Voi että ÄRSYTTÄÄÄÄÄ hymistelijät
Sellaiset besserwisser hymistelijät, jotka ei suostu tekemään mitään sen eteen, että keskustelu etenisi johonkin suuntaan. Jättävät vastuun juttelusta täysin sille toiselle osapuolella ja kun tämä tekee parhaansa viihdyttääkseen ja puhuakseen, niin jälkeen päin hymistelevät selän takana jollekulle kaverilleen, miten tyhmä toikin on jne.
Jos joku on sen verran ystävällinen ja haluaa jutella, niin mikä oikeus toisilla on istua tuppisuuna koko ajan?
Opetelkaa ämmät käyttäytymään!
Kommentit (8)
ilkeämielisyydeksi. Miksi kukaan haluaa olla ilkeä ihmiselle, joka haluaa olla ystävällinen ja jutella?
En odota mitään ylenpalttista rupattelua takaisin. Mutta minusta on todella ikävää kun toisen kontaktiyritykset torjutaan nenää nyrpistämällä
pitää hyväksyä, että toiset ovat hiljaisempia ja huonompia keskustelemaan kuin toiset.
MUTTA tiedän myös tuon ap:n mainitseman kamalan ihmistyypin, joka ei uskalla koskaan ottaa ääneen kantaa mihinkään eikä koskaan osallistu keskusteluun, mutta selän takana kommentoi ja juoruilee senkin edestä. Kyllä, se on todella raivostuttavaa.
tekemään vuorotellen kysymykset miksi, miten, mitä sitten.
Jos sinä haluat jutella, ei minun ole pakko siihen osallistua.
että kysellään hirveesti toisen elämästä asioita ja kun sitten yrittää parhaansa mukaan niihin, vastata vaikka oikeasti ei edes haluaisi kertoa elämästään kaikkea, niin sitten päivitellään selän takana kun toinen puhuu niin vitusti vaan itsestään.
Jos yritän kääntää taas keskustelua niin päin, ettei puhuttaisi vain minusta, niin en saa mitään vastausta.
Tulee vaan olo, että aijjaa. Tälle rouvalle ei kelpaa seuraksi kuin ruotsin kuiningas tai jotain vastaavaa.
Jos joku on sen verran ystävällinen ja haluaa jutella, niin mikä oikeus toisilla on istua tuppisuuna koko ajan? Opetelkaa ämmät käyttäytymään!
Joiden mielestä on koko ajan pakko puhua. Joskus voi ihan totta olla ihan hiljaakin omissa mietteissään, aina ei vain jaksa eikä kiinnosta rupatella turhanpäiväisiä. Enkä halua todellakaan kertoa kaikkea henkilökohtaisesta elämästäni, joten lakkaa kyselemästä!
Saisinko hetken rauhaa kiitos.
että kysellään hirveesti toisen elämästä asioita ja kun sitten yrittää parhaansa mukaan niihin, vastata vaikka oikeasti ei edes haluaisi kertoa elämästään kaikkea, niin sitten päivitellään selän takana kun toinen puhuu niin vitusti vaan itsestään.
Jos yritän kääntää taas keskustelua niin päin, ettei puhuttaisi vain minusta, niin en saa mitään vastausta.
Tulee vaan olo, että aijjaa. Tälle rouvalle ei kelpaa seuraksi kuin ruotsin kuiningas tai jotain vastaavaa.
Mulla oli (huom. imperfekti) yks tuttava joka tosiaan tenttasi asioitani, vieläpä ääntä korottaen vaati että "no kerro nyt!" Sitten jälkikäteen tilitti miten huono ystävä olen kun puhun vain itsestäni. (Huom, olin myös tuntitolkulla kuunnellut hänen juttujaan, ihan mielenkiinnolla.) Pyrin sitten olemaan kertoilematta liikoja asioitani, keskityin kyselemään entistä enemmän hänen asioistaan. Ei mennyt kuin kuukausi kun alkoi syyttely kun ei jaeta elämää hänen kanssaan. En ollut kertonut hänelle kaikkia elämäni suunnitelmia etukäteen! Argh. Lopetin yrittämisen. Entinen tuttava.
yhdessä ollaan, mistä puhutaan ja miten? Mitäpä, jos rentoutuisit, ja kohtelisit sitä toista kuten hän haluaa itseään kohdeltavan, et kuten toivoisit että sinua kohdellaan?
Ei sun ap tarvitse olla viihdytysautomaatti. Jotkut ei kaipaa mitään viihdytystä eivätkä sen kummempaa keskusteluakaan. Heille riittää sellainen harvasanainen rupattelu. Se pitää hyväksyä ja olla sit näiden kanssa itsekin rauhallisempia tai hakea muuta seuraa.