Lue keskustelun säännöt.
Miksi minulle tulee joskus hirveitä pelkoja, että jos mieheni, isäni tai appeni onkin pedofiili? :(
08.04.2012 |
Kenenkään edellä mainitun kohdalla ei ole todellisia perusteita epäillä mitään. En silti pysty ajoittaista pelkoani hillitsemään. Useimmiten näitä ajatuksia ei ole, mutta aina joskus ne pulpahtavat esiin ilman erityistä syytä.
Koin itse teini-iässä jonkinlaista seksuaalista häirintää, kun pappani toistuvasti kommentoi kroppaani. Halatessaan minua hän siveli minua inhottavasti ja päivitteli miten mukavaa on halata näin kaunista nuorta naista. Hän teki tätä vielä kaikkien edessä eikä kukaan puolustanut minua. :(
Onko tämä nuoruuden kokemukseni voinut tehdä minut vähän yliherkäksi aiheelle? Miten minun pitäisi suhtautua ajatuksiini?
Kommentit (4)
Itsellä tuli tuollaisia ajatuksia synnytyksen jälkeisessä masennuksessa. Lasta halusi vahtia neuroottisen tarkasti, hyvä kun uskalsi nukkua. Lehtiuutiset lapsiin kohdistuvista rikoksista pahensivat tunteita ja jouduin lopettamaan pitkäksi aikaa uutisten ja lehtien seuraamisen. Kun itse alkoi voida hyvin, nuo tunteet menivät ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pelkän vähän vastaavia asioita. Ehkä ymmärrän tuskasi.
Ne ovat erinäisiä pelkotiloja ja tosi ilkeitä. Et siis ole yksin.
eikä mitenkään uskoisi päällepäin. Eli ei pedofiili ole luihun näköinen puskaraiskaaja vaan kiltin papan oloinen!
mutta minua ei ole lapsena kukaan koskaan häirinnyt seksuaalisesti.
Mutta olen muutenkin Todella Suojeleva lastani kohtaan. Tulkoon vaan joku yrittämään jotain, niin puren.