Pitääkö perhe-elämän olla joka asiasta miehen kanssa vääntämistä?

tuollainen vitun patalaiska paska, makaa sohvalla ja tekee kaiken vain helvetinmoisen käskytyksen jälkeen. Omatoimisesti ei mitään.

Olette unohtaneet että rakastatte toisianne, olette täysivaltaiset ja tasa-arvoiset kumppanit ja hoidatte yhteistä kotia ja perhettä molemmat täydestä sydämestä.



Jos näin ei ole, ei ole myöskään syytä olla yhdessä.

Tiedänhän minä: kun te niin rakastatte niitä retkuja, ja "kun se on muuten niin ihana".



Mutta miksi ihmeessä perustatte perheen ja ryhdytte elämään jossakin liitossa sellaisen miehen kanssa, joka tekee elämänne hankalaksi?



Pelkkä rakkaus ja ihanuus ei pitkään parisuhteessa riitä, jos muuten ei ole mitään yhteistä.

Eikö tule mieleen, että kun ollaan yhdessä miehen kanssa vaikka 10 vuotta, niin aika helvetisti siinä ehtii tapahtua ja jokainen tapahtuma asettaa uusia vaatimuksia sekä naiselle että miehelle.



Että vaikka miehen kanssa asiat olisivat sujuneet hyvin ja yhteisymmärryksessä suhteen alussa, niin siinä vaiheessa kun on vaikkapa kolme lasta joista yksi kehitysvammainen ja asuntolaina ja omaishoidettava mummo siinä lisukkeena, niin saattaapi olla, ettei toinen osapuolista sisäistä tilannetta ja sen asettamia vaatimuksia.