Yksin synnytyksen kokeneet...

Minulla lyhyt synnytys, reilu 5 h kaikkineen. Mies työmatkalla ulkomailla. Ehti paikalle seuraavana päivänä vasta.



Synnytys meni hyvin, enkä siinä miestä kaivannut. Jotenkin oli niin intensiivinen tapahtuma, ettei siinä huomioni riittänyt muihin ihmisiin.

En ole sellainen tyyppi, jota täytyy pidellä kädestä kiinni tai puhella rauhoittavasti. On paljon pahemmistakin tapahtumista selvitty ihan yksin.

Hyvin se menee. Siellä on ammattitaitoinen henkilökunta sinun kanssasi.



Jospa kuitenkin saisitte jonkun toisen hoitajan lapsellenne?

Synnytys alkoi todella yllättäen perhekerhossa. Soitin miehen hakemaan ja sairaalaan päästyä olin jo viisi senttiä auki. Hetken päästä olin jo valmis ponnistamaan. Siinä ei kerkennyt kissaa sanoa, mutta jollakin tavalla se oli paras synnytykseni. Mies vei kaksi vanhempaa lasta päiväunille ja tuli niiden jälkeen katsomaan lasten kanssa meitä.



Voisin synnyttää yksin uudestaankin. Se on niin intensiivinen tapahtuma, etten oikein edes huomaa muita. Ja kautta aikojen naiset ovat synnyttäneet naisten kesken... :)

Todellakin, eipä ne miehet kovin pitkään ole synnärillä mukana olleet. Kiitos tsempeistä, taas pää pystyssä! Eka synnytys oli vaan käynnistetty kauhukokemus, mutta jospas tälläkertaa vois luonnollisemmin edetä. Lapselle ei oikein löydy hoitoa, eikä pikkuinen sellaiseen ole tottunutkaan, niin ajattelen että parempi lapsen olla turvallisen aikuisen kanssa.

mies ehti paikalle vasta kun lapsi pötkötteli jo rinnalla. Tosin olen "huono" vertaistuki tässä, kun olin sairaalassa jo valmiina yön yli, että käynnistettäisiin aamulla synnytys, ja tyttö päättikin paukata itsekseen maailmaan ilman käynnistyksiä. Heräsin sairaalahuoneessa 4.30 kun supisteli ja tyttö syntyi 5.12, eli eipä siinä paljon ollut muuta selviytymistä kuin synnytyssalin suuntaan...