Mitä tehdä kun koiranpentu murisee ja puree omistajaansa?

on ap, joko on neuvoista ollut apua?

Äläkä jumalauta anna vaarantaa ympäristöä enään.

on pentuja, jotka ei osaa rauhoittua, vaikka oisivat jo hirveän väsyneitä, ja silloin niillä lähtee toi homma ihan lapasesta. Oma nykyinen koirani oli pentuna tuollainen. Pois lähteminen ei auttanut, joten pistin koiran hihnaan, hihnan sohvanjalkaan ja jäin samaan huoneeseen lukemaan lehteä. En kiinnittänyt koiraan huomiota, ja alun protestoinnin jälkeen pentu yleensä nukahti nopeasti.



Pistin myös pennun nukkumaan joka ilta kahdeksan maissa, jolloin se alkoi jostain syystä käydä kierroksilla. Menin makuuhuoneeseen jossa pennun peti oli, luin sängyllä kirjaa enkä kiinnittänyt pentuu huomiota. Poistin makuuhuoneesta kaiken, mitä pentu olisi voinut nikerrellä/millä se olisi saanut huomioni.



Aikansa pentu siellä riekkui, ja meni sitten nukkumaan. Pikkuhiljaa se meni sitten siihen, että pentu meni heti petilleen ja nukahti. Joskus nukkui sitten läpi yön, joskus heräsi vielä, mutta noita iltariekkumisia noi pienet nokoset rauhoittivat kummasti.

on ihan hyvä pointti, joillekin koirille se rauhoittuminen on vaikeaa ja sitä pitää harjoitella. Koiraa voi myös palkita pienistäkin rauhoittumisen eleistä, ja varsinkin tilanteissa joissa sillä on tapana kiihtyä kannattaa olla tarkkana. Joko viedä koira kauemmas kiihtymyksen aiheuttajasta, tai palkita alussa pienestäkin eleestä/hetkestä kun on rauhallinen. Näin koira oppii hillitsemään itse itseään, mikä on mielestäni parempi kuin ei toivotun käytöksen kieltäminen. Jos joku kerta ei ehdikään kieltämään tai ei ole itse paikalla koira todennäköisesti kiihtyy taas liikaa. Jos taas opettaa koiran olemaan rauhallinen ja rauhoittumaan, se oppii itse säätelemään omia toimintojaan eikä tarvitse jonkun olla koko aikaa kieltämässä.

on pentuja, jotka ei osaa rauhoittua, vaikka oisivat jo hirveän väsyneitä, ja silloin niillä lähtee toi homma ihan lapasesta. Oma nykyinen koirani oli pentuna tuollainen. Pois lähteminen ei auttanut, joten pistin koiran hihnaan, hihnan sohvanjalkaan ja jäin samaan huoneeseen lukemaan lehteä. En kiinnittänyt koiraan huomiota, ja alun protestoinnin jälkeen pentu yleensä nukahti nopeasti.

Pistin myös pennun nukkumaan joka ilta kahdeksan maissa, jolloin se alkoi jostain syystä käydä kierroksilla. Menin makuuhuoneeseen jossa pennun peti oli, luin sängyllä kirjaa enkä kiinnittänyt pentuu huomiota. Poistin makuuhuoneesta kaiken, mitä pentu olisi voinut nikerrellä/millä se olisi saanut huomioni.

Aikansa pentu siellä riekkui, ja meni sitten nukkumaan. Pikkuhiljaa se meni sitten siihen, että pentu meni heti petilleen ja nukahti. Joskus nukkui sitten läpi yön, joskus heräsi vielä, mutta noita iltariekkumisia noi pienet nokoset rauhoittivat kummasti.

Hei. Fyysinen kuristus ei auta mitään. Hyvä konsti on olla huomioimatta. Katso koirankuiskaajaa tms. Sinun  täytyisi myös olla henkisesti vahva ja varma, luo siden koiraan muuten kuin rankaisemalla tai koskettamalla. Jos hyppii naamalle pitää nostaa se reippaasti takasin lattialle niin kauan kunnes ei räpelöi ja riuhdo. PALKITSE HYVÄSTÄ KÄYTÖKSESTÄ. Niin se lapsikin tekee tietyn asian jos tarjotaan karkkipussia, jos rääkätään homma ei miellytä ja potuttaa entistä enemmän. Lohdutuksena että useimmat koirat rauhottuvat kun tulee lisää ikää.

Semmonen hyvä vinkki joilla on narttu koira, strerilisaatio auttaa, koira rauhoittuu huomattavasti sillä.

Törmäsin tähän saittiin, ja kirjotin kuitenkin jos joku vielä näitä joskus etsii/lukee. En suinkaan kun n.vuoden myöhässä !

yksinkertaisia konsteja jotka toimivat ainaki meillä eli

- napakka näpäytys kuonolle kun murisee

- koiran niska ei ole niin herkkä etteikö siitä voisi ottaa kiinni koiran toimiessa väärin

- selvät käskyt: EI



Mutta koiraa ei saa kuitenkaan satuttaa. Täytyy vain tehdä selväksi kuka käskee eli kuka on pomo :)



Niin pennun emokin läksyttäisi jälkikasvuaan.



Ja kannattaa purkaa pennun energiaa ulkoiluun, koulutukseen sekä sallittuihin leikkeihin.

itse asiassa koiran emo EI KOSKAAN rankaise pentujaan. Niiden pinna on loputon eikä niillä ole sääntöjä. Toi on isoin virhe amatöörien keskuudessa.

Sama näpäytyksessä edelleen jotkut sitä viljelee vaikka on ehdoton ei. Kirsu on koiran herkimpiä kohtia ja näpäytys oikeasti sattuu. Se vaan saa koiran pelkäämään sinua, varsinkin noin pentuna ei sitä kannata tehdä jos kunnon ystävän haluat.

nyt kun se on noin pieni niin muuta puuhaa niin että sen energia purkautuu siihen. Koiraa kun kasvattaa niin älä käytä ollenkaan fyysistä väkivaltaa. Noin pienellä se menee ohi, eikä se vielä osaa edes laumansääntöjä eikä murina ole varoitus kun se on vielä leikkiä. Kun se puree niin nostakaa pois ja kun ei sitä tee niin kehukaa, toistoja loputtomasti niin se pikkuhiljaa oppii. Vielä ei pidä liikaa puuttua kun on pentu.

Tässä hyvä linkki lisätietoja varten.

http://www.hesy.fi/lempeakasvatus.htm

joko jättänyt huomiotta (siirrän pois, käännän selän, enkä kertakaikkiaan huomioi mitenkään, hyvässä enkä pahassa) tai sitten napannut napakasti syliin rauhoittumaan siten, ettei kertakaikkiaan pääse puremaan tai reuhtomaan (jotkut pennut ne ei vaan älyä lopettaa ja on hippasen vaikea pidemmän päälle olla niinkuin ei oliskaan kun rivistö naskalihampaita pureutuu nilkkaan :D) Ja sylihoidossa on saanut nököttää just niin kauan, että ymmärtää rauhoittua. Isolle pennulle tietty hieman vaikeaa toteuttaa... Mutta 10-viikkoisena ne jättirotuisetkin saa vielä pidettyä aloillaan.

itse asiassa koiran emo EI KOSKAAN rankaise pentujaan. Niiden pinna on loputon eikä niillä ole sääntöjä. Toi on isoin virhe amatöörien keskuudessa.

Sama näpäytyksessä edelleen jotkut sitä viljelee vaikka on ehdoton ei. Kirsu on koiran herkimpiä kohtia ja näpäytys oikeasti sattuu. Se vaan saa koiran pelkäämään sinua, varsinkin noin pentuna ei sitä kannata tehdä jos kunnon ystävän haluat.

nyt kun se on noin pieni niin muuta puuhaa niin että sen energia purkautuu siihen. Koiraa kun kasvattaa niin älä käytä ollenkaan fyysistä väkivaltaa. Noin pienellä se menee ohi, eikä se vielä osaa edes laumansääntöjä eikä murina ole varoitus kun se on vielä leikkiä. Kun se puree niin nostakaa pois ja kun ei sitä tee niin kehukaa, toistoja loputtomasti niin se pikkuhiljaa oppii. Vielä ei pidä liikaa puuttua kun on pentu.

Tässä hyvä linkki lisätietoja varten.

<a href="http://www.hesy.fi/lempeakasvatus.htm" alt="http://www.hesy.fi/lempeakasvatus.htm">http://www.hesy.fi/lempeakasvatus.htm</a&gt;

Joka ikinen koirien kanssa enemmän tekemisissä ollut tietää aivan varmasti, että emot rankaisevat ja ohajaavat pentujaan oikeanlaiseen käytökseen. Ne murisevat pennuilleen ja näykkäsevät pentujaan niin, että pentu kiljaisee ja säikähtää, jos nämä eivät pelkästä murinasta usko miten pitää olla.

Enpä ole vielä sellaiseen koiraan törmännyt, joka ei joskus näin toimisi, ja paljon koiria olen nähnyt, kun lapsuuteni ja nuoruuteni pyörin tätini kanssa monien eri rotujen kasvattajien kanssa.

Jos leikkiessä alkaa puremaan ja murisemaan, jättäisin huomiotta. Kääntyisin ja kävelisin pois.



Jos taas puree esim kynsiä leikattaessa, napakka EI ja sit pidän koiraa paikallaan niin kauan kunnes se rauhoittuu. Koira ei saa oppia, että puremisella ja murinalla saa tilanteen loppumaan :)

kyllä koira emo murisee ja näykkii (tosin harvoin käy kiinni) itse en ikinä ole nähnyt emoa joka ottaa koiraa niskasta kiinni ja vetää.

Ne varottaa ja opettaa, mutta ei rankaise.

Koskaan ei lyö, edes nenälle

kun käyttäytyy huonosti, Lue koiralla on valta kun on sinun päälläsi..

pistä lattialle ja ole huomioimatta, kehu kun on rauhoittunut ja ottaa katsekontaktin.

yleisesti koirien kouluttamisesta: http://www.jirkavierimaa.fi/?p=2327 (kannattaa lukea kaikki osat, tekstin alaosassa linkki seuraavaan)



Ja puremiseen tepsii tämä:

ja tiukka ei. Mutta tuloksia tästä tuli kuitenkin vasta kun pentu oli vähän isompi. Siihen asti roikkui sukassa ja puri ihan hemmetin kipeästi. Aika auttaa ja johdonmukainen toiminta.

noin pienellä on. Itse kasvatan terrierejä ja ne on tuossa iässä jatkuvasti pärisemässä ja leuat louskuen jossain roikkumassa, joko toisissa koirissa tai emännän housunpuntissa tai nenässä. Mä en ole noin pienten pärinöistä piitannut sen enempää, saavat rauhassa touhuta, jos kyllätsyn niin poistun pennun ulottuvilta. Itsestään ovat aina rauhoittuneet niin ettei aikuisena ole yksikään koira mulla purrut tai murissut.



Jos tämä murina ilmenee hoitotoimenpiteen yhteydessä niin sehän on vain pelkoa, ja siihen tulee suhtautua ymmärtävästi. Hoitotoimenpide pitää tehdä toki silti mutta rauhallisesti ja lisää pelottelematta - esim. kauhea huutaminen jolla yritetään saada pentu tottelemaan ei ole hyvä idea. Tekee vaan homman eleettömästi, ja tarvittaessa totuttaa vähitellen asiaan palkkion avulla.

lapsilta ja olla heidän ylempänään, että vanhin lapsista koiran muristessa ym. otti korvien alta tukevan otteen (eli koira seisoi paikallaan ja poika 10v piti käsillään kiinni ja seisoi koiran yllä) ja näytti hampaitaan ja murisi, ei mitenkään uhkaavasti, vaan hiljaa tasaista murinaa, niin kauan, että koira käänsi katseen pois. 3 kertaa piti toistaa ja se murina-pureminen loppui siihen myös pienempien lasten osalta ja koira ymmärsi paikkansa.

Tämä ihan koirakouluttajan neuvo, koska tilanne alkoi olla jo paha. Lenkillä käytin itsekin välillä samaa, että jos koira meni tekemään jotain luvatonta, niin murahdin, näytin hampaita ja sanoin ei. Onneksi asutaan maalla, niin ei ollut ihmisiä ihmettelemässä irvistyksiäni ;)



Väkivaltaa en missään nimessä suosittele, pelolla kasvatettuja koiria näkee ihan liikaa. Mutta kyllä koira/susilaumoissakin isommat/vanhemmat näyttävät hampailla ja murinalla pienemmille miten pitää olla.

yksi täysin tunari koirankouluttaja. Hyvä että teillä auttoi, mutta älä suosittele tuota konstia muille. Nimittäin ne koiranomistajat, jotka murisevat koirilleen, joutuvat todennäköisemmin purruiksi kuin ne, jotka eivät murise vaan käyttävät positiivisempia tapoja opettaa koiria.

Sitä suurempi oli riski saada puremia, mitä enemmän käytti voimaa. Suihkepullot, nippaisut kuonolle, hihnasta nykimiset, kylkeen tökkäisyt jne. kaikki kohottivat riskiä merkittävästi.

Tämä siis erään yliopiston tutkimuksen mukaan.

P.s. koirat eivät yritä nousta valtaan, eivätkä yritä dominoida ihmisiä

lapsilta ja olla heidän ylempänään, että vanhin lapsista koiran muristessa ym. otti korvien alta tukevan otteen (eli koira seisoi paikallaan ja poika 10v piti käsillään kiinni ja seisoi koiran yllä) ja näytti hampaitaan ja murisi, ei mitenkään uhkaavasti, vaan hiljaa tasaista murinaa, niin kauan, että koira käänsi katseen pois. 3 kertaa piti toistaa ja se murina-pureminen loppui siihen myös pienempien lasten osalta ja koira ymmärsi paikkansa.

Tämä ihan koirakouluttajan neuvo, koska tilanne alkoi olla jo paha. Lenkillä käytin itsekin välillä samaa, että jos koira meni tekemään jotain luvatonta, niin murahdin, näytin hampaita ja sanoin ei. Onneksi asutaan maalla, niin ei ollut ihmisiä ihmettelemässä irvistyksiäni ;)

Väkivaltaa en missään nimessä suosittele, pelolla kasvatettuja koiria näkee ihan liikaa. Mutta kyllä koira/susilaumoissakin isommat/vanhemmat näyttävät hampailla ja murinalla pienemmille miten pitää olla.