Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Turha reissu eilen kaupassa

Vierailija
14.04.2012 |

Menin rauhalliseen päiväaikaan merkkivaatteita myyvään liikkeeseen. Kassan takana oli kolme myyjää. Yksi hinnoitteli jotain tuotteita, kaksi pulisivat kovaan ääneen jonkun kolmannen naisen kanssa (ilmeisesti asiakas jonka he tunsivat). Minä katselin vaatteita, keräilin jotain käsivarrelle yrittäen samalla kantaa ostoskassia ja käsilaukkuani. Koot olivat joissain vaatteissa vähän epäselviä.



Keskeytin kaverilleen pölöttävän myyjän ja kysyin, onko eräistä farkuista muita kokoja. Juu ei ole, valitettavasti ne on kaikki siinä, minulle vastattiin ja myyjä jatkoi juttujaan.



Okei (tässä vaiheessa myyjä olisi voinut kysyä, minkälaisia farkkuja haen ja esitellä vaikka sitten muita vastaavia). Olisi helpottanut ja nopeuttanut aika paljon sitä omaa shoppailuani. Liikaa vaadittu?



Sitten aloin katselemaan tunikoita, paitoja ja neuletakkeja, raahasin sovitettavaa kassieni kanssa sovituskoppiin. Siellä huomasin tulkinneeni kokolaput väärin. Voi itku. No, menin yhden ihanan farkkumekon kanssa kassalle ja kysyin, olisiko siitä toista kokoa jäljellä. Myyjä nappasi mekon, täysin hymyilemättä ja vähän tylyn näköisenä haki minulle toisen koon. Sanoin, että taisin katsoa kaikista vaatteista nuo koot väärin. "Joo, siis toi F tarkoittaa ranskaa", myyjä totesi. Okei, no mä olin vissiin luullut että se tarkoittaa "Finlandia" ja nyt mulla oli sovituskopissa vähän enemmänkin niitä väärän kokoisia vaatteita.



Sovittelin siinä aikani, pari neuletakia oli tosi ihania, mutta niistäkin olisin vielä halunnut varmistaa istuuko isompi koko paremmin.



Siinä vaiheessa totesin, että mun pitäisi jo kolmatta kertaa painella myyjän luokse kyselemään apua. Kukaan ei tullut kysymään: onko koko hyvä, tarvitsetko apua, miltäs näyttää tms.



Puin omat vaatteet päälleni ja jätin kaikki ihanat vaatteet koppiin. Painelin kassalle ja sanoin, että minun on nyt ihan pakko sanoa, että harmittaa tämä palvelun taso. Olen pienen lapsen äiti, tarvitsen uusia vaatteita ja mulla ei todellakaan ole usein mahdollisuus päästä ostamaan itselleni. Olisin tarvinnut apua mm. kokovalintojen suhteen (eikä sellaisesta iloisesta ja aktiivisesta myyjästä, joka itsekin asiakkaalle osaa ehdotella kivoja vaatteita, olisi haittaa -sen jätin toki mainitsematta).



No, se myyjä jolta olin pari kertaa pyytänyt apua, vain tuijotti. Toien myyjä sitten vuolaasti pahoitteli ja pyyteli anteeksi. "Olisit pyytänyt apua." No, minähän pyysin, mutta tuntuu kiusalliselta käydä kokoajan pyytelemässä, kun myyjillä on omat juttelut vauhdissa ja otsallaankin näkee, että siihen aikaan olisi kyllä ollut resursseja toteuttaa aika paljon laadukkaampaa ja palveluhenkisempää myyntityötä.



Eipä mulla muuta. Puen maanantaina päälle vanhat mustat housut ja nuhjaantuneen neuletunikan. Koskahan sitä pääsisi seuraavan kerran vaatekaupoille?

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Helpoin tapa saada apua on mennä myyjän luokse ja sanoa, että hei, olen ostamassa farkkuja, tulisitko auttamaan. Ja kas - se myyjä tulee. Jos haluat tunikan, kerrot myyjälle, että etsit sinistä kukallista tunikaa, voisitko tuoda sellaisen sovituskoppiin, olen kokoa M tai 38 tms.



Myyjät eivät ole ajatuksenlukijoita! Jos et selkeästi kerro olevasi avuntarpeessa vaan keräilet vaatteita matkaasi, he olettavat sinun tietävän, mitä olet tekemässä.



Jos kysyt, onko farkuista muita kokoja, myyjä vastaa kysymykseesi asiallisesti, mutta huomaa - et ole esittänyt mitään tarvetta saada apua. Et sanonut etsiväsi tietynlaisia farkkuja tms. vaan kysyi ainoastaan siitä koosta, eikä myyjä edelleenkään kykene tulkitsemaan, että oikeastaan haluat neuletakin.



Myyjä auttaa aivan varmasti, jos ilmaiset apua tarvitsevasi. Tai sitten et oikeasti ollut merkkiliikkeessä.

Vierailija
2/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnut ihan äidiltäni (65v+), joka tarvitsee myyjän vierelleen kertomaan, että tuo on aivan rouvan mallinen jakku ja että siihen kun vielä sipaistaan huivi kaulaan, niin ollaan niin muodikas että. Vaikka vasemmalla korvalla näkisi, että takissa on liian pitkät hihat ja että väri on karmea.



Kaupoissa käy sovittelijoita ja ostajia. Jos et osoita olevasti paikalla tosimielellä, ei sinua kannata palvella. Ostoskassi ja käsilaukun raahaaminen matkassa ovat oma valintasi, ei kaupassa myyjän tehtävä ole kassejasi kanniskella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

..sanoisin minä myyjälle/myyjille tuollaisessa tilanteessa.



Vierailija
4/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinähän olisit voinut sanoa, kysyä ehtiikö joku myyjistä auttamaan vaatevalinnoissa. Kertoa, että sinulla on kassit, ja toivot palvelua sovituskoppiin. Suurin osa asiakkaista ei halua, että myyjä kantaa vaatteita koppiin, joten rohkeasti vaan suu auki.



Ja mitä väliä, että olet pienen lapsen äiti? Aika moni muukin on.

Vierailija
5/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun pikkupaikkakunnan vaatekaupoissa saa niin hyvää palvelua, että marssin ulos jos en sellaista muualla saa.



Aina tullaan kysymään voivatko auttaa ja ihana ostaa esim. housuja kun osaavat vinkata mun päärynävartalolle sopivia.



t. Klaukkalan vaatekaupoille

Vierailija
6/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä ihmiset valittavat liian päällekäyvistä myyjistä. Ehkäpä siksi nämä eivät viitsineet ottaa kontaktia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja näen kyllä itse, istuisi vaate vai ei

Vierailija
8/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta hyvä että annoit palautetta!



Kyllä ne myyjät siellä kaupassa on asiakaita varten, palvelemassa heitä.



Kysyääpä näiden myyjien työnantajalta onko hänkin sitä mieltä että olipa hanala asiakas? Luulen että on eri mieltä siitä kuka tässä menetteli väärin/ei-toivotula tavalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

edes kysyä "tarvitsetteko apua" ja se tuskin on kenenkään mielestä liian päällekäyvää.



Mutta av:llahan teilataan aina ap.

Vierailija
10/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän toki, että pidätte minua varmaan jotenkin avuttomana ääliönä:) Olen itseasiassa melko ulospäinsuuntautunut ja rohkea persoona, joka saa suunsa tarvittaessa auki. Tilanteesta tuli minulle kuitenkin lähinnä mieleen myyjän lypsäminen.



Olen varmaan tottunut ihan eri tyyppiseen palveluun, koska olin todellakin hämmästynyt ja ymmälläni myyjien tavasta toimia. Jos itse omistaisin liikkeen, en sallisi myyjien jatkaa omia höpötyksiään silloinkin kun asiakas tulee sisälle liikkeeseen. Ystävällisyys uupui täysin. Lisäksi toin esiin myyjälle, että katsoin kaikki koot väärin. Hän ei harmitellut tai auttanut etsimään oikeita kokoja.



En tiennyt mitä olin hakemassa, paitsi että olisin mielelläni ostanut kerralla enemmänkin kivoja vaatteita. Minulle shoppailu on nykyään harvinaista herkkua ja mukava myyjä ja kiva ostosfiilis on tärkeä osa ostoselämystä. Useimmat liikkeet ovat toki sen jo oivaltaneetkin. Kyseisessä liikkeessä en ollut aiemmin asioinut, enkä toista kertaa mene.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

..tuollaista se on nykyään kaupoista..

pahin esimerkkin on jyväskylän aleksi13, sekä pukumies jne, näissä liikkeissä ei edes päivää saa!

Vierailija
12/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin silti hän on oikeassa. Myyjät ovat siellä myymässä (ei kylläkään palvelemassa asiakkaita) ja työajalla kuuluu tehdä työnsä ei juoruta.



Toki asiakaskin voi olla oma-aloitteinen "olisko teillä jotain vastaavaa kun tässä ei kerran kokoa ole?" ja näin kertoa myyjälle, että on todellakin ostoksilla eikä vain katselemassa.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myyjät ovat siellä myymässä (ei kylläkään palvelemassa asiakkaita).

Myyjän työ on käsittääkseni myyminen eikä esimerkiksi rahastaminen. Muutenhan ammattinimike olisi esim. rahastaja. Silloin rahastaja seisoisi vaatekaupan kassan takana ja ottaisi asiakkaan rahat vastaan.

Mutta kun se nimike on myyjä, työhön kuuluu myydä asiakkaalle niitä vaatteita. Tässä ap:n esimerkissä myyjän olisi tullut oma-aloitteisesti tuoda asiakkaalle oikeat koot vaatteista, suositella vastaavaa tuotetta sen tilalle, josta ei ollut sopivaa kokoa jne. Ko. "myyjät" ovat olleet täysin ammattitaidottomia.

Vierailija
14/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuollaisia "myyjiä" näkee yhä enemmän koko ajan ja valitettavan usein juurikin pienemmissä liikkeissä, joissa moiseen käytökseen ei tosiaankaan olisi varaa!



Jos olisin ap, laittaisin asiallista palautetta liikkeen omistajalle. Itse ainakin haluaisin tietää mitä liikkeessäni poissaollessani tapahtuu (oletan siis, ettei kukaan työntekijöistä ollut omistaja).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä myyjän kuuluu huomioida asiakas tervehtimällä sekä kysymällä tarvitseeko apua. Jos itse menen liikkeeseen, jossa myyjä ei edes tervehdi, niin hyvin todennäköisesti pyörrän pois samantien.



Kyllä farkkujen ostaminen ainakin on niin vaikeaa, että siihen tarvitaan ammattitaitoisen myyjän apua; kyseisen liikkeen myyjät eivät selvästikään olleet ammattitaitoisia ja tehtäviensä tasalla.



Minäkin ostin tässä taannoin mekon itselleni ja tuntui mukavalle, kun myyjä myi minulle myös sukkikset ja korun, jotka olisivat ilman myyjän aktiivisuutta jääneet ostamatta.

Vierailija
16/16 |
14.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Todella ikävä tilanne! :( Itse en kyllä ole tuollaista usein kokenut, vaan pääsääntöisesti myyjät toimivat aika tietyn kaavan mukaan; tervehtivät kun tulen liikkeeseen ja usein kysyvät voivatko auttaa jos yhtään näytän epäröivältä. Se on mielestäni oikein hyvää palvelua. Ketjuliikkeissä tämä on mielestäni yleensä käytäntö, ja varmasti silloin myyjät onkin koulutettu hyvin tietyn kaavan mukaan.



Joskus ongelma on se, ettei myyjää löydä mistään, ja joskus harvoin olen minäkin saanut tympeää "palvelua" pienestä erikoisliikkeestä. Pahin mikä jäi mieleen oli pieni, "perinteikäs" korsettiliike jossa kävin ennen häitäni. Olisin halunnut todella panostaa hääpäivän ja -yön alusvaatteisiin ja yritin kysyä myyjältä korsetin teettämisestä, jonka tiesin olevan siellä mahdollista. Myyjä vain kertoi mitä se vähintään maksaa ja totesi että sitten pitäisi itse ostaa kankaatkin ja antoi ymmärtää että se on hirveän hankalaa. Olisin oikeasti halunnut teettää sen korsetin ja hinta olisi ollut ihan ok, mutta myyjä antoi vaikutelman ettei halua ottaa tilausta vastaan tai edes vastata kysymyksiini. Kun sanoin, etten ole varma oikeasta koosta mutta viimeksi ostamani rintaliivit olivat kokoa X, myyjä vilkaisi minua ja tuhahti. Hän tyrkkäsi sovitettavaksi jonkun peruskorsetin pienempää kuppikokoa ja isompaa rinnanympärystä, ja se näytti ihan hirveältä. Latisti ja peitti rinnat, ei tukenut mistään kohtaa. Olin tosi pettynyt kun olin oikein odottanut että tuolta erikoisliikkeestä löytäisin jotain erityistä hääpäivälle. Onneksi sitten löysin myöhemmin ihanan korsetin ja muitakin hepeneitä eräästä alusvaateketjun liikkeestä.



Monta kertaa minäkin olen ostanut vähän enemmän, jos myyjä on ollut avulias ja osannut suositella ja ehdottaa jotain kivaa. Koskaan kukaan ei ole tyrkyttänyt Suomessa mitään ja olen kyllä sitten sanonut ei jos en tarvitse. Kiva kuitenkin jos myyjä kysyy vaikkapa takin valitsemisen jälkeen, olisinko tarvinnut pipoa ja hanskoja kun tuossa olisi tosi ihanat tuon takin kanssa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kolme neljä