Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanha rouva haluaa nyt sanoa jotain päiväkodista.
14.04.2012 |
Minulla oli pienet lapset 80-luvulla. Ei ollut vakituista työpaikkaa ja aina kun työtä jostain osoitettiin pieneksi pätkäksi, lapset joutuivat eri perhepäivähoitajalle. Ei ollut mitään mahdollisuutta saada esim. päiväkotipaikkaa, kun ei kerran ollut tarvetta. Koin niin, että lapseni olivat eriarvoisessa asemassa niihin nähden, jotka saivat käydä päiväkotia tai edes olla samalla perhepäivähoitajalla koko ajan. Päiväkodissa olevat lapset saivat esiopetusta, omani eivät saaneet. Ainoa mahdollisuus hankkia jonkinlaista esiopetusta oli vielä lapset seurakunnan kerhoon kerran viikossa. Paljonpa siellä saivatkin. Kolme tuntia kerran viikossa. Olkaa äidit onnellisia, että nykyisin kaikilla lapsilla on yhtälainen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Se ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin.
Kommentit (5)
Se päiväkodissa oleminen ei valitettavasti todellakaan ole aina automaattisesti "laadukasta varhaiskasvatusta".
Itse olen pätkän työskennellyt eräässäkin päiväkodissa, jossa lasten kohtelu ja "varhaiskasvatus" oli mielestäni niin ala-arvoista, että päätin että omia lapsiani en päiväkotiin vie. Tokihan niitä hyviäkin päiväkoteja on, mutta mistäpä sen vanhempi varmaksi tietäisi, mitä päivän aikana päiväkodissa tapahtuu ja miten lastaan kohdellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta itseäni suretti, kun aina piti viedä uuteen paikkaan. Itsekin olen ammatiltani varhaiskasvattaja ja nämä nuorimmat lapseni vien ilomielin päiväkotiin. ap
eri päiväkodissa, molemmissa on ollut laadukasta opetusta ja lapset ovat viihtyneet. Ja äitini on kertonut 70-luvusta, jolloin itse olin lapsi, enkä todellakaan valita nykyisestä päivähoitojärjestelmästä.
Minulla oli pienet lapset 90-luvulla. Lapseni olivat yksityisellä perhepäivähoitajalla, jolle maksoin paljon enemmän kuin mitä kunnalliselle hoitajalle olisin maksanut. Ostinkin laatua. Eskariin en lapsia halunnut, seurakunnan kerho kerran viikossa riitti sekä muskari ja satujumppa.
Lapseni kirjoittivat ylioppilaiksi yleisarvosanalla laudatur ja ovat nyt opiskelemassa niitä asioita, joista ovat kiinnostuneita. Monis eskarin käynyt luokkakaverinsa etsii yhä itseään eikä opiskele tai edes ole töissä.
Olkaa onnellisia, että saatte valita lapsillenne muutakin kuin pakkohoitopaikan ylisuuressa ryhmässä.
Alue: Aihe vapaa
Jos 80-luvulla sai laadukasta esiopetusta päiväkodissa, niin nykyisin ei välttämättä saa kuin säilytyspaikan.
Mutta olen samaa mieltä, että oikeus päivähoitopaikkaan on hieno asia, juurikin kun nykyisin varsinkin erilaiset pätkätyöt ja muut epätyypillisemmät työtilanteet on ihan arkipäivää.
Hatunnosto sinulle, että olet kuitenkin aikanasi ilmeisesti pärjännyt. Miten lapset mielestäsi reagoivat vaihtuviin hoitopaikkoihin? Voisin kuvitella, että se on ollut välillä jopa aika turvatonta, vaikka hoito olisikin ollut hyvää, koska lapsi ei ole tuntenut hoitopaikkaa.