Lue keskustelun säännöt.
Vahtikaa lapsianne uimassa!!
09.04.2012 |
Mikä siinä on niin vaikeaa? Annetaan lasten temmeltää yksinään uimassa, tönimässä toisia lapsia pois liukumäestä ja tuuppimassa.
Tänään oltiin uimassa kylpylässä ja kyllä olis tehny mieli muutamalle muksulle ja muksun vanhemmalle sanoa pari valittua sanaa. Yksikin kakara heitti ämpärin liukumäestä alas, luojan kiitos mies oli valppaana ja sai torjuttua ämpärin ennen kuin se osu muksuumme, joka oli juuri laskenut mäestä. Seuraava tönii pientämme. Sitte tulee kolmas ja ottaa muksumme kädestä lapion. En ymmärrä. Yhdenkään vanhempi ei ollut lähistöllä tai jos oli niin ei asia ainakaan kiinnostanut.
Jos se ämpäri olis osunu muksumme päähän ni olisin ainakin napannu sitä muksua kädestä ja menny etsimään hänen vanhempansa. Siinä oltais sit pari sanaa vaihdettua.
Kyllä mä ymmärrän, että lapset ovat innoissaan ja heillä on kiire ehtiä joka paikkaan. Tässä vaiheessa onkin aikuisten tehtävä vahtia ja huolehtia lapsista, ettei heihin satu ja etteivät he satuta ketään muita! VASTUUTA VANHEMMAT VASTUUTA!
Kommentit (8)
eli jos joku tekee tyhmästi, niin sitten teette asian selväksi, oli lapsi oma tai ei. Ota ämpäri pois, lapio takaisin, vie lapsi sivummalle, pidä puhuttelu tms., mikä nyt tilanteeseen sopiinki. Paremmin ne lapset oppivat, kun edes joku joskus sanoo.
lapselle kun oli ämpärin heittänyt, että tuo olisi voinut osua ja johonkin olisi voinut sattua. Ei noin saa tehdä. Muksu oli vaan kohauttanut hartioitaan ja jatkanut vilkasta temmellystään.
Mutta siinä olet oikeassa, vallan mainiosti olisin voinut sille muksulle, joka lapsemme kädestä lapion vei sanoa asiasta. Tai tuuppimisesta, mutta mielestäni ensisijainen vastuu kuuluu kuitenkin lapsen vanhemmille.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kakaroita ei kasvateta ottamaan huomioon muita eikä edes valvota. Näistä saa esimerkkiä joka kerta kun ollaan kylpylässä, hoplopissa jne...
ja olen muutaman kerran sanonut aika vihaisestikin...jos ei omat vanhemmat komenna niin minä kyllä komennan ja kovaa.
ja olen muutaman kerran sanonut aika vihaisestikin...jos ei omat vanhemmat komenna niin minä kyllä komennan ja kovaa.
On jotenkin niin huvittavaa. Mutta on se ärsyttävää ovat lapset sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia, minäkin puutun asiaan jos sellaista näen.
Mun mieheni lapsi on juuri tuollainen. Häntä ei kotonakaan koskaan komenneta. Mies ainakaan ei komenna, koska lapsi ei kumminkaan tottele. Joskus kun olen ollut lapsen kanssa kaksin, olen erehtynyt nätisti komentamaan ja kauhea itkukohtaushan siitä tulee. Mun mielestä on okei kieltää rikkomasta mun tavaroita, mutta tää muksu sai ihan hirveän itkukohtauksen ja mies suuttui mulle.
Ootan innolla tulevaa teini-ikää, mahtaa olla hauskaa kun lapsi on tottunut saamaan kaiken mitä tahtoo eikä häntä olla koskaan komenneltu :D On vielä ainut lapsikin.
Toisten kiusaamiseen ei puututa, koska tän lapsen pitää vaan oppia pitämään puolet ja vanhempien mielestä on okei vähän mukiloida muita.
Meillä on suhde eron partaalla tän takia. Jos hommataan yhteisiä lapsia, mä tahdon kyllä kasvattaa heidät hyviin käytöstapoihin ja toiset huomioonottaviksi. Miten se sitten onnistuu, kun on yks riiviö terrorisoimassa kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mieheni lapsi on juuri tuollainen. Häntä ei kotonakaan koskaan komenneta. Mies ainakaan ei komenna, koska lapsi ei kumminkaan tottele. Joskus kun olen ollut lapsen kanssa kaksin, olen erehtynyt nätisti komentamaan ja kauhea itkukohtaushan siitä tulee. Mun mielestä on okei kieltää rikkomasta mun tavaroita, mutta tää muksu sai ihan hirveän itkukohtauksen ja mies suuttui mulle.
Ootan innolla tulevaa teini-ikää, mahtaa olla hauskaa kun lapsi on tottunut saamaan kaiken mitä tahtoo eikä häntä olla koskaan komenneltu :D On vielä ainut lapsikin.
Toisten kiusaamiseen ei puututa, koska tän lapsen pitää vaan oppia pitämään puolet ja vanhempien mielestä on okei vähän mukiloida muita.
Meillä on suhde eron partaalla tän takia. Jos hommataan yhteisiä lapsia, mä tahdon kyllä kasvattaa heidät hyviin käytöstapoihin ja toiset huomioonottaviksi. Miten se sitten onnistuu, kun on yks riiviö terrorisoimassa kotona?
Teillä on kyllä pulmallinen tilanne. :l Mä en henkilökohtaisesti itse uskalla neuvoa, koska mulla ei tollasesta tilanteesta ole kokemusta. Oletteko istuneet kunnolla alas miehen ja lapsen kanssa ja jutelleet asiasta nätisti? Käyttänyt aikaa keskusteluun?
Meillä muksu on muutaman kerran pikkasen töninyt jotakuta, ja kyllä mä olen samantien ollut komentamassa ja kieltämässä ja selittänyt miksi noin ei missään nimessä saa tehdä. Sekin on loppunut. Mun mieleestä on hyvä, että lapsilla on kunnon kasvatustavat ja he osaavat käyttäytyä. En nyt tarkoita sittä, että pitäisi kauniisti istua jalat ristissä ja "kyllä rouva" meiningillä mennä, mutta perus käytöstavat on kuienkin hyvät.
ap
Mun mieheni lapsi on juuri tuollainen. Häntä ei kotonakaan koskaan komenneta. Mies ainakaan ei komenna, koska lapsi ei kumminkaan tottele. Joskus kun olen ollut lapsen kanssa kaksin, olen erehtynyt nätisti komentamaan ja kauhea itkukohtaushan siitä tulee. Mun mielestä on okei kieltää rikkomasta mun tavaroita, mutta tää muksu sai ihan hirveän itkukohtauksen ja mies suuttui mulle.
Ootan innolla tulevaa teini-ikää, mahtaa olla hauskaa kun lapsi on tottunut saamaan kaiken mitä tahtoo eikä häntä olla koskaan komenneltu :D On vielä ainut lapsikin.
Toisten kiusaamiseen ei puututa, koska tän lapsen pitää vaan oppia pitämään puolet ja vanhempien mielestä on okei vähän mukiloida muita.
Meillä on suhde eron partaalla tän takia. Jos hommataan yhteisiä lapsia, mä tahdon kyllä kasvattaa heidät hyviin käytöstapoihin ja toiset huomioonottaviksi. Miten se sitten onnistuu, kun on yks riiviö terrorisoimassa kotona?
Teillä on kyllä pulmallinen tilanne. :l Mä en henkilökohtaisesti itse uskalla neuvoa, koska mulla ei tollasesta tilanteesta ole kokemusta. Oletteko istuneet kunnolla alas miehen ja lapsen kanssa ja jutelleet asiasta nätisti? Käyttänyt aikaa keskusteluun?
Meillä muksu on muutaman kerran pikkasen töninyt jotakuta, ja kyllä mä olen samantien ollut komentamassa ja kieltämässä ja selittänyt miksi noin ei missään nimessä saa tehdä. Sekin on loppunut. Mun mieleestä on hyvä, että lapsilla on kunnon kasvatustavat ja he osaavat käyttäytyä. En nyt tarkoita sittä, että pitäisi kauniisti istua jalat ristissä ja "kyllä rouva" meiningillä mennä, mutta perus käytöstavat on kuienkin hyvät.
ap
Ei me oikein voida puhua, lapsi on miehen ja hänen entisensä välinen asia eikä minulle kuulu. Lapsesta puhutaan anoppilassakin kuiskien, minun ei tarvitse kuulla mitään. Ymmärrän kyllä, että kun ei oma lapsi ole niin ei minulle kuulu, mutta pahalta tuntuu. On jotenkin tosi ulkopuolinen olo. Mä olen vaan "joku uusi" ja se lapsen äiti on jotenkin tiukemmin läsnä heidän perheensä elämässä. Musta tuntuu usein etten perheeseen kuulukaan, vietän joulut erikseen heidän viettäessä perhejuhlaansa.
Jotenkin vaan ero on ehkä se ainut ratkaisu, mä en jaksa alkaa toisten kasvatustapoihin puuttumaan. Mulla ei ole omia lapsia vielä, joten olen miehen mielestä täysin kyvytön sanomaan mitään. Meitä on kuitenkin perheessä monta sisarusta ja olen vanhimpana lapsena osallistunut aikalailla kasvatukseen, etenkin äidin ollessa masentunut. Äitini on yh-äippä joten mä hoidin vanhempana sen puuttuvan isän paikkaa :D
En muuten enää koskaan ala seurustelemaan miehen kanssa, jolla on jo lapsia. Hirveää tällainen kolmantena pyöränä olo!
eli jos joku tekee tyhmästi, niin sitten teette asian selväksi, oli lapsi oma tai ei. Ota ämpäri pois, lapio takaisin, vie lapsi sivummalle, pidä puhuttelu tms., mikä nyt tilanteeseen sopiinki. Paremmin ne lapset oppivat, kun edes joku joskus sanoo.