Miten hitossa voi tuntea vetoa lihavaan mieheen??
Mulla menee kohta hermo, kun huomaan vähän väliä, että ilmassa on jotain kummaa vetovoimaa kun keskustelen erään itseäni jonkin verran vanhemman, ei-komean, lihavan miehen kanssa.
Vetovoima aiheutuu jotenkin henkisestä puolesta, keskustelun sujuvuudesta, tyypin älystä ja hauskuudesta ja jostain selittämättömästä... Vaikka kuinka koetan oikein ajatella, että koskisinko muka oikeasti koko äijään, niin järjellä tiedän että visuaalinen shokki voisi olla sitä luokkaa kuitenkin, että vetovoima katoaisi saman tien. Ei tämä kuitenkaan taida olla ihan ohimenevä mielenhäiriö, koska sama henkilö aiheutti saman tuntemuksen jo kymmenen vuotta sitten...
Hemmetin ärsyttävää, ja asetelma on jotenkin sama kuin sarjan Fitz ratkaisee Jane Penhaligonin ja doctor Fitzgeraldin välillä. Kääk. Siinä Robbie Coltranessakin on lihavuudesta huolimatta jotain kummaa, vaarallista karismaa.
Onneks nämä pohdinnat ei sinällään vaikuta mihinkään, kun olen perheellinen "kunnon nainen", mutta kunhan vaan pohdin, että onkohan kukaan törmännyt samanlaiseen juttuun...
Kommentit (24)
sellaisia ihmisiä pinnallisina, jotka eivät ymmärrä, että oikeasti suhteessa/avioliitossa ei auta vaikka miehella/naisella olisi kuinka täydellinen kroppa, vaan oikeasti se persoona, arvot, äly, samalla aaltopituudella oleminen ratkaisee.
Olen aina itse heikkona älykkäisiin, sivistyneisiin miehiin, jotka sinuja itsensä ja seksuaalisuutensa kanssa, riippumatta ulkonäöstä. Seksikkäintä miehessä on miehisyys, äly, sivistys, empatia, lämpö ja luonnollisuus. Ja minusta Suomalainen mies on seksikäs!! Saa olla karvainen, tai karvaton, kalju, tai peikkotukkainen, oikeastaan ulkonäöllä ei minua vietellä, vaan juuri sillä luonteella ja älyllä!
Ja aviomieheni onkin lihava, mutta ah silmissäni alfauros! Seksikkäin kaikista miehistä. Ja on Suomi-mies parhaimmillaan! ?
Siis ei nyt mikään kaappi mutta raamikas ja saa olla vähän päällä massaa enempi, enkä puhu lihaksista.
En voisi kuvitella että ottaisin hoikan tai lihaksikkaan miehen, vaan semmonen äijä on hottis! ;)
Olet varmaankin häneen sellaisena rakastunut ja ominaisuus on sulle ok, tai sitten olet häneen rakastunut muunlaisena ja tuo ulkomuodon muutos on tapahtunut myöhemmin.
Mutta kun minä (vaikken mielestäni ole mikään ulkonäkökeskeinen) en pidä lihavuutta lainkaan puoleensavetävänä, en naisessa enkä miehessä. En kestä itseänikään jos kiloja on liikaa, vaan koetan pysyä kohtuullisena...
t: ap
Siis ei nyt mikään kaappi mutta raamikas ja saa olla vähän päällä massaa enempi, enkä puhu lihaksista. En voisi kuvitella että ottaisin hoikan tai lihaksikkaan miehen, vaan semmonen äijä on hottis! ;)
joka nostaa raskaassa sarjassa painoja, eli vahvat jalat, kädet, hartiat, peffa ja hänellä on maha, eli ei mikään kukkakeppi. Jotkut pitävät vahvoista nallekarhumaisista miehistä. Mukaanluettuna minä. Samoin lapset tykkäävät taputella sitä mahaa, ja kiipeävät sohvalla "isin mahan päälle" pötköttelemään. Siitä on monta kertaa kannettu nukahtanut lapsi omaan petiinsä.
Mielestäni sen sijaan 50 kiloa lihonut, ennen hintelä kukkakeppi näyttää lähinnä ällöttävältä.
mieheen...ja ei tunnu missään...iso mies, 186cm ja painoa 108kg...
tosin itsekkin olen iso 180/87 joten olemme hyvä pari...
aluksi vaan ällötti se että mies on ihan älyttömän karvainen, mut kai siihenkin tottuu...
pyykkilautavatsa olisi niin turn off kuin voi. Samoin laihuus. Toki myös älytön läskiys.
Mutta sielujen sympatia ja se että voin ihailla ja kunnioittaa miestä ovat kaikkein tärkeimmät. Ulkonäkö voi menettää silloin täysin merkityksensä.
vatsakkaaseen tyyppiin (lihavia en voi ajatella edelleenkään) mutta niin vaan nykyinen mieheni on masukas:) Pitkät hoikat sääret, pinkeä peppu ja lihaksikas muuten mutta 2. diabeetikolle tyypillinen keskivartalolihavuus. Eikä haittaa yhtään. Kyllä ne tunteet ja kemia saa kilot unohtumaan
Kuulostaa kyllä niin homolta tai neitimäiseltä muuten vaan, että jättäsin väliin sen takia, oli mahaa tai ei...
joten on säilynyt timminä masusta huolimatta. Naimisissa ollaan oltu 16v ja on kyllä todella maskuliininen tyyppi:)
Hyvä kroppa on ihan jees mutta jos sitä henkistä himoa ja kemiaa ei ole niin ei siitä mitään tule.
tai hyvästä kropasta. Minä en tuntisi tippaakaan vetovoimaa ns. komeaan mieheen, joka suunsa avattuaan tuottaisikin pettymyksen.
Ja joo, oma mies on hieman pullukka tällä hetkellä, mutta ihan yhtä rakas ja haluttava :)
vatsakkaaseen tyyppiin (lihavia en voi ajatella edelleenkään) mutta niin vaan nykyinen mieheni on masukas:) Pitkät hoikat sääret, pinkeä peppu ja lihaksikas muuten mutta 2. diabeetikolle tyypillinen keskivartalolihavuus. Eikä haittaa yhtään. Kyllä ne tunteet ja kemia saa kilot unohtumaan
vatsakkaaseen tyyppiin (lihavia en voi ajatella edelleenkään) mutta niin vaan nykyinen mieheni on masukas:) Pitkät hoikat sääret, pinkeä peppu ja lihaksikas muuten mutta 2. diabeetikolle tyypillinen keskivartalolihavuus. Eikä haittaa yhtään. Kyllä ne tunteet ja kemia saa kilot unohtumaan
Kuulostaa kyllä niin homolta tai neitimäiseltä muuten vaan, että jättäsin väliin sen takia, oli mahaa tai ei...
Pitkiä vatsakkaita, tummia karvaisia miehiä molemmat, ah:) Toisen kanssa olen aikoinaan seurustellutkin. Oma nykyinen mieheni ei tosiaan ole mikään kukkakeppi, mutta ei kovin isokaan.
Uskokaa vaan, miehet, että ei se ole koosta kiinni:)
Takuulla sais seksiä paremmin kun olis asiallisessa kunnossa... ja ihailua vastakkaiselta sukupuolelta muutenkin, mikä kohottaisi itsetuntoa. Kaikesta muusta jaksamisesta puhumattakaan...
Juurikin niin jos veto syntyy muusta kuin fysiikasta, niin sitten se fysiikka menettää merkityksensä lopulta. Ei minua ainakaan haittaa pätkääkään mieheni ruumiin muoto tai kasvojen ulkonäkö, minä näen hänet aina haluttavana lihavanakin koska näen jotenkin ensisijaisesti persoonan, en kehoa. Tosin en ole muutenkaan kovin visuaalinen ihminen, sellaisilla voi olla vaikeampaa.
ja just siksi aika hämmentynyt... ei oma mies mikään kiiltokuvapoju ole, ihan tavallinen mies pienellä vatsakummulla ja harmaantuvalla tukalla, mutta muuten pidän kauniista asioista. Ja kun mietin sinkkuaikojen seksisuhteita, niin tokihan niissä ulkonäkökin painoi.
Tykkään itsestänikin suht huoliteltuna, ja olenkin miettinyt, että se joku vetovoima täytyy olla nyt tässä tapauksessa aika huima, kun kerran päätä sekoittaa pelkkä kemia ilman fysiikkaa :)
T: ap
Joku on varmaan surrrruuttanut taekapusshhiaan!
Ja heilutellut korkokenkaa.
ihminen ja muut nisäkkäät valitsee kumppaninsa tämän erittämien feromonien perusteella.....eli ihan silkkaa kemiaa se vaan on!
Taas näitä teinien huolia. Kyllä se siinä 40 jälkeen alkaa olla aika yhdentekevää tuo ulkonäkö ihmissuhteessa, kun se luukki rapistuu (nopeasti!).