Mitä tekisitte/olette tehneet, jos olette tavanneet puolisoehdokkaan, joka asuu kaukana?

Minä en säilyttänyt asuntoani Helsingissä, koska mieheni yritys oli ollut lamavuosina vaikeuksissa ja kunnolliseen perheasuntoon täällä tarvittiin minun panostani.



Menimme tosiaan nopeasti naimisiin, koska koimme molemmat, että uusperhettä ei oteta muuten oikein tosissaan. Halusimme, että olen mieheni vaimo enkä mikään isin uusin tyttis, joka voidaan vaihtaa milloin tahansa kun asuukin niin kaukana. Hankimme myös yhteisen asunnon täältä jo ennen kuin lopullisesti muutin. Väliaikana minulla oli vuokra-asunto Helsingissä. Etenimme siis tavallaan kolmessa pulssissa: ensin naimisiin, sitten yhteinen asunto, sitten minulle myös työpaikka täältä.



Koska minä muutin, mies jousti asuinpaikassa ja remontoi kotimme täsmälleen minun makuni mukaiseksi. Hän ei alunperin halunnut asua keskustassa, mutta myöntää nyt, että ratkaisu oli hyvä ja hänkin viihtyy.

Mutta muutti töiden loputtua takaiisn kotimaahansa. Puolen vuoden päästä oli valmis muuttamaan mun luo Suomeen. Mä olisin voinut muuttaa Helsingistä kauemmaksi, mutta työt on nyt täällä. Miehelle on kyllä ehdoton edellytys että asumme täällä. Ei vosi kuvitella asuvansa jollain pikkupaikkakunnalla Suomessa. Kotimaassaan kyllä viihtyy parhaiten pikkukylissä:-)