kuitenkaan tarkkaan tapahtumien kulkua.



Toivottavasti lehdet ei enää enempää paljastakaan tapauksesta. Omaisilla muutenkin jo tarpeeksi tuskaa.

Jokainen varmasti muistaa Konginkankaan bussiturman, jonka jälkeen läheisiä haastateltiin ja osa antoi hyvinkin syvällisiä lausuntoja. Tuolloin viranomaiset vetosivat lehdistöön, että antavat omaisille rauhan shokkivaiheen yli. Silloinkin moni katui antamiaan haastatteluja televisioon ja lehtiin. Itsekin olisin varmaan jotain mennyt kommentoimaan, jos joku olisi tuolloin minulta osannut menetyksestäni kysyä.



Kaikkiaan tämä Bulevardin tapaus on hyvin järkyttävä. Itse jotenkin havahduin, kun lehdessä oli kuva talon rapuilta, jonne oli tuotu myös tutti. Se pysäytti.

Niinpä ja piti oikein tänne laittaa. Eiköhän tuo ole nähty jo lehdestä ja netistä. Eikö olekin ihana oikein mässäillä ja arvuutella toisten onnettomuuksilla. Jeesustella oikein kunnolla.

Luulis harmittavan tämmöisiä urkkijoita kuin sinä, kun et koskaan saa tietää kuitenkaan tarkkaan tapahtumien kulkua.

Toivottavasti lehdet ei enää enempää paljastakaan tapauksesta. Omaisilla muutenkin jo tarpeeksi tuskaa.

Otapa ihan rauhallisesti.

On kiitelty avoimuudesta ja pohdittu shokkivaihetta. Mutta sinulla oli muuta mielessa?

Niinpä ja piti oikein tänne laittaa. Eiköhän tuo ole nähty jo lehdestä ja netistä. Eikö olekin ihana oikein mässäillä ja arvuutella toisten onnettomuuksilla. Jeesustella oikein kunnolla.

Luulis harmittavan tämmöisiä urkkijoita kuin sinä, kun et koskaan saa tietää kuitenkaan tarkkaan tapahtumien kulkua.

Toivottavasti lehdet ei enää enempää paljastakaan tapauksesta. Omaisilla muutenkin jo tarpeeksi tuskaa.

Mun mielestä on sairaampaa muiden vaieta kuin jeesustella asiaa.

hänellä ole JULKINEN BLOGI JOSSA TILITTÄÄ TUNTOJAAN?? Nyt vaan av-salapoliisit kertokaa ja linkittäkää sinne, sitähän toi heppu julkisuudella haluaa. Siis blogiin katsojia ja lukijoita.





i]ei lehtihaastatteluista makseta mitään

[/quote]